Teksti: Tuula-Maria Ahonen
Marianne Power: Rikkaaksi hoikaksi naimisiin
Yhden naisen yritys selvittää, onko self help -oppaista apua elämänmuutokseen.
Gummerus 2019
Mukaansa tempaavan mielenkiintoinen osallistuminen länsimaisen ihmisen psyykeen.
Kirjan kirjoittaja free-toimittaja Marianne Power on englantilainen, mutta maailma, jota hän kuvaa, tuntuu hyvin tutulta. Samat suositut self help -oppaat ilmestyvät Suomessakin, samaa epävarmuutta suhteessa omaan itseen, työhön ja vastakkaiseen sukupuoleen tunnetaan täälläkin.
Elämme länsimaissa kilpailu- ja tehoyhteiskunnissa. Kuten englantilainen self help -guru John Parkin ytimekkäästi sanoo: ”Ongelmamme johtuvat siitä, että taistelemme elämän luonnollista rytmiä vastaan.”
Meidän ”pitäisi” olla aina nuoria, kauniita, terveitä, erittäin tehokkaita työntekijöitä, jotka hoidamme myös perheemme, kuntomme, ihmissuhteemme ym. samalla tehokkuudella.
-Meitä kaikkia pelottaa se, ettemme kelpaa, sanoo toinen self help -guru Tony Rubbins. – Pohjimmiltamme uskomme, ettemme ole riittävän älykkäitä, riittävän nuoria, riittävän vanhoja, riittävän rikkaita, riittävän hauskoja, riittävän jotakin. Tuo tunne kalvaa kipeästi, koska sen alta löytyy pelko: kukaan ei rakasta minua.
Kolmas guru Eckhart Tolle myötäilee. -Viallisuuden tunne ei ole kenenkään yksilöllinen ongelma. Se on ihmisen universaali olotila. Tällä planeetalla on miljoonia… miljardeja ihmisiä, jotka ajattelevat samoin. Se on osa ihmisegoa.
Edellä todetuista syistä self help -kirjat myyvät. Me lukijat hankimme niitä, luemme ja vaikutumme, mutta emme kuitenkaan ryhdy toteuttamaan niiden oppeja. Marianne Power päätti vuoden ajan elää todeksi self help -kirjojen oppeja, ja saavuttikin paljon sekä erittäin inspiroivia että myös masentavan maahan painavia kokemuksia.
Kirja tempaa lukijan mukaansa, mitähän seuraavaksi tapahtuu. Marianne Power ei kaunistele eikä poisselitä masentavia kokemuksiaan, ja kertoo lukijalle myös läheisten kielteisestä palautteesta hänen liiallisesta itsekeskeisyydestään.
Sopuun läheisten ja maailman kanssa
Power siteeraa kirjansa lopussa Brené Brownia. – Me kaikki elämme keskellä häpeän epidemiaa, jossa kukaan ei pidä itseään riittävän hyvänä. Kukaan ei ajattele olevansa tarpeeksi laiha, tarpeeksi fiksu, tarpeeksi rikas, tarpeeksi menestynyt, tarpeeksi hyvin pukeutunut.
– Brené kuvaa käytännöllisesti katsoen elämääni sekä ennen self helpiä että sen jälkeen.
Mitä muutakaan koko itsekasvu -urakkani oli ollut kuin valtavaa, epätoivoista pyrkimystä tulla täydelliseksi? Ja mitä olin tehnyt silloin, kun väistämättä epäonnistuin? Korkannut viinipullon, katsonut telkkaria ja lopettanut ystävieni tapaamisen.
-En ollut vielä koskaan kokeillut ainoaa keinoa, jonka Brené sanoo toimivan: tukeutumista muihin. Se on todellisen minän paljastamista ihmisille, jotka rakastavat meitä ja hyväksyvät meidät kaikkine vikoinemme. Haavoittuvana olemista.
Power tekstaa ystävälleen, jonka kanssa välit menivät poikki projektin aikana: ”Olen ollut itsekeskeinen idiootti. Olen todella pahoillani. Minulla on sinua ikävä.” Ystäväkin haluaa lopettaa vihanpidon.
Power päättää aloittaa vapaaehtoistyön. Maailmammehan on kipeän huolenpidon tarpeessa.
– Ilo löytyy hetkistä, ihan tavallisista hetkistä. Emme huomaa sitä, jos yritämme koko ajan löytää jotain erikoista ja ihmeellistä, hän siteeraa Brené Brownia.