Teksti: Jouko Lehtonen
Synnyttääköhän koronavirus poikkeusolojen postikortteja? Näin tekivät Suomen historiassa sortokausi, sota-ajat ja sodanjälkeisen säännöstelyn aika? Postikortin 150-vuotiseen historiaan mahtuu monenlaisia poikkeusoloja, jotka ovat näkyneet niin korttien lähetysmäärissä, ulkomuodossa kuin lähetyshinnassakin. Asiasta kertoo postikorttilehti Apollo, numero 2.
Sähköinen viestintä on lähes kokonaan imaissut pois kirjeet ja kirjekuoret, kortit ja postimerkit. Ennätysmäärä kortteja lähetettiin rintamalta vuosina 1941-45, noin 90 miljoonaa korttia. Venäjän vallan aikana keisarikunta tiukensi otettaan Suomen suuriruhtinaskunnasta. Helmikuun manifestilla 1899 keisari Nikolai II julisti Suomeen venäläiset yleislait. Tästä alkoi niin kutsuttu sortokausi ja myös propagandakorttien nousu. Suomen leijonavaakuna piti sotkea ja mustata ja tilalle tuli Venäjän kotka. Suomessa julkaistiin myös erityinen surupostimerkki ja -kortti vuonna 1900. Kuvan piirsi Akseli Gallen-Kallela. Jatkosodan aikana rintamakorttien aihepiiri keventyi ja myös korsuhuumori kukki valtoimenaan.
Muutama korona-aiheinen postimerkki on jo ilmestynyt. Piirtääkö joku meille mielen virkistykseksi myös kortteja tähän poikkeusaikaamme?
Säveltäjä Jarkko Hartikainen kertoo, että piirretty nuotti on vain jäävuoren huippu (Rondo Classic 8). Jos säveltäjän vuosi tiivistyisi viikkoon, olisi hänen arvionsa mukaan itse säveltämistä hieman yli kolme päivää – ja siitäkin ajasta vain osa olisi niitä nuotteja. ”Nytkin minulla on tekeillä elektroakustinen teos, jossa on todella paljon äänitettävää materiaalia, varmaan puolet työajasta. Se on kuin sen maaston kartoittamista, johon haluan rakentaa talon.” Uutta musiikkiinsa etsivä Hartikainen käyttää paljon aikaa soittimen ominaisuuksien ja rajojen tutkimiseen. ”Pyydän soittajilta usein ideoita ja jammailen heidän kanssaan.”
Maailman hiljaisimmat, lähes olemattomat äänet ovat olleet tähän asti teoreettinen ilmiö. Nyt on kehitetty kvanttimikrofoni, joka ottaa vastaan äänen pienimpiä osasia: fononeja. Näille hiukkasille voi löytyä tulevaisuudessa käyttöä tietokoneissa ja kirurgiassa. Fotonit ovat valohiukkasia. Kun niitä säädetään ja kohdistetaan kohteeseen oikein tarkasti, syntyy lasersäteitä. Jos pystytään kohdistamaan yhteen pisteeseen monta sataa kertaa pienempiä äänihiukkasia, fononeja, voidaan asiantuntijoiden mukaan saada aikaan laserääntä. Nyt on jo visioitu, että fononien avulla pystytään hävittämään kasvaimia vaikeapääsyisistä kehon osista.
(Kuvalehti 6)
Marion Rung lauloi 16-vuotiaana hiukan reippaammin ja yksinkertaisempaan mikrofoniin kuin nuo pikkuruiset fononit kvanttimikrofoniin. Hän lauloi ”Tipitiitä” Luxembourgin Euroviisuissa vuonna 1962. Siitä lähti laulajan ura lentoon. Esiintymiset olivat iltaisin ja kotiintulo myöhäinen. ”Kampaamoon piti heräillä aamuseitsemältä. Se oli liian rankkaa, ja päätin keskittyä laulamiseen. Kampaajan työ sai jäädä. Ensi vuonna vietän 60-vuotistaiteilijajuhlaa. Se tuntuu upealta saavutukselta.” ET-lehti 17.
Onnea Marion Munck (omaa sukua) ja aina iloinen Marion Rung.