Teksti: Rauni Laihonen
Näkövammaisten liiton hallitukseen valittiin 2020 Anni Väänänen. Hän syntyi 32 vuotta sitten Ruokolahdella, jossa asuu edelleen. Kotikunnassaan hän toimii aktiivisesti ja harrastaa muun muassa laulamista ja teki oman levynkin. Anni on kokenut eri tahoilta torjumisia sokeutensa takia.
Todellisen elämänonnen Anni löytää arjen pienistä asioista ja hetkistä. Kun hän saa työhuoneen siivotuksi ja lähtee koiran kanssa jäälle tai kävelee rannassa ja kuuntelee veden ääntä, hän sanoo, että se on tosi rikastuttava kokemus. Siitä saa voimaa ja taas jaksaa.
Näkövammaisten liiton hallitustyössä joutuu hyvin laaja-alaisesti syventymään liiton asioihin. Anni haluaa vaikuttaa ja työskennellä omakohtaisten kokemuksiensa pohjalta tasa-arvon ja saavutettavuuuden puolesta. Hän toivoo, että kaikki ihmiset saavat elää normaalia elämää näkövammastaan huolimatta.
Annin perheeseen kuuluvat vanhemmat ja kolme isoveljeä perheineen sekä miesystävä ja opaskoira Ropsu. He elävät tiiviissä yhteydessä ja ovat miltei päivittäin tekemisissä toistensa kanssa. Tällä hetkellä saman katon alla Annin kanssa asuu hänen äitinsä ja Ropsu.
Ruokolahdella tapahtuu
Kotikunnassaan Anni osallistuu aktiivisesti eri tapahtumiin ja kehittää monenlaista toimintaa. Kahdeksan vuotta sitten hänet valittiin Ruokolahden kunnanvaltuustoon ensin varavaltuutetuksi ja nyt hän toimii valtuutettuna.
– Tällä hetkellä toimin henkilökohtaisesti saavutettavuuden eteen Etelä-Karjalassa, kun valmistamme Osuuspankin henkilökunnan kanssa ohjausvideoita siitä, miten näkövammainen itse pystyy hoitamaan pankkiasiansa. Samalla pankin henkilökunta saa perehdytystä näkövammaisen asiakkaan kohtaamiseen ja palvelemiseeen. Kun video saadaan valmiiksi, se julkaistaan valtakunnallisesti Osuuspankin sivuilla.
Anni on kuulunut muutamia vuosia Etelä-Karjalan Osuuspankin edustajistoon ja viime vuonna hänet valittiin myös pankin nimitysvaliokuntaan.
– Sitä kautta olen tuonut esille näkövammaisasioita. Kun tämän vuoden aikana tulevat saavutettavuuslait voimaan, heitin heille idean, että valmistaisimme yhdessä ohjausvideoita, joilta näkövammainen asiakas saa tietoa ja ohjausta pankkipalveluiden käytössä.
Kulttuurivaellus
Paikallinen historia ja kulttuuri kiinnostavat Annia. Miesystävänsä Joonas Pitkämäen kanssa hän liikkuu paljon luonnossa.
– Kiertelemme kulttuurikohteita eri puolilla ja keräämme historiaa ja kulttuuriperintöä. Se on ihanan rikastavaa ja tavallaan keino rauhoittua. He tarjosivat Näkövammaisten Kulttuuripalvelulle kulttuurivaellusta Ruokolahden historiallisissa ja kultturellisissa maisemissa. Siinä pääsee tutustumaan paikalliseen monenkirjavaan kulttuuriin aistien ja eläytyen. Valitettavasti tämä projekti siirtyi koronan takia tulevaisuuteen, mutta toivotaan, että tämäkin joskus vielä pääsisi toteutumaan.
Näkövammautuminen
Anni opiskeli kaksoistutkintona paperiprosessin hoitajaksi ja kävi samalla lukion. Viimeisen opintovuoden aikana hän sokeutui ja siirsi ylioppilaskirjoituksia vuodella eteen päin. Siihen aikaan ei ollut mahdollisuuksia kirjoittaa ylioppilaskirjoituksia muulla tavoin kuin mustekynällä tai pistekirjoituksella.
– Vaikka kirjoituksia siirsin, en ehtinyt oppia pistekirjoitusta tarpeeksi nopeasti. Mustekynällä piti kirjoittaa. Suurennuslasin avulla yritin katsoa, mutta en nähnyt yhtään mitään, mitä paperille tuli, muisteli Anni. Samana keväänä kun oli kirjoitukset, hän näytteli ja lauloi Teatteri Imatrassa Sound of Musicalissa. Esityskertoja kertyi kaikkiaan 36.
– Päivällä kirjoitin ylioppilaskirjoituksissa ja sieltä suoraan teatterille ja maskit päälle. Ilta meni näytöksissä ja aamuyö jo sarasti ennen kuin olimme kotona ja seuraavana päivänä taas kirjoituksiin. Oli se vähän rankka kevät mutta hauska, muisteli Anni.
Kirjoitusten jälkeen Anni ajatteli, että jotain pitää opiskella. Arlassa oli vuoden koulutus hierojille ja se tuntui hänestä sopivalta.
– Arlassa ollessani kiinnostuin muusikkolinjasta ja sinne hain. Miut olisi valittu sinne, mutta juuri niihin aikoihin Arla oli myyty Ortonille, jolloin tuli muutokset, ettei saanut vaihtaa alaa, jos ei ollut lääkärin lausuntoa. Valmistuin hierojaksi ja työskentelin pari vuotta toisen palveluksessa, jonka jälkeen perustin oman yrityksen vuonna 2010. Kymmenen vuoden aikana opiskelin oppisopimuksena omassa yrityksessäni merkonomiksi ja käsityönohjaajaksi. Viimeksi kävin yrittäjyyden ammattitutkinnon, josta valmistuin marraskuussa 2020. Nämä koulutukset kävin hierontatyön ohella. Hierontatyöhön liittyviä kursseja olen käynyt noin viisi kurssia vuodessa. Koko ajan pitää omaa työtä päivittää ja kehittää muuten ei pystyisi työllistymään, Anni sanoo.
Laulaminen
Ala-asteella Anni lauloi paikallisessa Ruokokerttuset-kuorossa. Myöhemmin hän kävi kirkko- ja naistenkuorossa aina, kun siellä tarvittiin.
– Laulaminen on miulle elämäntapa. Laulaessani toivon kuulijan tuntevan, kuinka hän on siinä hetkessä merkityksellinen ja tärkeä. Toivon musiikin nostavan kuulijassa esiin erilaisia tunteita riippuen esitystilanteista.
Anni osallistui moniin Suomessa järjestettyihin laulukilpailuihin.
– Yhdessä laulukilpailussa pääsin finaaliin, mutta yksi tuomareista sanoi, että kyllä lauluääni antaisi myöden, mutta kun voittaja saa tästä levytyssopimuksen ja markkinointisuhteen, niin sokeaa laulajaa ei voida ottaa jatkoon. Miusta se oli ihan fiksua, että he sanoivat suoraan, mutta vähän kyllä ihmettelin. Intokin on sitä kautta hiipunut. Ajattelin, että suomalainen yhteiskunta on tätä!
Haitarinsoittoa opiskellessaan Anni sai kokea kielteistä suhtautumista sokeutensa takia. Jo lapsena hän aloitti haitarin- ja pianonsoiton opiskelun ja soitti 12 vuotta. Annin sokeuduttua hänen opettajansa sanoi, ettei sokea ihminen pysty soittamaan haitaria ja niin soitto jäi.
– Olin juuri ehtinyt ostaa uuden haitarin. Tuolla se on nyt laukussa ollut. Toivon, että vielä olisi aikaa ja ottaa se sieltä sieltä ja soittaa.
Anni kiinnostui karaokesta. Kun lehdessä oli ilmoitus esimerkiksi Espoon karaokekilpailusta, Anni päätti lähteä laulamaan.
– Äitini kanssa ajettiin Espooseen tai milloin mihinkin ja tultiin illalla myöhään kotiin. Joskus tuli sijoituksiakin. On ne pokaalitkin tuolla jossain tallessa, mutta eivät ne ole koskaan sen suurempaa merkitystä saaneet. Se oli vain hauskanpitoa, kun pääsi laulamaan ja sai kokemusta.
Anni on sanoittanut mainospiisejä joillekin yrityksille. Ja kun muuan vaatekauppa teki joulukalenteria Anni pyydettiin mannekiiniksi.
– He ottivat miusta kuvia, esittelin vaatteet ja samalla lauloin yritykseen ja vaatteisiin sanoittamani laulun.
Oma levy
Noin 10 vuotta sitten Anni teki oman levyn ja piti julkaisutilaisuuden Ruokolahden kirkossa. Cd-levyllä ja julkaisutilanteessa soittivat Sanna Kurronen piano, Sani Saloranta viulu ja Eero Nykänen kitara. Jotkut olivat sitä mieltä, että eihän semmoiseen tilaisuuteen kukaan tule, kun on isänpäivän aatto ja lauantaikin on saunapäivä.
– Julkaisukonserttiin tulikin yli 500 kuulijaa. Tein sen hyväntekeväisyyskonserttina. Käsiohjelmatuotoilla hankittiin meidän terveyskeskukseen pyörällinen suihkutuoli, jonka saa lainata kotiin.
Viime vuosina Anni ja Jori Schleifer ovat tehneet yhteistyötä. Jori soittaa kitaraa ja laulaa.
– Olemme rakentaneet musiikkiprojekteja ja keikkailleet tilaisuuksissa, mihin meitä on pyydetty. Olemme esiintyneet ohjeita noudattaen korona-aikanakin, Anni sanoo.
Anni teki Ruokolahden Kauneimmat joululaulut Jorin ja kanttorin kanssa vuonna 2020 ja Joonas kuvasi siitä videotallenteen. Se on katsottavissa Ruokolahden seurakunnan youtube-kanavalta.