julkaistu

Hevoslauman suojissa

Teksti: Erja Tulasalo Samoilla hetkillä, kun Portugaliin julistetaan hätätila koronaviruksen vuoksi, saan Alcoutimista, Algarven koillisrajalla sijaitsevasta hevospaikasta myönteisen vastauksen majoitustiedusteluihini. Käppyrärunkoinen tammi tarrautuu vuosisataisilla juurillaan yhä tiukemmin eteläportugalilaisen maan oranssinpunervaan kamaraan. Puun syvän vihreät lehdet suojaavat muutamaa lähelläni lepohetkeä viettävää hevosta kevätauringon kirkkailta ja yllättävän lämpimiltä säteiltä. Pääskysten ja muiden pikkulintujen kiihkeä sirpsitys sekoittuu hevosten Hevoslauman suojissa

Hevoslauman suojissa

Teksti: Erja Tulasalo Samoilla hetkillä, kun Portugaliin julistetaan hätätila koronaviruksen vuoksi, saan Alcoutimista, Algarven koillisrajalla sijaitsevasta hevospaikasta myönteisen vastauksen majoitustiedusteluihini. Käppyrärunkoinen tammi tarrautuu vuosisataisilla juurillaan yhä tiukemmin eteläportugalilaisen maan oranssinpunervaan kamaraan. Puun syvän vihreät lehdet suojaavat muutamaa lähelläni lepohetkeä viettävää hevosta kevätauringon kirkkailta ja yllättävän lämpimiltä säteiltä. Pääskysten ja muiden pikkulintujen kiihkeä sirpsitys sekoittuu hevosten Hevoslauman suojissa

Jussi Lehtonen, Vuoden ääninäyttelijä

Teksti: Eija-Liisa Markkula Tärkeiden tapahtumien juhlistaminen on pandemiarajoitusten takia jouduttu tänä keväänä joko kokonaan peruuttamaan tai siirtämään hamaan tulevaisuuteen. Näin kävi myös Sokeain kuunnelmapalkinnon kanssa; voittaneesta kuunnelmasta ja Vuoden ääninäyttelijän valinnasta tiedotettiin, juhliminen jäi syksyyn… Voittoisa kuunnelma on Elina Hirvosen samannimiseen romaaniin pohjautuva kaksiosainen Punainen myrsky, Vuoden ääninäyttelijäksi julistettiin Jussi Lehtonen. Haastattelin häntä puhelimitse – Jussi Lehtonen, Vuoden ääninäyttelijä

Sokeain kuunnelmapalkinnon voitti Punainen myrsky

Näkövammaisten Kulttuuripalvelun Sokeain kuunnelmaraati on palkinnut vuoden 2019 parhaana kotimaisena kuunnelmana Elina Hirvosen käsikirjoittaman ja Soila Valkaman dramatisoiman ja ohjaaman Punainen myrsky -kuunnelman. Sokeain kuunnelmapalkinto myönnettiin nyt 53. kerran. Kuunnelma on syvästi tunteisiin vetoava kuvaus lapsen elämästä Irakissa, diktatuurin varjossa vaiettujen perhesalaisuuksien keskellä. Se on myös tarina toivosta ja yhteisöllisyydestä, pakolaisuudesta ja aikuiseksi kasvamisesta. Loistava Sokeain kuunnelmapalkinnon voitti Punainen myrsky

Jussi Lehtonen, vuoden ääninäyttelijä

Teksti: Eija-Liisa Markkula Tärkeiden tapahtumien juhlistaminen on pandemiarajoitusten takia jouduttu tänä keväänä joko kokonaan peruuttamaan tai siirtämään hamaan tulevaisuuteen. Näin kävi myös Sokeain kuunnelmapalkinnon kanssa; voittaneesta kuunnelmasta ja Vuoden ääninäyttelijän valinnasta tiedotettiin, juhliminen jäi syksyyn… Voittoisa kuunnelma on Elina Hirvosen samannimiseen romaaniin pohjautuva kaksiosainen Punainen myrsky, Vuoden ääninäyttelijäksi julistettiin Jussi Lehtonen. Haastattelin häntä puhelimitse – Jussi Lehtonen, vuoden ääninäyttelijä

Sokeiain kuunnelmapalkinnon voitti Punainen myrsky

Näkövammaisten Kulttuuripalvelun Sokeain kuunnelmaraati on palkinnut vuoden 2019 parhaana kotimaisena kuunnelmana Elina Hirvosen käsikirjoittaman ja Soila Valkaman dramatisoiman ja ohjaaman Punainen myrsky -kuunnelman. Sokeain kuunnelmapalkinto myönnettiin nyt 53. kerran. Kuunnelma on syvästi tunteisiin vetoava kuvaus lapsen elämästä Irakissa, diktatuurin varjossa vaiettujen perhesalaisuuksien keskellä. Se on myös tarina toivosta ja yhteisöllisyydestä, pakolaisuudesta ja aikuiseksi kasvamisesta. Loistava Sokeiain kuunnelmapalkinnon voitti Punainen myrsky

Sokeain kuunnelmapalkinnon voitti Punainen myrsky

Näkövammaisten Kulttuuripalvelun Sokeain kuunnelmaraati on palkinnut vuoden 2019 parhaana kotimaisena kuunnelmana Elina Hirvosen käsikirjoittaman ja Soila Valkaman dramatisoiman ja ohjaaman Punainen myrsky -kuunnelman. Sokeain kuunnelmapalkinto myönnettiin nyt 53. kerran. Kuunnelma on syvästi tunteisiin vetoava kuvaus lapsen elämästä Irakissa, diktatuurin varjossa vaiettujen perhesalaisuuksien keskellä. Se on myös tarina toivosta ja yhteisöllisyydestä, pakolaisuudesta ja aikuiseksi kasvamisesta. Loistava Sokeain kuunnelmapalkinnon voitti Punainen myrsky

Pääkirjoitus: koronan ja karanteenin etymologiat

Teksti: Eija-Liisa Markkula Voi, hyvät lukijat, tässä sitä vieläkin raapustetaan! Ja Koronasta täytyy minunkin, joskin ikiomalta mukavuusalueeltani katsottuna. Nyt voin jo luottaa siihen, että seuraaja häämöttää kesäkuulle sovitun vuosikokouksen takaa. Etymologia on kielitieteen haara, jossa tutkitaan sanojen historiaa; se vastaa kysymykseen, mistä sanat tulevat. Mistä siis sanat korona ja karanteeni juontavat juurensa? Kerron vähän niiden Pääkirjoitus: koronan ja karanteenin etymologiat

Levyraadin paluu

Levyraatia symboloi vanha gramofoni, jossa on kultainen megafoni. Teksti: Anneli Iltanen Maaliskuun puolessa välissä joutuivat jäsentoimintaa tekevät tiukan paikan eteen, kun kaikki suunniteltu toiminta jouduttiin perumaan tai miettimään uusiksi koronatilanteen takia. Vantaan Näkövammaiset ry.n järjestösihteeri sekä Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry.n jäsentoimikunnan jäsen Tarja Heikkilä ei kuitenkaan tapansa mukaan jäänyt sormi suussa ihmettelemään. Jo maaliskuun Levyraadin paluu

Mauri ja Mustis 3 2020 tekstinä

Sarjakuva koostuu viidestä ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää pyöreitä mustia laseja. Isosta suusta näkyy Mauri ja Mustis 3 2020 tekstinä

MAURI JA MUSTIS

Kuvailukäsikirjoitus: Sari Rajala ja Eija Paasu Sarjakuva koostuu viidestä ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää MAURI JA MUSTIS

METSÄ OTTAA MEIDÄT SYLIINSÄ

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Metsä on ollut suomalaisten kirkko vuosisatojen ajan. Kun ihmisten maailmassa on henkistä ahtautta, metsä tarjoaa meille vapautta ja avaruutta, hoitaa kehoamme ja mieltämme. Vuosia sitten eräs Roska päivässä -liikkeen jäsen oli onneton ja surullinen. Hän oli joutunut kokemaan kaksi keskenmenoa. Oli tullut tunne, että raskaus päättyy aina keskenmenoon, eikä pariskunta koskaan saa METSÄ OTTAA MEIDÄT SYLIINSÄ

JONNAN MUKANA: LAPUT SILMILLÄ LEHMIÄ LYPSÄMÄÄN

Teksti: Jonna Heynke Oravanpyörästä alkoi nousta savua. Kun korviimme kantautui tietoa järjestöistä, joiden kautta voisi päästä rauhalliselle maaseudulle töihin, päätimme ryhtyä tuumasta toimeen. Ei muuta kuin WWOOF:in sivulle ja jäseneksi. Järjestön kautta vapaaehtoiset ja työvoimaa tarvitsevat voivat löytää toisensa. Auttavia käsiä tarvitaan pääasiassa erilaisilla maa- ja karjatiloilla joka maanosassa. Työtä tehdään etupäässä asumista ja ruokaa JONNAN MUKANA: LAPUT SILMILLÄ LEHMIÄ LYPSÄMÄÄN

LUKIJALTA: KULTTUURITUEN KOUKEROITA

Teksti: Markku Vaittinen Taiteen ja kulttuurin painoarvo Suomessa on melko mittava, bruttokansantuoteosuus palvelutoiminnoista on viitisen prosenttia. Kansainvälinen kiinnostus suomalaiseen taiteeseen on ollut kasvussa viime vuosina, esimerkiksi musiikkivienti kasvoi voimakkaasti vuonna 2017. Taiteemme arvostuksen nousu maailmalla on näkynyt muun muassa siinä, että klassisen musiikin perinteisen kapellimestariviennin lisäksi suomalaisella elokuvalla on kysyntää maailman elokuvafestivaaleilla ja suomalaista kirjallisuutta LUKIJALTA: KULTTUURITUEN KOUKEROITA

HELMIKKO: KESÄINEN TAIDE-ELÄMYS

Teksti: Riitta-Kaisa Voipio Paikallinen näkövammaiskerhomme kutsui taiteilija Tuula Lappalaisen kertomaan tämänkesäisestä näyttelystään. Innoittajana hänellä oli tällä kertaa toiminut Lassi Nummen runot, joita hän luki vaeltaessamme taululta taululle. Kaiuttimissa soi andorralaisen Gil Rossellin tilaustyönä säveltämä meditatiivinen musiikki. Jo viime syksynä Lappalainen vieraili kerhossamme; niinpä hänen persoonansa tuntui tutulta. Toki pitkään kaupungin kulttuurilautakunnassa istuneena tunnen hänen taiteellisen HELMIKKO: KESÄINEN TAIDE-ELÄMYS

VINOKAS: MIELIKUVITTELIJAN PAIKALLA

Teksti: Olli Lehtinen Sokea mies Vinokas sormeili henkilöauton pölyistä kylkeä. – Se on siinä vähän oikealla, hänen ystävänsä sanoi rauhallisesti. Vinokas tarttui ovenkahvaan ja veti oven auki. Silloin hän muisti. – Sanelimeni jäi sohvalle! – Anna avaimesi. Kipaisen hakemassa, ystävä sanoi leppoisalla nuotilla. Siinäpä luotettava ja elämänmyönteinen kaveri. Vinokas ojensi avaimensa ja laskeutui etupenkille istumaan. VINOKAS: MIELIKUVITTELIJAN PAIKALLA

HEIJASTUKSIA: ANKERIAS JA TIIRA

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Istuin lentokentän kahvilassa. Koneen lähtöön oli vielä parisen tuntia aikaa. Äänikirjankuuntelulaitteeni, jota kutsun vain Tasku-Victoriksi, oli kabiinilaukun pohjalla, se ja sen mukana käytettävät isohkot kuulokkeet eivät mahtuneet pieneen käsilaukkuuni. Ei hätää, kännykkä ja langattomat nappikuulokkeet esiin. Pratsam-niminen sovellus tuo Celia-kirjaston äänikirjat suoraan kännykkääni. Vaan kirjahyllyssäni ei juuri satukaan olemaan mitään kiehtovalta vaikuttavaa HEIJASTUKSIA: ANKERIAS JA TIIRA

PISTEITÄ: KOIRANUNTA JOKA LÄHTÖÖN

Teksti: Jouko Lehtonen Mitä Arto Paasilinna huusi runoilija Kari Hotakaiselle? Miten kaksi tuppisuuta, Hotakainen ja Kimi Räikkönen saivat aikaiseksi kaikkien aikojen menestyskirjan? Näitä kysytään elokuun toisessa Apu-lehdessä. Siinä kerrotaan myös, miten Hotakaisen, 63, päässä kävi ”hirmuinen huiske monen vuoden ajan. Sinne on kasaantunut väkeä nuhruisista horsmahuulista Presidenttiin, paisuva määrä tietoja, teemoja ja huomioita maailmanmenosta, tärisyttävää PISTEITÄ: KOIRANUNTA JOKA LÄHTÖÖN

ELÄMÄ ON TÄSSÄ JA NYT

Teksti: Rauni Laihonen Minun näköinen mieli -hanke tukee monella tavalla näkövammaisten hyvinvointia. Alkuperäinen ajatus oli, että mielenterveystaitoja koulutetaan laajasti ja ennaltaehkäistään näin eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä, jotka aiheuttavat masennusta ja ahdistusta. Itsemurhatilastoissa työikäiset miehet ja yli 80-vuotiaat naiset näkövammaisista ovat kärkipäässä. Nämä luvut ovat paljon suuremmat näkövammaisilla kuin näkevillä näissä ikäryhmissä. Minun näköinen mieli -hanke alkoi ELÄMÄ ON TÄSSÄ JA NYT

MINNA ÅGRÉN MYÖTÄTUULESSA

Teksti: Tuula Paasivirta Tampereen seurakuntayhtymässä on useita erityistyöalojen työntekijöitä. Yksi heistä on näkövammaistyön diakoni Minna Ågrén. Hän on korona-aikana saanut tehdä uusia suunnitelmia ja oppia uusia työmenetelmiä työssään. Minna kertoo koulutuksestaan ja työstään: – Olen koulutukseltani sosionomi-diakoni ja olen tehnyt näkövammaistyötä kohta 30 vuoden ajan, Pitkään olin muun muassa Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijana Uudenmaan alueella. MINNA ÅGRÉN MYÖTÄTUULESSA

KINKE SKANNAA RAKKAUDESTA KIRJOIHIN

Teksti: Tanja Rantalainen Kirsti ”Kinke” Rosendahl (s. 1956) on skannannut näkövammaisten käyttöön yli 1200 julkaisua. Suurin osa on kirjoja, mutta on joukossa sellaisia lehtiäkin, joita ei muussa muodossa ole näkövammaisten saatavilla. Kajastuksen edeltäjän ja alkukohdan, Varjojen mailta -lehden ensimmäisen vuosikerran skannaustyö ehti odottaa pari vuotta, mutta korona-aikaan sekin tuli tehtyä. Historiallisesti merkittävä ja näkövammaisyhteisölle tärkeä KINKE SKANNAA RAKKAUDESTA KIRJOIHIN

JUICE SAI KADUN JA LYRIIKKAPYLVÄÄT

Teksti: Pasi Päivinen Laulaja-lauluntekijä, kirjailija, runoilija ja kansantaiteilija Juice Leskisen syntymästä on tänä vuonna tullut kuluneeksi 70 vuotta. Juicen syntymäpitäjään, Juankoskelle, perustettiin Juicen tori jo 1980-luvulla, vuonna 1995 pystytettiin puolestaan kuvanveistäjä Villu Jaanisoon veistämä näköispatsas ja uusimpana vuonna 2020 pystytettiin Juicen lyriikkapylväät sekä avattiin Juice Avenue. Juicen tori remontoitiin Kuopion kaupungin toimesta taiteilijan 70-vuotissyntymävuoden kunniaksi JUICE SAI KADUN JA LYRIIKKAPYLVÄÄT

VIHREÄN KULLAN KULTTUURITIELLÄ

Teksti: Pasi Päivinen Ulkomaan matkailun keväällä pysäyttänyt ja sitä edelleen rajoittava koronaviruspandemia on vaikuttanut kotimaan matkailun kasvuun myönteisesti. Suomen kiinnostavat matkailureitit, kuten Kuninkaantie, Pohjanlahden rantatie, Revontultentie, Saariston rengastie, Sininen tie, Taikayöntie, Tervantie, Via Karelia ja Vihreän kullan kulttuuritie, ovat tulleet monille tutuiksi. Matkasin halki Vihreän kullan kulttuuritien idästä länteen Parikkalan Särkisalmelta Mäntyharjun Vihantasalmelle elokuun alussa. VIHREÄN KULLAN KULTTUURITIELLÄ

EMPPA – ESTEETÖN MIELENTERVEYS JA PÄIHDETYÖ

Teksti: Tuula Paasivirta Sininauhaliittoliitto ry aloitti uudestaan esteettömän mielenterveys- ja päihdetyön eli EMPPA-työn helmikuussa 2018. Palvelu on tarkoitettu vammaisille ja pitkäaikaissairaille sekä heidän läheisilleen. Palvelu toimii chatissa ja puhelimessa. Esteetön päihde- ja mielenterveystyö, eli kotoisammin EMPPA, on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat esteettömyyttä ja saavutettavuutta riippuvuuksiin, mielen hyvinvointiin tai mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Esteettömyyteen kuuluu rakennetun ympäristön EMPPA – ESTEETÖN MIELENTERVEYS JA PÄIHDETYÖ

LUKIJAN AARREARKUSTA 7

Toimittanut: Gyöngyi Pere-Antikainen Hyvät lukijamme Olivatko parhaat kesäkirjanne kepeitä ja viihdyttäviä? Vai ehdittekö keskittyä pitkään suunnittelemaanne lukuhaasteeseen? Yhtä kaikki: lukemisen ilo ei haihdu paahtavan auringon alla, se sulostuttaa suloisintakin kesää. Kesälukemisiaan suosittelevat nyt vakiolukijoittemme lisäksi muutamat uudet nimet. Jatkoa odotetaan! Kertoisitteko meille kirjasta, joka on viime aikoina jäänyt erityisesti mieleenne? Koskettava lukukokemus, merkityksellinen tietokirja, erityisen LUKIJAN AARREARKUSTA 7

RIIKA YLLÄTTI

Teksti: Eija-Liisa Markkula Ihanaa, että taas saa matkustaa! Koronavirus lymyilee yhä ihmisjoukoissa, joten maltti on valttia! Ensimmäisten joukossa lähdin kuitenkin – ja onneksi – laivalla avustajani kanssa Riikaan, missä en aiemmin ollut käynyt. Tuntematon maa sekä outo, kauniisti ja selkeästi sointuva kieli, ja vielä joka kesälle kaipaamani merimatka, siinäpä mainio yhdistelmä! Olin kuvitellut Riian jonkinlaiseksi RIIKA YLLÄTTI

LYHYESTI

LYHYESTI: LAURIN KIRJA, FACEBOOK: NÄKÖVAMMAISET SEURAKUNNASSA, SAAVU KIRKKOPOSTI, ÄÄNI-ILMAISUN LUMO KESTÄÄ LAURIN KIRJA -palkinto laadukkaalle äänikirjalle Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen ”Laurin julisti hän parhaaksi lukijaksi Toukolan suuressa kylässä.”, todetaan Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä. Ja koska siihen aikaan lukeminen tarkoitti pääasiallisesti ääneen lukemista, oli luontevaa nimetä Näkövammaisten kulttuuripalvelun, Näkövammaisten kirjastoyhdistyksen ja Näkövammaisten liiton yhdessä jaettava äänikirjapalkinto Laurin LYHYESTI

NÄKÖVAMMAISET FILMINKEHITTÄJINÄ

Teksti: Teuvo Ruponen Näkövammaisten ammattivalikoima monipuolistui merkittävästi 1960-luvulla. Tähän vaikuttivat monet tekijät: apuvälinekehitys, Sokeain ammattikoulun tarjonnan monipuolistuminen ja näkövammaisten työhönsijoituksen siirtyminen valtion työnvälityksen vastuulle. Ammattikoulun rehtoriksi tuli vuosikymmenen puolivälissä Jukka Ahola. Hän alkoi ripeästi monipuolistaa koulutustarjontaa. Uusina ammattialoina tulivat muun muassa puhelunvälittäjän, pianonvirittäjän, filminkehittäjän, sairaalakonekirjoittajan ja puhelinmyyjän koulutukset. Ulkomailta saatiin tietoja valokuvausalan soveltuvuudesta sokeille ja NÄKÖVAMMAISET FILMINKEHITTÄJINÄ

HUUMEKOIRA DANI SAI PATSAAN

Teksti: Timo Kuoppala Taiteilija Maija Hyvönen Hossain sai patsasidean tullin työstä kertovasta tositv-sarjasta. Hän oli jo aiemmin tehnyt tullille mitaleja, mutta mieli teki ikuistaa ohjelman jaksoissa touhuavan – sankarikoiran arvolla palkitun – huumekoira Danin hahmo kipsiin pronssiin valettavaksi. Vaikka Maija on enemmän kissaihminen, ei mallien löytäminen ollut vaikeaa. Ideoita antoivat Maijan Kivinokassa kesäisin pitämällä kahvikioskilla HUUMEKOIRA DANI SAI PATSAAN

VUODEN 2020 ASUNTOMESSUILLA

Teksti: Eija-Liisa Markkula Kerrankin! Ja ensimmäistä kertaa pääsin tutustumaan vammaiselle ihmiselle rakennettuun, hänen unelmiensa mukaiseen kotiin. Siitä on pakko kertoa heti alkuun. Yleensä vammaisille jotakin valmistettaessa tuote on mahdollisimman rudimentaarinen, mahdollisimman edullisesti tuotettu, kauneuteen tai muihin vastaaviin arvoihin enempää paukkuja pistämättä. Nyt oli toisin. Olin mykistynyt perusteellisesta suunnitteluun paneutumisesta ja kodin toimivuudesta. Villa Mikaelin on VUODEN 2020 ASUNTOMESSUILLA