MARIAN SYDÄN – MUSIIKKINÄYTELMÄ MARIA JOTUNISTA
Teksti: Tuula-Maria Ahonen
Käsikirjoitus: Kirsti Valve, ohjaus: Helena Kallio, Viljo Tarkiainen: Teijo Eloranta, Joel Lehtonen: Antti Korhonen
Millainen ihminen kohukirjailija Maria Jotuni oli?
Marian sydän on musiikillinen näytelmä kolmesta suomalaisesta 1900 -luvun kulttuurihenkilöstä, keskiössä Maria Jotunin henkilöhahmo. Jotunin teksteihin perustuvat näytelmät ovat suomalaisten teatterien vakio-ohjelmistoa, mutta itse kirjailijaa ei ole ennen näyttämöllä tulkittu.
– Alusta lähtien tunsin, että minun olisi tuotava kirjailija Maria Jotuni näyttämölle fiktiivisenä hahmona. Minua alkoi kiinnostaa suuresti se tarttumapinta, ääneen lausumaton, koko se maailma joka ympäröi kirjailijan omaa elämää, avioliittoa, perhettä. Mitä oli mystiseksi jääneen Marian takana, kertoo käsikirjoituksen tekijä ja pääosaa esittävä Kirsti Valve.
– Jotuni kirjoittaa niin oivaltavasti naisen ja miehen suhteesta. Jotkut asiat koskettavat erityisesti. Mikä onkaan tavanomaisempaa ja aina kuitenkin niin mieltä ja sydäntä puhuttelevaa kuin rakkaus, rakkaudettomuus, valtasuhteet, parisuhde ja avioliitto.
Näytelmän kertomistapa on nopean vaihtuvan sirpaleinen. Alkuun sekä itsestäni että katsojakumppanistani tuntui, ettemme saa oikein kontaktia esitykseen. Pikku hiljaa esitystapaan alkoi tottua ja 1900 -luvun alkuvuosien Suomi päähenkilöiden kautta alkoi avautua.
Ahdasmielisessä ja kylmässä yhteiskunnassa rohkeasti itseään ilmaiseva Maria Jotuni oli poikkeava, kehuttu ja myös voimakkaasti paheksuttu. Aviopuoliso professori Viljo Tarkiainen toisaalta ihaili, ymmärsi ja tuki häntä, mutta toisaalta kohteli kirjailijaa loukkaavasti kuin pikkulasta.
Myöhemmässä vaiheessa puolisoiden välinen epätyydyttävä suhde muuttui miehen fyysisen väkivallan käytöksi, jota hän jälkeenpäin katui. Lapset vihaavat väkivaltaista isää, josta mies syyttää vaimoaan.
Tekikö Maria Jotuni väärän valinnan? Olisiko hän pitänyt avioitua nuoruudenrakastettunsa kirjailija Joel Lehtosen kanssa? Joel edustaa Marian sydän näytelmässä runoutta, joka soi kitaramusiikkina. Marian sydämeen on upotettu Jotunin novelleja myös musiikin kautta.
Näytelmä tuo esiin myös faktan: Joel Lehtonen kuoli 52 -vuotiaana, oman käden kautta.
”Silittäisit minua joskus”
– Koen Maria Jotunin olleen ainutlaatuinen, persoonallinen kirjailija. Hän kulki naistekijänä aikaansa edellä. Maria Jotuni ja Joel Lehtonen kuuluivat niihin 1900 -luvun alun kirjailijoihin, joilla ihmiskäsitys alkoi muuttua nuoruuden idealistisesta ja uusromanttisesta käsityksestä kohti naturalismia. Molempia järkytti vuoden 1918 tapahtumat. Jotuni ei tallettanut yhteiskunnan historiallisia tapahtumia teoksiinsa, mutta niissä näkyy kaunistelematon ihmiskuvaus ja ihmissuhteiden armoton analyysi, sanoo Kirsti Valve.
Päähenkilöissä näkyy myös vuosisadan alun läheistenkin ihmissuhteiden kovuus.
– Silittäisit minua joskus, etkä aina haukkuisi, sanoo Viljo Tarkiainen vaimolleen useampaankin kertaan.
Kun Joel Lehtonen toivoo Maria Jotunilta ymmärrystä pahenevan reuma-sairautensa merkeissä, Maria Jotuni on täynnä omaa pettymystä ymmärtämättömän ja ilkeän kritiikin johdosta, eikä kykene minkäänlaiseen empatiaan Joelia kohtaan.
Tämän hetken Suomen henkinen ilmapiiri muistuttaa valitettavan paljon näytelmän ilmapiiriä. Tutkijoiden mukaan työelämämme on kovaa, vaaditaan paljon, ja kiitetään vähän.
Facebookin suosituinta katsottavaa ovat kissavideot. Kissoja silitämme, mutta koska opimme silittämään myös toisiamme?