Teksti: Jouko Lehtonen
Jos kaikki valtiot Euroopassa käpertyvät omaan nationalismiinsa, suurvallat kävelevät koko mantereen yli. Jäljelle jää ulkoilmamuseo. Eurooppa elää vain menneisyydessä upeiden muistomerkkiensä keskellä. Ei ole ihme, jos moni ajattelee, että ennen kaikki oli paremmin. Tällaista pohtii tuoreessa kirjassaan Grand Hotel Europa hollantilainen Ilja Leonard Pfeijffer. “Kun pandemia sulki Venetsian, ongelma ei ollut turismin katoaminen vaan kaikkien vaihtoehtojen katoaminen. Harmillisesti uskon, että tästä ei opita mitään.”
Pfeijfferin 600-sivuinen romaani on myyty 18 maahan. Kirjailija on 53-vuotias ja taustaltaan antiikin tutkija. Hänellä oli yli kymmenen vuoden ura “vaatimattomana pienenä runoilijana”, kunnes “asiat lähtivät hieman käsistä, sanottavaa oli liikaa.” Vuonna 2013 julkaistu teos La Superba voitti Hollannin arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon Librisin, ja yhtäkkiä Pfeijfferia vietiin festivaaleille ja messuille pitkin maailmaa. (Suomen Kuvalehti 25-26)
Paljon on sanottavaa ollut myös Mauri Antero Nummisella. Hän on julkaissut teoksen M. A. Numminen: Kaukana väijyy ystävä – muistelmat (Docendo 2020). Nummisen teos alkaa vuodesta 1965 ja päättyy vuoteen 1989. Numminen ärsytti tai ihastutti 1960-luvulla underground-musiikillaan. Tunnetuin levy on Suomen Talvisota 39-40. Kissa vieköön-slaageri ja jänispukuinen Herra Huu kuuluivat 70-luvun menestyksiin. Muistelmissa Numminen kertoo monista tuttavistaan, mm. Mauno Koivistosta ja Rauli Badding Somerjoesta. Nummisen yhtä aikaa absurdi ja neutraali olemus kiehtoo kaikkia ikään katsomatta. (Kirjastolehti 3)
Muotoilija ja taidemaalari Maija Isola (1927-2001) oli oman tiensä kulkija. Hänet tunnetaan erityisesti Marimekon legendaarisen Unikko-painokankaan luojana. Hämeenlinnan taidemuseossa on esillä näyttely hänen maalauksistaan 12.9. saakka. Maija Isola ahmi vaikutteita ulkomailla. Hän asui mm. Oslossa, Pariisissa, Algeriassa ja Yhdysvalloissa. Pohjois-Carolina, varsinkin läheinen Appalakkien vuorijono teki häneen suuren vaikutuksen. Hänen teoksiinsa ilmaantui unenomaista surrealismia, melankolisuuttakin… Teoksissa voi nähdä kitsimäisyttä, mutta se oli Maija Isolalle tietoinen valinta. Yksittäiset värit saattavat olla räikeitä, mutta kokonaisuus on aina tasapainossa. Se kertoo hänen laadustaan taiteilijana, painottaa amanuenssi Päivi Viherluoto. 18-vuotias Maija kirjoitti sisarelleen: “Mitäpä sitten sanoisin, senkö, että haluan yrittää elää oikein. Taistella, romantikkojen ja idealistien tavoin uskoen kauneuteen ja suureen illuusiooni jostakin.” (Antiikki&Design 6)
“Iso Ale laajentaa avaruusbisnestä. Rahtien hinnat ovat laskeneet huimasti, ja huipputekniikkaa saa kaupan hyllyltä”, kirjoittaa Tiede-lehti, no 3. “Nyt rahtia Maan kiertoradalle voi lähettää jo 17 maasta ja yhteensä 35 paikasta.” Suomi ja Otaniemi on mukana. Mars-kulkijoissa on Ilmatieteen laitoksen ja Vaisala-yhtiön laitteita. “Monet nykysatelliitit ovat kirjaa pienempiä tai jopa samaa kokoa kuin kahvimuki…Insinööriopiskelijat voivat rakentaa minisatelliitin yliopiston harjoitustyönä, ja jos tahoittaja löytyy, pääsee satelliitti myös taivaalle.”