Teksti: Pipsa Sinkko-Westerholm
Museot, näyttelyt ja melkein kaikki paikat ovat koronaepidemian takia kiinni mutta monet toimivat edelleen etänä eli niiden nettisivuilla voi tutustua moniin hienoihin esityksiin. Yksi esimerkki suljetusta mutta toimivasta museosta on Helsingin Kaapelitehtaalla toimiva Hotelli- ja ravintolamuseo, jossa vierailimme kun se vielä oli auki.
Hotelli- ja ravintolamuseon näyttelyihin pääsee kurkistamaan viikoittain Facebookissa ja Instagramissa. Museon sähköiset materiaalit ovat käytettävissä ja työpajoja voidaan järjestää myös etäyhteyden avulla. Suomi syö ja juo -blogissa tutustutaan huhtikuussa paastoon ja käynnissä on Ruokahaaste 2020 -kampanja. Lisäksi museon asiakkaat voivat tilata Oispa kaljaa -näyttelyyn liittyen Olutposti-lehden erikoishintaan. Olutposti on Suomen suurin olut- ja siiderikulttuuriin keskittyvä media.
Museo sulki ovensa koronavirustilanteen vuoksi 17.3. ja pysyy kiinni ainakin 13.5. asti. Poikkeustilanteen jatkuessa pidempään, palveluita tullaan viemään nykyistäkin enemmän verkkoon ja digitaalisille alustoille.
Lue lisää: www.hotellijaravintolamuseo.fi
Facebookissa: Hotelli- ja ravintolamuseo
Instagramissa: museumbites
Tällaista museossa oli, kun se vielä oli viimeisiä päiviä auki.
”Oi miten ihana haju tästä tulee!”, innostuu museokävijä tuoksubaarin äärellä. Hän on painanut yhtä koneen messinkistä nappia ja haistanut suppilosta tutun, miellyttävän hajun. Ja ihan oikein. Tarkistusluukusta aukeaa nimikyltti: kaneli. Seuraava haju ei ole tuttu eikä niin hyvä. Jotenkin äitelä ja tunkkainen, kävijä kuvailee. Luukusta löytyy nimi: hunaja. ”Ai niin onkin. Nyt tämä ei enää haisekaan niin pahalle!”
Tuoksubaari on Hotelli- ja ravintolamuseon Palveluksessanne! -perusnäyttelyn yksi toiminnallisista kohteista. Suuresta puisesta laatikostosta on haisteltavissa yli 50 tuoksua ruoka-aineita, mausteita ja yrttejä. ”Kaikki eivät ole hyviä hajuja kävijöiden mielestä”, kertoo museolehtori Hanna Larjavaara. ”Varsinkaan sipuleista kuten valkosipulista ei oikein pidetä.”
Palveluksessanne! -perusnäyttely esittelee suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin sekä matkailun ja majoittumisen historiaa. ”Museossa voi tutustua alan työntekijöiden arkeen, käydä salakapakassa tai opetella vaikka tanssiaskeleita”, museolehtori Larjavaara kertoo. Museosta löytyy Hotelli Vaakunan sviitti 1950 -luvulta, vanha ALKOn myymälä sekä runsaasti esineistöä kuten ruokalistoja eli menuita eri vuosikymmeniltä. Perusnäyttelyn lisäksi käynnissä on vaihtuva näyttely Oispa kaljaa, joka kertoo oluesta ja sen kulttuurihistoriasta. Mukana on asiaa muun muassa oluen valmistamisesta ja siitä, miten olut on liittynyt ihmisten elämään vuosisatojen aikana. Näyttelyyn liittyy lisäksi oheistoimintaa kuten luentoja ja työpajoja. ”Kevätkaudella järjestetään esimerkiksi Olut ja juustot -työpaja, jossa maistellaan erilaisia oluita ja niihin sopivia juustoja”, Larjavaara kertoo. Molempiin näyttelyihin järjestetään erilaisia opastettuja kierroksia sekä tasting-kierroksia, joissa teeman mukaisesti maistellaan erilaisia juomia.
Hotelli- ja ravintolamuseo pyrkii näyttelyissään ottamaan huomioon erilaiset kävijät. ”Museo pyrkii noudattamaan Kulttuuria kaikille -suosituksia ja saavutettavuusasiat otetaan huomioon aina näyttelyä suunniteltaessa”, Larjavaara sanoo. Käytännössä tämä tarkoittaa monia eri asioita; näyttelyjen esteettömyyttä ja useiden osatekijöiden kuten valaistuksen, väri- ja äänimaailman huomioimista sekä näyttelytaulujen kuvien ja tekstien fonttien tarpeeksi suurta kokoa. Museo pyrkii tarjoamaan myös sisältöjä kaikille eri aisteille. Näyttelyissä on katseltavien kohteiden lisäksi hajuja ja ääniä. ”Perusnäyttelyssä on muun muassa karaoke, jukeboksi sekä erilaisia äänimaailmoja. Qr-koodeista avautuu alan ammattilaisten tarinoita, joita voi kuunnella omalla älylaitteella. Oispa kaljaa -näyttelyssä pääsee haistelemaan oluen raaka-aineita, kuten humalaa”, Larjavaara kertoo.
Museo on myös mukana Helsingin kaupungin Kulttuurikaveri-toiminnassa. ”Museoon mukaan lähtevän kaverin avulla voidaan madaltaa kynnystä osallistua kulttuuripalveluihin.”
Ryhmille tilattavat opastetut kierrokset voidaan räätälöidä myös erityisryhmät huomioiden. ”Näkövammaisille suunnatulla kierroksella voidaan esimerkiksi parantaa valaistusta ja lisätä moniaistista sisältöä kuten kosketeltavia asioita. Näyttelyt voidaan myös kuvailutulkata. Museoon on avustajilla vapaa pääsy ja opaskoirat ovat tervetulleita”, Larjavaara listaa.
Oispa kaljaa -näyttelyn yhteistyökumppani Teerenpeli-panimo on valmistanut näyttelyä varten oman oluen. Sitä voi ostaa museon tapahtumista ja toiselta yhteistyökumppanilta Ruoholahden Citymarketilta. Kaupallisten kumppaneiden lisäksi yhteistyötä on tehty pitkään myös oppilaitosten, yliopistojen, museoiden ja yhdistysten kanssa. Yhteistyön tuloksena on toteutettu muun muassa näyttelyitä, pop up -ravintoloita ja verkkoaineistoja. ”Oppilaitoksille tarjoamme erilaisia sisältöjä kuten räätälöityjä kierroksia, työpajoja ja oppimateriaaleja”, Larjavaara kertoo. Esimerkiksi Ammattilaisen ääni -työpajassa tutustutaan hotelli- ja ravintoala-alan työntekijöiden historiaan ja alan muutoksiin. ”Työpajan tarkoitus on vahvistaa alan opiskelijoiden ammatti-identiteettiä.”
Lisäksi museon toimintaan kuuluu tietopalvelu kokoelmineen sekä useita hankerahoituksella toimivia projekteja. Tänä vuonna käynnissä on muun muassa Ruokahaaste2020, joka kannustaa pohtimaan omia ruokavalintoja ja kokeilemaan uusia ruokaan liittyviä tapoja. Kampanja toteutetaan yhteistyössä Suomen maatalousmuseo Sarkan Ruokamuseon kanssa.
Museolla, kuten koko museoalalla, menee Larjavaaran mukaan tällä hetkellä hyvin. ”Museokortti on tuonut paljon uusia kävijöitä, myös sellaisia, joita yleensä ei meillä ole nähty. Olutnäyttely on houkutellut aikaisempaa enemmän miehiä”. Vaikka saavutettavuusasioihin on museossa perehdytty, on kehitettävää vielä. Esimerkiksi kaikki näyttelytekstit eivät ole isolla fontilla eikä kosketeltavia aineistoja tai pistekirjoitettuja opasteita tai esitteitä ole vielä saatavilla. ”Tavoitteenamme on jatkossa panostaa entisestään saavutettavuuteen ja moniaistisuuteen”, Larjavaara sanoo. Museolla on meneillään kehittämishanke, jossa on käyty tutustumassa saman alan museoihin eri puolilla maailmaa, muun muassa New Yorkissa. ”Tulevaisuuden museossa voi vieläkin enemmän maistaa, haistaa, kuulla ja tehdä itse. Virtuaalimaailmat ja lisätty todellisuus ovat toki tätä päivää, mutta pelkästään teknologialle ei voi kaikkea perustaa”, Larjavaara pohtii.