Koonnut: Pipsa Sinkko-Westerholm
TOMMY EMMANUEL
Ainutlaatuisesta näppäilytekniikastaan tunnettu kitaristivirtuoosi Tommy Emmanuel esiintyy lokakuussa Suomessa. Soolokiertueen keikat pidetään Helsingissä Kulttuuritalolla 12.10. ja Tampere-talossa 31.10.
Australialainen Emmanuel tunnetaan omaperäisestä, teknisesti mestarillisesta soittotyylistään, jossa yhdistyvät rummut, basso, rytmi- ja soolokitarat sekä laulumelodiat. Hän ei käytä loop-pedaaleja tai taustanauhoja, vaan soittaa kaiken itse livenä. Hänet on palkittu lukuisilla arvostetuilla palkinnoilla ja listattu yhdeksi maailman parhaimmista akustisen kitaran taitajista. Hän on yksi viidestä ihmisestä, jotka ovat saaneet Certified Guitar Player -arvonimen musiikki-ikoni Chet Atkinsilta.
Lukuisia albumeita uransa aikana julkaisseen miehen tuorein albumi ”Heart Songs” julkaistiin 2019.
Lämmittelijänä esiintyy 15-vuotias multi-instrumentalistilahjakkuus Frano. Kroatialaisen Franon musiikillinen lahjakkuus huomattiin kaksivuotiaana ja kolmivuotiaana hän soitti jo montaa instrumenttia. Viiden vanhana Frano soitti ensimmäiseen klassisen kitarakonserttinsa ja omista sävellyksistään koostuvan It’s a Secret -albumin hän julkaisi kymmenvuotiaana. Franon pääinstrumentti on kitara, mutta hän soittaa myös viulua ja pianoa. 15 ikävuoteen mennessä hän on voittanut useita kansainvälisiä musiikkikilpailuita, esiintynyt lukuisissa tapahtumissa, konserteissa, festivaaleilla ja tv-ohjelmissa. Tommy Emmanuel on Franon esikuva. Heidän ensimmäinen yhteisesiintyminen tapahtui Kroatian isoimmassa konserttisalissa Vatrosrlavissa, jonka jälkeen kaksikko on esiintynyt yhdessä ympäri Eurooppaa.
FLOW
Jussi Venäläisen Flow – tietotyön viisain vaihde -teos julkaistiin helmikuun lopulla. Kirja käsittelee flow-tilaa, jonka tieteellinen määritelmä on optimaalinen tietoisuuden tila. Flow-tilassa ihminen pystyy syventymään tekemäänsä asiaan täysin samalla ajan lentäessä kuin siivillä. Flowssa ihminen pystyy hyödyntämään kaikkia osaamiaan taitoja, mutta tekeminen tuntuu silti vaivattomalta. Suomessa tilaa on alettu viime vuosina kutsua myös virtaustilaksi.
Kirjoittaja Jussi Venäläinen on kasvuyrittäjä ja flow-tilan asiantuntija. Hän on intohimoinen itsensä kehittäjä ja optimoinut omaa työskentelyään ja hyvinvointiaan kymmenen vuoden ajan. Sitä kautta hän päätyi tutkimaan flow-tilaa. Jussi kiertää valmentamassa yrityksiä ja puhumassa flowsta. Hän uskoo flow-tilalla olevan tulevaisuudessa suuri vaikutus työelämään ja yleiseen hyvinvointiin. Kirjan on julkaissut Fitra Oy.
EEVA LENNON
Toimittaja Eeva Lennon on Vuoden ulkosuomalainen 2020
Valinnan teki Suomi-Seura ry. Iso-Britanniassa asuva Eeva Lennon on raportoinut urallaan suomalaisille monista yhteiskunnallisesti merkittävistä tapahtumista; öljykriisistä ja Irlannin kriisistä, jättiläisinflaatiosta ja muista 1900-luvun jälkipuoliskon tapahtumista, kuninkaallisista ja poliittisista ikoneista kuten Margaret Thatcherista. “Eeva Lennon, Lontoo” on monille suomalaisille tuttu ääni. Eeva Lennon asuu Lontoossa ja toimii edelleen freelance -kirjeenvaihtajana. Hän on julkaissut vastikään muistelmansa.
Suomi-Seura haluaa valintaratkaisullaan korostaa oikean tiedon ja yhteiskunnallisen keskustelun merkitystä. ”Tiedon tulva on tänään valtava, jopa liiallinen. Yhä useammin on kysyttävä, mihin tietoon voi luottaa. Eurooppalaisen tiedon välittäjänä pitkän uran tehnyt Eeva Lennon on vakuuttanut suomalaiset ammattitaidollaan”, toteaa Suomi-Seuran puheenjohtaja Markus Aaltonen.
Vuoden ulkosuomalainen on valittu vuodesta 1993. Vuoden ulkosuomalaiseksi valitaan ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on esimerkiksi menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan. Suomi-Seura ry on asiantuntija- ja palvelujärjestö, joka edistää maailmalla asuvien suomalaisten asioita. Järjestö edistää ulkosuomalaisten ja Suomen välistä vuorovaikutusta, vaalii kulttuurista yhteyttä ja vahvistaa Suomi-kuvaa. Ulkosuomalaisia on noin kaksi miljoonaa, joista 300 000 on suomen kansalaisia.
SATIIRI VALLANKÄYTÖN VÄLINEENÄ
Poliittinen tv-satiiri on muuttunut viihteestä vallankäytön keinoksi, väittää Janne Zareff kirjassaan Kuinka vallalle nauretaan, poliittinen satiiri suomalaisessa televisiossa.
Poliittinen tv-satiiri on haastanut vallanpitäjiä Suomessa yli puolen vuosisadan ajan.
Noin viikon uutiset ja Noin viikon studio -ohjelmia käsikirjoittanut huumorintutkija ja toimittaja Janne Zareff avaa kirjassaan poliittisen satiirin merkitystä ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Maailmalla poliittinen satiiri voi hyvin, ja etenkin nuoremmille yleisöille siitä on muodostunut tärkeä kanava maailman seuraamiseen. Zareffin mukaan satiiri on vuosikymmenien ajan mahdollistanut kahden toisilleen vieraan kerronnan tavan, journalismin ja komedian, kohtaamisen ja yhdistymisen. Monet aiheet, kuten vallan kieli, vallankäytön vääryydet ja ihmisten ulkomuodon tai luonteen pilkkaaminen, toistuvat satiirissa yhä uudelleen. Satiirilla on valtaa määritellä mitä yleisö pitää tärkeänä ja mistä se kokee tulleensa informoiduksi. Satiiri voi ottaa puolia poliittisissa kiistoissa, ja huumoria on hyödynnetty myös valtiollisessa viestinnässä. Satiirista on tullut merkittävä vallan vastavoima, mutta myös vallankäytön väline, Zareff kirjoittaa. Suomi on ollut jopa edelläkävijämaita poliittisen satiirin tuomisessa televisioon. Ensimmäiset satiirisarjat ilmestyivät jo 1960-luvulla, ja todellinen räjähdys nähtiin Hyvät herrat -ohjelman myötä 1990-luvun alussa. Jättiyleisöjä keränneistä sarjoista kuten Iltalypsy ja YleLeaks muodostui merkittävä osa aikansa yhteiskunnallista keskustelua. Satiiri on eri muodoissaan pysynyt osana ohjelmatarjontaa. Teoksessa Zareff kertoo myös poliittisen satiirin synnyttämisestä. Hän kertoo Noin viikon uutiset -ohjelman tekoprosessista ja siitä miten kritiikin kohdistamista, vitsien loukkaavuutta ja muita humoristien ikuisuuskysymyksiä tulee pohtia. Kirjan on kustantanut Gaudeamus.
SAAKO SUUTTUA
Saako nyt suuttua? Mari Perankosken ja Jouni Hynysen häpeilemätön Radio Villa Mayhem -podcast starttasi RadioPlayssä
Suomalaisen näyttelijäkaartin eturiviin kuuluva Mari Perankoski ja Kotiteollisuus-yhtyeen solistina ja kirjailijana tunnettu Jouni Hynynen tekevät uuden aluevaltauksen podcast-sarjoihin. Pariskunnan käsikirjoittama ja näyttelemä Radio Villa Mayhem on häpeilemätön ja räävitön radioparodia, joka sisältää enemmän kuin tarpeeksi kiroilua, viinanjuontia ja väkivaltaa. Jaksot ovat kuin kokoelma parhaiden radio-ohjelmien pätkiä nyrjähtäneen huumorifiltterin läpi ajettuina. Sarjassa kuullaan muun muassa merisäätä, urheiluselostuksia, Jounin musanurkkaus ja mainoskatkoja. Myös Lappeenranta tulee jaksoissa esille. Vaikka kyseessä on radioparodia, tekijöiden parisuhdetta sivutaan joka jaksossa. Jouni Hynysen mukaan kaikki sarjan parisuhdekeskustelut ovat totta. “Keskenämme tekemisen hauskuutta lisäsi se, että tuntui herkulliselta pyöriä tuolla tavalla huumorin rajamailla”, Hynynen kommentoi.
“Ehdottomasti hauskinta oli se, kun Jouni heittäytyi roolileikkiin. Hän imitoi muun muassa A.W. Yrjänää, Timo Rautiaista ja Jeesus Nasaretilaista. Oma suosikkihahmoni on reggaeen hurahtanut Joumi Hymynen, jolta kuullaan kappale Helvetistä Jamaicalle”, kertoo Mari Perankoski.
RadioPlay on Bauer Median digitaalisen kuuntelun palvelu osoitteessa radioplay.fi.
Bauer Media on vuonna 1875 perustettu saksalaislähtöinen perheyritys, joka omistaa ja julkaisee yli sadan TV- ja radiokanavan lisäksi noin 600 aikakauslehteä ja 400 digitaalista mediaa maailmanlaajuisesti. Suomen kanavaperheeseen kuuluu muun muassa Radio Nova, Iskelmä, KISS, Radio City, Nostalgia ja NRJ.
VANHAT VEHKEET KUNTOON
Museovirasto jakoi kymmeniä avustuksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden liikennevälineiden restaurointiin
Museovirasto jakoi kuluvana vuonna avustuksia 36:n kulttuurihistoriallisesti arvokkaan liikennevälineen restaurointiin. Avustettavia kohteita ovat mm. Lokomon kaivinkone Teräsmies 2, 1700-luvun kappireki, Jokioisten museorautatie ja maamme viimeinen lentävä DC-3. Restauroinnilla halutaan turvata kulkuneuvojen säilyminen. Moni hankkeista myös työllistää alan ammattilaisia ja siten edistää vanhojen työtapojen säilymistä. Tyypillisin avustettava entisöintihanke oli kulkuvälineen rungon tai korin kunnostustyöt.
Avustushakemuksia saapui 84 kappaletta ja niillä haettiin avustuksia yhteensä 1 030 000 euroa. Avustusta päätettiin jakaa 36 hankkeelle yhteensä 400 000 euroa. Avustuksia myönnettiin sekä yksityishenkilöiden että yhteisöjen omistamien kulkuvälineiden entisöintiin. Suurin myönnetty avustus oli suuruudeltaan 40 000 euroa ja pienin 700 euroa. Haettavan avustuksen suuruus sai olla 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Jokainen avustuksensaaja laittaa siten entisöintihankkeeseensa aina vähintään avustuksen verran omaa rahaa. Poikkeuksia ovat liikenteen infrahankkeet, joissa avustuksen osuus voi olla 75 prosenttia. Tällaisia oli vuoden 2020 avustuksen saajissa yksi.
Hakemusten arvioinnissa Museovirastoa avusti neljä asiantuntijalautakuntaa, joiden jäsenet edustavat oman liikennealansa asiantuntemusta. Mukana lautakunnissa oli museoiden, viranomaisten, harrastajien sekä restaurointi- ja konservointialan edustajia.
Museovirasto on myöntänyt avustuksia arvokkaiksi luokiteltujen laivojen kunnostus- ja entistämistöihin vuodesta 1994 lähtien. Vuonna 2018 oli ensimmäistä kertaa mahdollista hakea tukea myös raideliikenteen, maantieliikenteen ja ilmaliikenteen kulkuvälineiden entisöintiin. Myönnettyjen avustusten tavoitteena on varmistaa, että Suomessa säilyy edustava otos käyttökuntoisia, kansallisesti arvokkaiksi luokiteltuja kulkuvälineitä.
Myönnetyt avustuskohteet liikennemuodoittain:
- Ilma-alukset 7 hanketta: matkustajalentokone, moottoripurjekone, ilmavoimien koulukone, ilmavoimien suihkuharjoituslentokone, ilmavoimien hävittäjälentokone ja kaksi purjelentokoneiden hinauskonetta
- Raideliikenne 4 hanketta: höyryveturi, kaksi matkustajavaunua ja junaradan infrahanke
- Maantieliikenne 18 hanketta: mopedi, kaivinkone, traktori, hevosvetoinen reki ja ruumisvaunut, kaksi linja-autoa, viisi kuorma-autoa ja kuusi henkilöautoa
- Vesiliikenne 7 hanketta: matkustajahöyrylaiva, höyryhinaaja, purjelaiva, kaksi moottorivenettä ja kaksi purjevenettä
Lisätietoja kulkuvälineiden entisöintiavustuksista:
www.museovirasto.fi/fi/avustukset/kulkuvalineet
ANU PENTIKILLE ARKTISEN MUOTOILUN ELÄMÄNTYÖPALKINTO
Vuosittain järjestettävä maailman pohjoisin muotoiluviikko Arctic Design Week jakoi vuoden 2020 muotoilupalkinnot poikkeusoloissa digitaalisesti maaliskuun lopulla. Rovaniemellä järjestettävän viikon tarkoituksena on tukea arktisen alueen muotoilijoita. Palkintoja jaettiin kolmessa sarjassa. Palkinnonsaajat valitsi Advisory Board, jonka puheenjohtajana toimi Rovaniemen kaupungin toimialajohtaja Jukka Kujala. Vuoden arktinen muotoiluintensiivinen yritys -tittelin saajan sai valita yleisö nettiäänestyksellä. Pääjärjestäjinä viikolla ovat Rovaniemen kaupunki ja Lapin korkeakoulukonserni, johon kuuluvat Lapin yliopisto, Lapin AMK ja Arktinen keskus.
Arktisen muotoilun elämäntyö 2020 -palkinnon sai keramiikkataiteilija Anu Pentik. Pentik tunnetaan sisustusmyymäläketju Pentik Oy:n perustajana. Keramiikkayritys aloitti toimintansa vuonna 1971 Posiolla. Pentikin matka taiteilijaksi alkoi keramiikkatehtaalle kutsuttujen mestarien rinnalla tekniikoita oppien. Uteliaisuuden, luovuuden ja kokeilunhalun myötä rakkaasta keramiikka- ja nahkaharrastuksesta alkoi tulla ammatti. 2000-luvulla alkaneen taiteellisen uransa aikana Pentik on toteuttanut useita julkisia teoksia sekä museo- ja gallerianäyttelyitä. Myös tunnustuksia on tullut, muun muassa vuonna 2014 hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali. Tällä hetkellä Pentik keskittyy pääasiassa taiteelliseen työskentelyynsä. Hän työstää parhaillaan Wäinö Aaltosen museoon Alussa oli siemen -näyttelyä, jonka on tarkoitus avautua ensi kesänä. Näyttelyiden ja julkisten teosten lisäksi Pentik tekee keramiikkatehtaalla studiokeramiikkaa ja tilaustöitä.
Pentik saa inspiraationsa Lapin luonnosta ja mystiikasta. Sen värit, muodot ja eläimet kiehtovat häntä loputtomasti. Pentikiä ohjaavat myös taidefilosofiset teemat, kuten vapaus, kauneus, intuitio ja äly. Pentik on palkintolautakunnan mielestä täysin omanlaisensa taiteilija teknisten ratkaisujen, näkemyksen ja muotokielen puolesta.
ARCTIC QUEEN
Vuoden arktinen muotoiluintensiivinen yritys 2020
Yritys julistaa tekevänsä pukeutumisen vallankumouksen patentoimallaan Hali-mallistolla. Esimerkiksi malliston Haliviitoissa on kainalon alla aukot halaajan käsille.
ArcticQueen on ivalolainen perheyritys, jonka tarkoituksena on tarjota kestäviä ja älykkäitä valintoja pukeutumiseen. Yrittäjät Pirjo Karvonen, Juha Iisak Koivisto ja Lumi Koivisto haluavat tarjota eettisiä vaatteita, joissa on idea.
”Tule siksi kuka haluat olla. Trendit tulevat ja menevät, mutta tyyli on ikuinen.
Vaatteet kertovat paljon persoonasta ja ovat keino ilmaista itseä. Älä tee kompromisseja laadun suhteen, investoi vaatteisiin, joihin rakastut”, yrittäjät sanovat.
VAATESUUNNITTELIJA PÄIVI AHOLA
on vuoden arktinen muotoilun opiskelija 2020
Ahola on Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnan vaatetussuunnittelun maisteriopiskelija. Hänen erityisenä kiinnostuksen kohteena on yksilölliset vartalon muodot ja mittasuhteet huomioiva vaatetussuunnittelu. Nykyiset keskivertovartalolle suunnitellut massatuotantovaatteet istuvat harvoin kenellekään, joustavia vaatteita lukuun ottamatta. Työn alla olevassa pro gradu -tutkielmassaan Ahola tutkii ihmisten suhdetta omaan kehonkuvaansa vartaloskanneria käyttämällä. Aiempi arkkitehdin tutkinto antaa Aholalle pohjaa kolmiulotteisuuden ymmärtämiseen sekä tekniikan hyödyntämiseen.
Lisätietoja: arcticdesignweek.fi
TAITO-PALKINTO JENNI VANHASELLE
Vuoden 2020 Taito-palkinnon sai valokuvaryijyt kehittänyt Jenni Vanhanen
Taitoliitto jakaa joka toinen vuosi valtakunnallisen Taito-palkinnon, joka on merkittävin kotimainen käsityöyrittäjyyden tunnustuspalkinto. Kilpailuun osallistui 48 käsityöalan yritystä ja toimijaa eri puolilta Suomea. Voittajan ja kaksi kunniamainintaa valitsi Taitoliiton nimeämä palkintoraati. Raadin puheenjohtajana toimi Taitoliiton suojelija, tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Palkinnon suuruus oli 6000 euroa ja sen lahjoitti LähiTapiola. Palkinto päätettiin jakaa alkuperäisessä aikataulussa, vaikka poikkeusoloista johtuen palkitsemistilaisuutta ei voitu järjestää.
Taito-palkinnon 2020 sai Jenni Vanhasen yritys Iltamaa. Nummelassa toimiva yritys valmistaa elämysryijyjä, joissa yhdistyy perinteinen, suomalainen materiaali, tekstiilitaide sekä uusi ja nykyaikainen suunnittelu. Taito-palkintoraati piti mahdollisuutta yhdistää oma valokuva perinteiseen ryijytekniikkaan kiinnostavana uutena markkina-alueena, joka voi löytää ryijylle uusia asiakaskuntia.
”Olen onnellinen voidessani yhdistää IT-osaamiseni, kansainvälisen kokemukseni ja rakkauteni käsitöihin näiden tuotteiden kautta”, Jenni Vanhanen kertoo.
Iltamaan brändissä yhdistyy Vanhaselle tärkeät arvot: kotimainen lähituotanto, ekologisuus, yhdenvertaisuus ja luonto. Ryijyt ovat eettisesti ja ekologisesti kestävästi tuotettuja mittatilaustöitä, jotka eivät kuluta luonnonvaroja ja ovat pitkäikäisiä oikein säilytettyinä. Erityisen tärkeäksi Vanhanen kokee mahdollisuuksien luomisen vaikeasti työllistyville ja kehitysvammaisille ammattilaisille. Hän on palkannut yritykseensä kuntoutujia ja nuoria sekä tekee yhteistyötä kehitysvammaisten kanssa.
Iltamaa on tuonut vahvasti esille myös suomalaisen villan hyödyntämistä. Paikallisen villatilan kanssa tehdyissä kokeiluissa huomattiin, että kotimaisten maatiaisrotujen puhdas, värjäämätön villa sopii erinomaisesti valokuvista suunniteltuihin ryijyihin.
Mittatilausryijyjen lisäksi Iltamaa järjestää ryijykursseja ja tekee räätälöityjä ryijypaketteja asiakkaan omasta valokuvasta. Seuraava askel toiminnassa tulee olemaan verkkokurssien toteuttaminen.
Taitoraati valitsi myös kaksi kunniamainintaa. Ne saivat käsityömatkailun uranuurtajayritys Koru- ja Taidekäsityö A. Kangasniemi ky sekä T:mi Kiesimestarit, joka tekee vanhojen hevosvetoisten ajovälineiden restaurointia ja kunnostusta.
www.taito.fi