Teksti: Jouko Lehtonen
Mitä Arto Paasilinna huusi runoilija Kari Hotakaiselle? Miten kaksi tuppisuuta, Hotakainen ja Kimi Räikkönen saivat aikaiseksi kaikkien aikojen menestyskirjan? Näitä kysytään elokuun toisessa Apu-lehdessä. Siinä kerrotaan myös, miten Hotakaisen, 63, päässä kävi ”hirmuinen huiske monen vuoden ajan. Sinne on kasaantunut väkeä nuhruisista horsmahuulista Presidenttiin, paisuva määrä tietoja, teemoja ja huomioita maailmanmenosta, tärisyttävää raivoa, surua ja huumoria.” Kaikkea tätä tapahtui sinä aikana, kun Hotakainen keskittyi teokseen ”Tuntematon Kimi Räikkönen”. Nyt on ilmestynyt Hotakaisen uusin teos ”Tarina”. Kirjan tärkeimpiä teemoja ovat maaseutu ja kaupunki. Ylä-Savossa syntynyt kirjailija suree, kun ”maaseutua pakkotyhjennetään, kaupunki ei kykene ottamaan väkeä vastaan, ei ole asuntoja, ei työtä eikä elämässä mieltä”. Kirjassa tehdään hulvaton ihmiskoe: asunnon saa se, joka kertoo parhaan tarinan. Muut ”putoavat Parakkiin yhteismajoitukseen tai tyhjentyneiden Kauppakeskusten nurkkien väliaikaistiloihin”.
Kari Hotakaisen mukaan ”kirja on onnistunut, jos se on hauska, surullinen ja vihainen”. Kimi Räikkös-kirja tuotti niin hyvin, että kustantaja voi sen tuotolla julkaista vähälevikkistä kirjallisuutta. Tästä Hotakainen on mielissään. Hän itse aloitti kirjallisen uransa runoilijana. Kun hän esitteli esikoisrunojaan kustantamon tilaisuudessa, huusi paikalla ollut menestyskirjailija Arto Paasilinna kesken haastattelun: ”Minun rahoilla kustannetaan ne sinunkin harakanpaskat”.
Päivänkakkara on Tanskan epävirallinen kansalliskukka. Kun kruununprinssi Fredrik ja tämän ruotsalaissyntyinen puoliso Ingrid saivat 1940 tyttövauvan, tämän nimeksi tuli Margrethe, joka merkitsee päiväkakkaraa. Perheen suussa siitä muuntui pian englanninkielinen lempinimi, samaa kukkaa merkitsevä Daisy. Tällä hellittelynimellä sukulaiset Euroopan eri kuningashuoneissa edelleen kutsuvat rakastettua kuningatar Margareeta II:ta. Virallisissa 80-vuotispäivän kuvissa ”indigonsiniseen leninkiin pukeutuneen kuningattaren rintapieltä somisti timantein koristeltu, emaloitu päivänkakkararintaneula”. (Antiikki&Design elokuu 2020).
Moni suomalainen sananparsi liittyy eläimiin. Nukkuuko koira koiranunta? Totta vai tarua? Totta. Koira torkkuu useimmiten hyvin kevyesti. Lenkin jälkeen se lepää kyljellään matolla. ”Tovin kuluttua takajalka alkaa vispata. Eläin alkaa puhista ja päästää tukahtuneita haukahduksia. Tassut käyvät entistä nopeammin. Selvästi se näkee unta… Koiran unisykli on paljon lyhyempi kuin ihmisen, vain parikymmentä minuuttia. Se tarvitsee useita torkkuja päivässä. Kun ihminen nukkuu huonosti, hänen sanotaan nukkuvan koiranunta. Useimmiten koira tosiaan uinuu hyvin kevyesti, jotta on valmiina reagoimaan uhkiin.” (Tiede 9/2020)
Kaksi näytettä Jouni Inkalan nykyrunoudesta: ”Linnun lento suora, niin kuin syyt puun / kuin nuora / kenen halu yhtä mutkaton / satelliitin lentorata, tuikkivan korennon vana / juova puhjenneen kuun / näyn edessä / myyt huuman muun.” ”Ei voi poika / tuoda tuntosarveaan mutkitellen / tytön eteen yksiössä / vain muutaman ilmakuution vapaudessa / vaikka rakkaus osaa käyttää hyväkseen kiertotiet / leikitellen luoda / elämän voiman / jäljen jättäjän / järjen jättäjän!” (Jouni Inkalan teos ”Tee kunniaa, tee kunniaa!” Siltala 2019.
Tähän on poimittu pieni katsaus elokuun Pistepostista, joka on näkövammaisten kulttuurilehti.