Jouko Lehtonen
LUONTO TIETÄÄ JA TUNTEE MEIDÄT
Nyt kun kaikki ovat kesälaitumilla, on syytä pitää mielessä varsinaiset laidunten valtiaat. ”Hevoset ovat erityisen herkkiä tunnistamaan tunnetiloja, etenkin pelkoa, ovathan ne pakoeläimiä. Hevonen voi kokea myös ihmisen, ihan eri lajin edustajan, omana turvanaan. Hevonen kohtaa ihmisen ilman ennekkoluuloja, se ei arvosta varallisuutta tai kaipaa statusta. Näin hevonen voi auttaa ihmistä löytämään itsestään todellisen arvon, ihmisyyden.” Näin pohtii tallinpitäjä ja hevostaitokouluttaja Päivi Peusa pohjoisen kulttuurilehdessä Kaltiossa, no 1. ”Hevosen tietämät asiat saattavat pysyä samoina vuosikausia. Siksi hevonen muistaa niin tarkasti vanhat tapahtumat, ihmiset ja paikat. Hevonen on erityisen taitava hahmottamaan ja ymmärtämään liikkeeseen ja kosketukseen liittyviä asioita”, kertoo tutkija Nora Schuurman.
Samassa Kaltio-lehdessä on hauska ja runollinen ratsastajan huoneentaulu. 1. ohje: Kun menet hevosen luo, ota mukaasi omenoita, herkät kädet ja ymmärrys leijonanpelkoa sekä keskipäivän aurinkoa kohtaan. 7. ohje: Jos sinun pitää pudota, iloitse lennosta. Ajattele kuuraketteja, koivujen havinaa ja tuoksua. Nielaise multa jos saat sitä suuhusi.
Kevään Pistepostiin, tähän sormenpäillä luettavaan pikkuiseen kulttuurilehteen, on poimittu myös artikkelit äänitaiteesta, romanikielen asemasta, tietokirjan tekemisestä sekä runoja Leena Kulmalalta ja Eino Leinolta.
MUU ry tukee uusien taiteenlajien esille pääsemistä. Nyt MUU ry:llä on mm. projekti nimeltä Äänitaiteen Pankki. Tavoitteena on luoda korkeatasoinen ja helppokäyttöinen tietokanta ja sivusto työkaluksi äänitaiteen levitämiseen ja markkinointiin. Taiteilijat voivat lähettää äänitteitä, jotka MUU:n toimisto tuottaa äänipankissa julkaistavaksi. Toiminta on kansainvälistä. MUU on julkaissut tähän mennessä 12 CD-levyä, ensimmäinen vuonna 2009 ilmestynyt MUU for Ears sisälsi merkittävien kotimaisten äänitaiteilijoiden teoksia. Lisäksi on julkaistu Baltian ja Venäjän sekä ruotsalaisten ja norjalaisten äänitaidetta. Asiasta kertoo Avek-lehti no 1.
Ruotsiin ensimmäiset romanit saapuivat1500-luvun alussa ja suomeen 50 vuotta myöhemmin. Ensimmäinen Suomen mustalaiskielen sanakirja ilmestyi 1901. Nykyään romanin tutkimus ja opetus on ohjelmassa Helsingin yliopistossa. Romaninkieli kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan indoarjalaiseen alaryhmään, jota on puhuttu aiemmin vain Euroopassa. Nyt sitä puhutaan myös Yhdysvalloissa, Etelä-Amerikan maissa ja Lähi-Idässä. Varovaisten arvioiden mukaan mukaan romaninkielellä on Euroopassa 3,5 miljoonaa ja muualla maailmassa 0,5 miljoonaa puhujaa. Nykyään Suomessa romania puhuu hyvin enää alle kolmannes romaneista, joten kieli on vakavasti uhanalainen. Bibliophilos-lehti no 1.
Satu Salonen on kirjoittanut menestysteoksen Sairaan hyvä potilas (2006) ja sen jälkeen Pääteos (2008) ja Sairaan hyvä lääkäri (2012). ”Olen kirjoittanut vaikeista asioista, kuolemasta, hoitotahdosta ja muistisairauksista. Jotta kirjoittaisi elävästi, on oltava myös tunnetta mukana. Voi joutua liian kipeisiin kohtiin. On opittava panemaan piste ennenkuin sattuu liikaa. Omaa mielenterveyttäni kirjoittaessa on suojannut tyylilaji. Onneksi olen hiukkasen hauska, itkua ja naurua on hyvä sekoitella sopivassa suhteessa”. Kirjallisuusterapia 2/13.
”Pian/ se aika vuodesta/ kun koivut tulevat nuoriksi jälleen./ Minulla on vielä talvesta raskaat askeleet/ sisälläni/ paljon tummaa puhetta, myyränrakkautta.//
Ne ahtaat ja pimeät kuukaudet, tunnelit./ Tunnustelit, kosketit hiuksiani, silkinsileää turkkia./ Iho heltyi ihoon, lämpö lämmön kylkeen nukahti,/ Sokeat silmämme löysivät ääriviivat, kasvot, vartalon./ Kellareissa asti kaikuivat sydämiemme lyönnit.” Muun muassa näin runoilee Leena Kulmala Kirjo -lehdessä no 1.
Eino Leinolla on meille kesän lapsille runollinen vihje, ehkä opetus: ”Koko metsä on laulua täynnä,/ joka lehvällä lemmitään/ ja riemuiten sirkut ja peipot/ ne kertovat keväästään.// Mut yhtäpä puuta ne linnut/ vaan karttavat kammoten – / sen alla ma onneton istun/ ja huoltani huokailen.”
Saisimmepa edes hetkisen linnulta laulua iloiksemme. Kyllä me saamme. Avataan ikkuna, avataan ovi, astutaan hetkeksi kesän vietäväksi.