Teksti: Eija-Liisa Markkula
Voi, hyvät lukijat, tässä sitä vieläkin raapustetaan! Ja Koronasta täytyy minunkin, joskin ikiomalta mukavuusalueeltani katsottuna. Nyt voin jo luottaa siihen, että seuraaja häämöttää kesäkuulle sovitun vuosikokouksen takaa.
Etymologia on kielitieteen haara, jossa tutkitaan sanojen historiaa; se vastaa kysymykseen, mistä sanat tulevat. Mistä siis sanat korona ja karanteeni juontavat juurensa? Kerron vähän niiden lähteistä. Kieli on aina historiaa elämästä, ei mitään sattumanvaraista, ja siksi se onkin yksi tärkeimpiä kulttuurihistorian osa-alueita. Jo aivan yksinkertaisetkin tutkimusmenetelmät, kuten sanojen esiintymistiheyksien eli frekvenssien mittaukset, paljastavat sen, mikä yhteiskunnassa milloinkin on eniten ihmisiä puhuttanut. Yleismaailmallisesti tänä keväänä yhtäkkisen nousun ovat kokeneet ”korona” ja ”karanteeni”.
Korona tulee latinasta, jossa se merkitsee kruunua. Englannin crown ja ruotsin krona ovat siitä lähtöisin, ja suomen kruunu edelleen tuosta ruotsalaisesta. Ympärillämme nyt riehuva virus, tarkemmin määriteltynä SARS-CoV-2, kuuluu korona-virusten ryhmään, jotka kaikki ovat enemmän tai vähemmän kruunun muotoisia. Sen aiheuttama tauti on viralliselta nimeltään COVID-19, kansan keskuudessa korona.
Korona-sana on tuttu monesta muustakin yhteydestä, seuraavassa muutamia: Koronapeli on yksi tutuimpia. Tähtitieteessä sanaa käytetään merkitsemään jonkin planeetan ympärillä olevaa kaasukehää. Toisaalta se esiintyy tähdistöjen erisnimissä kuten eteläisellä pallonpuoliskolla Corona Australis (Etelän kruunu) ja pohjoisella vastaavasti Corona Borealis (Pohjankruunu).
Auringon korona on mielenkiintoisimpia; se koostuu auringon ulommasta kaasukehästä ja tämän hajaantumisalueesta. Koronan lämpötila on noin miljoona astetta, kuumempi kuin itse auringon pinta. Korona voidaan nähdä erikoissuodattimilla tai auringonpimennyksen aikana. Siinä näkyvät muodoltaan epäsäännöllisen magneettikentän voimaviivat. Aurinkotuuli lähtee koronasta.
Karanteeni on mielestäni erittäin kiinnostava ja monitahoinen sana, joka meillä ehkä vieläkin luetaan sivistyssanoihin kuuluvaksi. Sen perustana on ranskan sana quarantaine, suomeksi nelisenkymmentä tai 40 kappaleen yksikkö/satsi jotakin. Sana äännetään ”karaanten” niin, että paino on viimeisellä tavulla. Quarante on tasan 40.
Ranskan quarantaine tuli merkitsemään karanteenia 1300-luvun lopulla, tarkoitettuaan vielä pari sataa vuotta aiemmin pelkästään paaston aikaa. Mustan surman riehuessa ympäri Eurooppaa quarantaine-sana sai nykyisen merkityksensä. Merkitys omaksuttiin venetsiankielisestä sanasta quarantena.
Luku 40 on ollut merkityksellinen jo ennen ajanlaskumme alkua. Lähi-idän muinaisten kulttuurien perinteiden mukana se on kulkeutunut islaminuskoisten, kristittyjen ja juutalaisten nykypäivän kalentereihin. Raamatussa kerrotaan, että 40 päivää ja 40 yötä taukoamatonta sadetta johti vedenpaisumukseen. 12 vakoojaa tutki luvattua maata 40 päivää ja israelilaiset vaelsivat autiomaassa 40 vuotta. Sekä Daavidin että Salomon hallituskaudet kestivät 40 vuotta. Jeesus paastosi erämaassa 40 päivää ennen julkisen toimintansa aloittamista ja astui taivaaseen 40 päivän kuluttua kuolleista nousemisestaan. Kahdesta viimemainitusta kristittyjen kirkkovuoteen juontuvat 40 päivän paasto ennen pääsiäistä ja pääsiäisestä helatorstaihin johtava 40 päivän ajanjakso.
Pari esimerkkiä quarantaine-sanan käytöstä tieteen puolelta ja muista maallisista yhteyksistä, jossa se on perusmerkityksessään eikä tarkoita karanteenia: Celsius ja Fahrenheit -asteikot leikkaavat miinus 40 asteen kohdalla, joka on sama lämpötila kummallakin asteikolla mitattuna. Académie Français’ssa (Ranskan akatemia) on 40 jäsentä, kaikki eri alojen tiedemiehiä, joiden tehtävänä on valvoa ja kehittää ranskan kieltä kukin omalta alaltaan katsoen.
Näkövammaisten liiton valtuusto on myös 40-jäseninen ”quarantaine”, joka koostuu tietyn laskukaavan mukaan kaikkialta Suomesta tulevista edustajista ja käyttää liiton korkeinta valtaa. Liekö pelkkä sattuma, vai oliko se jokin mystinen voima, joka sai laskutavan laatineet kaksi viisasta miestä päätymään tuohon ikiaikaiseen lukuun 40?
Viime Kajastuksen pääkirjoituksen lopussa sanomani toivotukset ja kiitokset ovat edelleen vahvasti voimassa. Niiden lisäksi toivon meille kaikille
Kaunista ja tuoksuvaa, kunnon kesää!
Eija-Liisa Markkula
päätoimittaja
puheenjohtaja
Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry