Pääkirjoitus: Hyväntuulinen höpöttäjä

Teksti: Timo Kuoppala

Lahjoitan aivan ilmaiseksi yllä olevan sloganin YLE:lle Radio Suomen toimittajien palkkaamista varten. Kun kuuntelen kanavan ohjelmavirtaa mihin aikaan tahansa Radio Suomen Aamusta Yöradioon ei toimittajan työnkuvalle oikein muutakaan luonnehdintaa keksi. Kanavalla on hyviä pisteohjelmia ja esimerkiksi luonnon kuulumisista se pitää huolen, mutta valitettavan paljon aikaa menee löyhään jutusteluun ja joutavanpäiväiseen somettamiseen.
Lopen kyllästyneenä olen etsinyt uusia taajuuksia. Takavuosina minut pelasti Radio Peili, myöhemmin Radio Puhe. Kuunneltavaksi sain asiapitoista, hyvin toimitettua ohjelmaa, jota välilevyt eivät pilkkoneet. Kun ohjelmavirta-aate valtasi Radio Puheen, siirryin Radio Ykköselle, jonka tarjonta on sopinut minulle hyvin. Areenasta saan tarvittaessa täydennystä.

Julkisuuteen tulleet YLE:n kaavailut muuttaa Radio Puhe podcasteja lähettäväksi kanavaksi pisti korvaan kiintoisasti. Jutustelun sijaan Radio Puheesta saa ehkä jälleen kuultavaksi hyvin toimitettuja radio-ohjelmia, joita uuteen kääreeseen kiedottuina podcasteiksi kutsutaan. Puheen tekijät ovat uudistuksesta ymmärrettävästi huolissaan ja pelkäävät työpaikkojensa puolesta, mutta vanhalle radion ystävälle uudistus saattaa tietää hyvää.

Toisaalla tässä lehdessä kerrotaan vuoden 2021 Sokeain kuunnelmapalkinnosta. Sen voittajan on valinnut kuusihenkinen näkövammaisista ihmisistä koostuva raati, jonka toimikausi on päättynyt ja uusi raati nimitetään kesän jälkeen. Samalla on keskusteltu palkinnon perusteiden uudistamisesta. Niin sanotusti perinteisiä kuunnelmia – à la Karjakko ja kartanon kummitus – esitetään radiossa nykyään aika vähän. Kuunnelmaraadin arvioitaviksi on tullut jännityskuunnelmia, kepeitä sarjakuunnelmia, scifiä ja monenlaista muuta. Yhteistä niille on enää radioilmaisun, siis ääni-ilmaisun ja tehosteiden enemmän tai vähemmän monipuolinen käyttö. Osa teoksista on täyttä fiktiota, osa perustuu ainakin jossakin määrin tosiasioihin. Rajat ovat monella tapaa hämärtyneet.

Yksi kuunnelmapalkinnon ympärillä käydyssä keskustelussa esille tullut ajatus on laajentaa palkinto koskemaan kaikenlaisia radioilmaisun keinoja monipuolisesti käyttäviä ohjelmia. Kuunnelmien ohella kyseeseen voisivat siis tulla myös esimerkiksi äänidokumentit ja kokeelliset radio-ohjelmat, jotka ovat tähän saakka jääneet näkövammaisten kuunnelmaraadilta arvioimatta.

Mitään päätöksiä ei ole tehty. Kuunnelmaraadin tulevaisuudesta on tarkoitus käydä keskustelua YLE:n edustajien kanssa, jotta sekä palvelun tuottajien että kuluttajien kannalta löydettäisiin paras mahdollinen ratkaisu. Avoinna on myös kysymys, pitäisikö kilpailu avata YLE:n ohjelmatarjonnan ulkopuolelle. Podcastit ja muu, pelkästään ääneen perustuva ilmaisu saa jatkuvasti lisää kuulijoita. Päteviä laaduntarkkailijoita tarvitaan.