Teksti: Kirsti Reijonen
Esteettömät tanssit -projektilla pyrittiin lisäämään erilaisten ihmisten yhdessäoloa ja poistamaan ennakkokäsityksiä ja pelkoja. Toteutuksessa otettiin huomioon erilaiset tarpeet. Kukin tanssahteli tyylillään.
erjantaina 24.4.2015 tanssittiin Sodankylän Kunnantalon Valtuustosalissa. Järjestökeskus Kitinen ry sekä Sodankylän potilas- ja vammaisjärjestöt ideoivat esteettömät tanssit.
Lähes sata osallistujaa saapui paikalle seuraamaan lasten tanssiesityksiä ja liikkumaan paikallisen Elixir-yhtyeen tahdittamina.
Rohkaisua kohdata ihminen
Yleisavustajille järjestettiin koulutuspäivä, johon paikalliset lähihoitajaopiskelijat osallistuivat. Luennot käsittelivät mielenterveyskuntoutumista sekä näkö- ja kehitysvammoja. Lisäksi opiskelijat harjoittelivat käytännössä näkövammaisen opastamista ja kokeilivat opastettavana olemista. Moneen kertaan tuli esiin, että tärkeintä on kohdata ihminen eikä hänen vammaansa. Koulutuspäivään osallistuneita kannustettiin heittäytymään tansseissa pitämään hauskaa. Kun itse viihtyy, se tarttuu.
Lasten iloiset esitykset
Tapahtuma alkoi nuorisoseura Jutarinki ry:n pienten tyttöjen kansantanssilla, jolloin yleisö sai osallistua tanhuun tömistelemällä jalkojaan sovituissa kohdissa. Näin saatiin mukavat alkulämmittelyt. Tämän jälkeen Sodankylän Tanssin lapset ihastuttivat itse suunnitelmillaan koreografioilla. Esiintyjät liitelivät värikkäissä asuissaan ja saivat raikuvat aplodit.
Liikettä ja hyvää mieltä
Keväinen aurinko loi kirkkaita valoraitojaan huoneeseen Järjestökeskus Kitisen sihteerin Kaisa Kulmalan päästäessä Elixir-orkesterin vauhtiin. Musiikki tempaisi välittömästi tanssijoita lattialle: näkyi yksintanssijoita, pariskuntia, naispareja ja milloin mitenkin. Pyörätuolissa istujaa tanssitti parhaillaan kaksikin opiskelijaa. Entiset ja nykyiset parkettien partaveitset pääsivät pyörittämään daameja.
– Opiskelijat olivat tosi hyviä, kehui Annele Halmekoski, Sodankylän Tanssin varapuheenjohtaja.
– Tunnelma oli niin harmoninen, mietiskeli Anja Maijala.
– Yhdelle herralle piti hakea kotiin unohtunut nitropurkki, jotta uskaltautui tanssii, kertoi puolestaan sattumuksesta Terttu Saarijärvi.
Ensi vuonna uusiksi
Ehkä ensi vuonna mukaan uskaltautuvat myös kunnan päättäjät ja vammaispuolen virkamiehet. Tänä vuonna heitä joutui edustamaan yksin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Elsi Poikela. Kutsu oli käyty antamassa kunnanvaltuuston kokouksessa, eikä enää lähempänä päättäjien työpaikkaa tilaisuutta voida järjestää.
Yleisöltä saatu positiivinen palaute kannustaa. Tällaisia tilaisuuksia tarvitaan. Esteettömyyden huomioiminen monipuolisesti ja erilaisten ihmisten kohtaaminen luo positiivista ilmapiiriä koko yhteisöön.