JOUKO LEHTONEN
HISTORIAA TEHDÄÄN SIELUISSAMME, VÄLIMATKA JA SYVYYS VAIN VAIHTELEVAT
Kun on pieni maa, on syytä huolehtia omasta historiastaan. Muut eivät siitä välttämättä oikeassa valossa huolehdi.
Suomalaiset kirjailijat tuovat teoksillaan kansamme vaiheita elävästi esille. Kaunokirjallisuus poikkeaa historiankirjoituksesta mm. siinä, että kirjailija kuvaa yksityisten ihmisten arkista työtä ja kamppailua. Ihminen ei ole vain aatteen tiellä liputtava symboli, vaan hikoileva ja naurava yksilö, yskivä ja hurmaantuva käsipari, kompastuva ja loikkaava uskalikko. Historiaa tehdään sielussamme ja ihmissuhteissamme – välimatkat ja syvyys vain vaihtelevat.
Näkövammaisille suunnattu pistekirjoituslehti ”Pisteposti” välittää lukijoilleen artikkeleita monista kulttuurilehdistä. Tänä keväänä kirjailijat Katja Kettu, Sirpa Kähkönen, Raija Oranen ja Asko Sahlberg vastaavat kysymyksiin: miten itse tutkit, miten romaani rakentuu, miksi meillä luetaan niin paljon historiallisia romaaneja?
Monet Helsingin seudulla asuvat tekevät retken Tarvaspäähän, tuohon keskiaikaisen linnan tai luostarikirkon näköiseen taloon. Sen suunnitteli ja rakennutti taiteilija Akseli Gallen-Kallela ystävänsä Eliel Saarisen auttamana. Tarvaspää oli Gallenin koti ja ateljee. Siellä kohtaavat mestarin töissä karelianismi ja Afrikan kulttuuri, öljyvärit, metalli, puu ja kankaat. Onneksi paikka on ollut yleisölle avoin museo. Pihapiirin mäellä on kahvila-ravintola, josta avautuu maisema merelliseen Laajalahteen. (Antiikki ja taide 2)
Puu innostaa monia kädentaitajia. Yksi puunveiston taitajista on riihimäkeläinen Viljo Sivula. Puun työstö on hänen käsissään taidetta. Millimetrin tarkka osaaminen ja puun perinpohjainen tuntemus tekevät mestarin. Kun asetehdas Sako täytti 50 vuotta, se suunnitteli huippuluodikon, jota valmistettiin vain 1000 kpl. Aseiden puuosien viimeistely tehtiin käsin, jotta huippulaatu tulisi varmistetuksi. Osa aseista päätyi presidentti Kekkosen tuliaisina eripuolille maailmaa. Asetta ostivat mm. arabisheikit ja amerikkalaiset raharikkaat. Viljo Sivula teki mallikappaleet ja kaiversi luodikkojen tukkiin tammenlehvät kohokuviona. Muita hänen tuotteittaan ovat käsintehdyt tuhkauurnat, komeimpana kirsikkapuinen amfora. Ruusupuu, kirsikka ja kotimainen visakoivu antavat kauniin ja kestävän pinnan.
Olet varmaan matkannut maitse ja vesitse, olet jatkanut Tampereitse ja Kuopioitse, mutta oletko vielä pitänyt yhteyttä twitteritse tai facebookitse?
Sekin on mahdollista. Näin todistaa virallinen kielenhuoltomme. Miten ja milloin reklaamista tuli mainos, tippauksesta veikkaus ja syväjäädytystuotteesta pakaste? Kielikello-lehti kertoo näistä (no 1). Tunnetko historiaa: Onko Sveitsi ikinä sotinut? Miten saippuaa valmistettiin? Mikä on hääkakun historia? Mikä on juutalaisten pyhin paikka? Missä olivat maailman ensimmäiset liikennevalot? Vastauksia antaa Historia-lehti (no 7).