Teksti: Tuula Paasivirta
Monet syntymävammaisista ovat hyvin köyhiä, etenkin jos he ovat siirtyneet 16-vuotiaana kuntoutusrahalle ja siitä eläkkeelle. Takuueläkkeellä ei juurikaan juhlita elämän kulutusjuhlissa. Osatyökykyisenä taival työelämään on monille vaikea ja usein riippuvainen sekä koulutuksesta, vammaispalveluista että talouden suhdanteista.
Hyvä koulutus auttaa monet vammaiset henkilöt parantamaan asemaansa työelämän kynnyksiä askeltaessa. Työllä ja koulutuksella on tärkeä merkitys näkövammaisten elämässä, toteaa ihmisoikeusasiantuntija Tytti Matsinen kesäkuun 2018 Airut -lehdessä.
Vammaisista näkövammaiset osallistuvat eniten työelämään. Heidän työllistymiseensä vaikuttavat näkövammaisuusasteen lisäksi asuinpaikka sekä apuvälineiden saatavuus. Tutkittaessa tilastoja, vain perusasteen koulutuksen käyneiden näkövammaisten keskuudessa työelämään osittain tai kokoaikaisesti osallistuu 24 prosenttia. Korkeakoulututkinnon suorittaneista näkövammaisista työelämässä on 78 prosenttia. Työikäisistä osa-aikatöissä on 19 % ja täystyöllisiä on 22 %.
Apuvälineet ja esteettömyys avuksi työssä ja arjessa
Apuvälineet liittyvät sekä köyhyyteen että työllistymiseen. Vammaiset tarvitsee hyvät liikkumisen apuvälineet ja esteettömät reitit työpaikalle. Näkövammaiset tarvitsevat atk-apuvälineitä, joita ovat muun muassa pistenäytöt, suurennus- ja puheohjelmat. Näiden saantipaikat vaihtelevat Kelasta keskussairaaloihin. Opiskelijat ja työssäkäyvät saavat apuvälineet Kelasta. Kela voi joissakin tilanteissa myöntää apuvälineiden lisäksi tietokoneita ja lukutelevisioita. Kotiin tarvittavia näön atk-apuvälineitä anotaan oman keskussairaalapiirin kautta. Tietokonetta varten saattaa saada keskussairaalasta lähetteen Näkövammaisten liiton atk-lainaamoon. Näin köyhänkään ei tarvitse läheskään aina jäädä ilman laitteita, jotka ovat tiedonsaannin kannalta tuiki tarpeellisia.
Köyhyysmittareita
Tilastokeskus antaa vuosittain pienituloisuusrajan, josta käytetään myös nimitystä köyhyysraja. Vuonna 2018 se oli yhden hengen taloudessa 1200 euroa kuukaudessa. Köyhyysraja määritellään mediaanitulon avulla. Henkilö on köyhä, jos hänen tulonsa ovat vähemmän kuin 60 % koko väestön mediaanitulosta (se on 2000 €/kk) eli suuruusjärjestykseen asetettujen tulojen keskimääräisestä arvosta. Mediaanituloon tuloiksi lasketaan kaikki käytettävissä olevat tulot miinus verot ja palkan sivukulut. Toinen tapa mitata köyhyyttä on nk. viitebudjetti. Sen avulla pyritään määrittämään elintasoa niiden tarpeiden kautta, jotka tulee käytössä olevilla tuloilla saavuttaa.
Tilastoharha
Entä vammaiset ihmiset? Tällä otsikolla vammais- ja köyhyysaktivisti Pirkko Justander herätteli kuulijoita elokuussa 2018 Kynnyksen perinteisellä piknikillä Tampereella. Hän täräyttää esille käsitteen ”vammaisten kannalta harhaiset tilastot.” Justander antaa tästä esimerkin -asumistuki on tukimuoto, joka voidaan yhdenvertaisesti laskea tuloksi, koska kaikki ihmiset käyttävät tuloistaan sen osuuden asumiseen. Hän jatkaa: ”Mutta mediaani-tuloperiaatteella valitettavasti myös Kelan etuudet eli eläkettä saavan hoitotuki ja vammaistuki kuuluvat ”kaikkiin” tuloihin. Vammaisetuudet eivät ole tarkoitettu tavanomaiseen elämään, mutta kun ne lasketaan mukaan, näyttävät tulot suuremmilta kuin ne ovat. Kaikkihan me tiedämme, ettei eläkettä saavan hoitotuki tai vammaistuki juuri ikinä riitä niihin vamman kuluihin vaan rahaa niihin menee myös eläkkeestä ja palkasta”, päättää Pirkko topakasti tämän teeman.
Takuueläkkeellä
Justander pohtii aihettaan lisää: ”Mikäli vammainen henkilö ei vaikean vammansa vuoksi milloinkaan työllisty, joutuu hän elämään takuueläkeläisenä koko aikuisikänsä, samalla se merkitsee elämänmittaista köyhyydessä elämistä suomalaisella mittapuulla”.
Takuueläke on tällä hetkellä 775,27€/kk.
Takuueläkeläinen voi tällä hetkellä ansaita palkkatuloa 737,45 e/kk eläkettään menettämättä, mutta ansioraja menee umpeen joka kuukausi. Ansio vaikuttaa suoraan euro eurosta toimeentulotukeen. Asumistukiasiat kannattaa selvittää heti Kelan kanssa, ettei tule yllätyksiä. Eläkkeensä on voinut jättää lepäämään vuodesta 2002. Tällä hetkellä sen voi jättää lepäämän vähintään 3 kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Tähän on tulossa lähivuosina muutoksia.
Asiakasmaksurasitteet
Erityisesti terveydenhuollon asiakasmaksut, matkaomavastuut ja lääkkeet rasittavat vammaisia henkilöitä. Vammaistuki tai eläkettä saavan hoitotuki ei läheskään aina näitä kolme kattoa kata vaan asiakasmaksuihin menee rahaa palkasta ja/tai eläkkeestä.
Toimeentulotuki
Toimeentulotuki on nykyään kaksiportainen. Kela maksaa nk. perustoimeentulotuen ja oma kunta täydentää. Harkinnanvaraisen tuen nimi onkin nykyään täydentävä tuki. Kelan tuki on kylmä laskelma. Pirkko Justander kertoo todellisuudesta: ”Minulle on kerrottu, että jopa 0,5 euron – 2 euron suuruinen laskelman ylitys aiheuttaa sen, että Kela sanoo Ei toimeentulotuenhakijalle. Takuueläke säännöllisenä tulona oikeuttaa aika harvoin Kelan perustukeen. Silti toimeentulotukea pitää aina hakea ensin Kelasta. Ja hakemukseen kannattaa kirjoittaa kohtaan 11 Lisätietoja, että ”Haluan, että asiani käsitellään myös kunnan/kaupungin täydentävässä toimeentulotuessa. Tämä on tärkeää, jotta ei jää vaikkapa ilman lääkkeitä”.
Kaikkia vamman kuluja ei korvata
Vammasta aiheutuu kuluja, joita kukaan ei korvaa. Asumistuki ei kata kunnolla esim. apuvälineistä johtuvaa ylimääräisen tilan tarvetta. Vammaisella henkilöllä ei ole kovin suurta valinnan varaa mistä ostaa tai vuokrata asunto, koska monet eivät voi asua hissittömässä porrastalossa. Sähköisistä apuvälineistä tulee kuluja.
Vammaisen on muita köyhiä vaikeampaa kompensoida köyhyyttään
Hän ei välttämättä pysty käyttämään julkisia kulkuvälineitä, eikä voi juosta tarjousten perässä, eikä hän pysty valmistamaan ruokaa tai korjaamaan vaatteitaan. Kirjastoon ei voi mennä kuin harvoin lukemaan lehtiä, koska kuljetuspalvelun matkat eivät riitä tai hän ei näe lukea. Joissakin kirjastoissa on kotikirjastopalveluja, mutta eihän sieltä kotiin kannettuna ilmaista nettiaikaa saa. Näkövammainen voi käyttää Celia-kirjaston äänikirjapalveluja, joihin yhä useammin tarvitaan tietokone tai älypuhelimeen ladattava sovellus eli appsi.
Tuula Paasivirta
Kirjoittaja on toimittaja ja Kuka kuuntele köyhää? -verkoston viestintävastaava
Lähteet Näkövammarekisterin vuosikirjat ja virallinen tilasto
Tytti Matsinen Airut-lehti kesäkuu 2018
Pirkko Justander Pic-nik Kynnys Tampere tilaisuuden alustus.
Tuula Paasivirta Suuntaaja lehti 2 2018