Kirja Espanjan terrorismista

Teksti: Sanna Tynkkynen

Kajastuksen lukijoille vuosien varrella tutuksi tulleelta tietokirjailija Pasi Päiviseltä ilmestyi huhtikuussa jo neljäs tietokirja. Siinä hän valottaa kansantajuisesti terrorismia Espanjassa ja sen torjuntaa. Teos on ensimmäinen suomenkielellä aiheesta kirjoitettu kirja.

Onnekas sattuma

Pasi Päivinen päätyi kansainvälisen terrorismin tutkimuksen pariin sattumalta.
– Olen kotoisin Joensuusta, josta suuntasin taannoin opiskelemaan Helsinkiin ja edelleen St. Andrewsiin Skotlantiin. Päädyin terrorismin tutkimuksen pariin onnekkaan sattuman kautta. Halusin ulkomaille opiskelemaan, mutta en kuitenkaan skotlantilaiseen pikkukaupunkiin, vaan Lontooseen Kings Collageen tai Kanadaan Toronton yliopistoon. Molemmissa oli minua kiinnostaneita opintoja ja minulla oli myös tutkimusaihe mietitty valmiiksi, johon olisin saanut tarvitsemani lähdeaineistot sekä Lontoosta että Torontosta. Lisäksi eläminen suurkaupungissa viehätti. Suunnitelmani kuitenkin muuttuivat, kun eräs Helsingin yliopiston professori, jolla oli kiinteät yhteydet St. Andrewsiin sanoi minulle, että hän on vakuuttunut, että paikka sopisi minulle ja yliopistolla olisi erityisen kiinnostava kurssitarjonta. Uskoin häntä ja hylkäsin muut vaihtoehdot. St. Andrewsissa oli useita kiinnostavia opintokokonaisuuksia tarjolla, mutta niitä ei voinut valita vapaasti, vaan kursseille piti hakea erikseen. Kansainvälisen terrorismin ja konfliktin tutkimuksen kurssi oli tiedekunnan halutuin, josta puhuttiin heti St. Andrewsiin saavuttuani. Juttelin kansainvälisen terrorismin suuntautumisvaihtoehdon valinneiden vanhempien opiskelijoiden sekä jatko-opiskelijoiden kanssa ja kiinnostuin todella aiheesta. Tosin ulkoparlamentaariset toimijat politiikassa olivat kiinnostaneet minua jo entuudestaan. Päätin siis koettaa onneani ja satuin tulemaan valituksi kurssille ainoana ei-englantia äidinkielenään puhuvana opiskelijana. Muut olivat brittejä ja yhdysvaltalaisia. Kiinnostava tutkimusaihekin löytyi ja tein St. Andrewsissa suunnittelemani tutkielmankin, joten Lontoon ja Toronton vaihtuminen St. Andrewsin pikkukaupunkiin ei todellakaan kaduta.

Terrorismi on ilmiönä monimutkainen ja uuden tiedon jano on saanut Päivisen pitkän tauon jälkeen palaamaan terrorismintutkimuksen pariin. Hän tuntee aihealuetta kattavasti ja liikkuu poliittisen väkivallan tutkimuksen kentällä laajalti. Päivinen on myös ehtinyt työskennellä virkamiehenä ulko- ja sisäministeriössä ja useissa valtion virastoissa, Euroopan Parlamentissa poliittisella osastolla puolustus- ja turvallisuusalakomiteassa, kouluttanut viranomaisia terrorismin torjunnassa ja luennoinut kansainvälisestä terrorismista useissa Suomen yliopistoissa. Hän on kirjoittanut aiheesta myös artikkeleita tietokirjoihin ja julkaissut lukemattoman määrän kirjoituksia sanoma- ja kulttuurilehdissä aina yhdysvaltalaisia julkaisuja myöden.

Espanjan vähemmän tunnettu puoli

Päivinen kiinnostui Espanjan terrorismista jo paljon ennen kirjan kirjoittamista.
– Ensiksikin Espanja kiinnostaa minua maana suurvaltahistoriansa, synkän sotilasdiktatuurin aikakautensa ja monikulttuurisuutensa vuoksi. Toiseksi ihmettelin sitä, miten Francon sotilasdiktatuurista vapautunut Espanja, joka onnistui siirtymään diktatuurista demokratiaan poikkeuksellisen nopeasti ja kivuttomasti, ei onnistunut ratkaisemaan ETA-terrorismin ongelmaa demokratisoitumisprosessin yhteydessä. Halusin selvitellä, miksi ja missä Espanja epäonnistui, kun terrorismi lähtikin yllättäen rajuun nousuun maan demokratiaan siirtymisen ja elinolojen parantumisen myötä. Madridin ja ääribaskien välillä vallinnut konflikti kiihtyi 1970-luvun lopulla muodostuen poikkeuksellisen pitkäkestoiseksi ja kuolettavaksi poliittiseksi väkivallaksi. ETAn terrorihyökkäyksissä kuoli sen 50-vuotisen aktiivisen toiminnan aikana 829 ihmistä ja yli 3000 loukkaantui. Mielenkiintoisen terrorismista Espanjassa tekee myös se, että muut Espanjan etniset ryhmät, kuten katalaanit, ovat pääasiassa pidättäytyneet poliittisesta väkivallasta, vaikka katalaanien tavoitteet ovat olleet ja ovat samat kuin baskienkin eli itsenäistyminen.

Kirjaansa varten Päivinen oleskeli Baskimaassa perehtyen sen omaleimaiseen kulttuuriin, tapoihin ja ihmisten arkeen. Lähdeaineistona hän käytti runsaasti englannin- ja espanjankielistä painettua materiaalia. ETAn entisten jäsenten ja kannattajien haastattelut antoivat myös kiinostavaa lisätietoa.

Terrorismi Espanjassa on yli 250 sivuinen tietopaketti, jossa Päivinen avaa Espanjan terrorismia ja sen torjuntaa kansantajuisesti. Koska ETAn toiminta on ollut suuressa roolissa, kirjassa on kokonaisuuden ymmärtämiseksi ollut välttämätöntä avata myös Baskimaan tilannetta. Espanjassa toimi ETAn kanssa samaan aikaan pienempiäkin terroristijärjestöjä, joiden toimintaa kirjassa käsitellään lyhyesti. Euskadi ta Askatasuna (ETA) on Euroopassa toiseksi pitkäaikaisin ja suurin terroristijärjestö Irlannin vallankumousarmeijan (IRA) jälkeen ja siksi pääpaino kirjassa on sen toiminnassa. Myös Katalonian ja Madridin välistä konfliktia käsitellään laajemmin, vaikka Katalonia ei käytäkään terrorismia apukeinona itsenäisyyden tavoittelussa. Tämä kirjan aihe on kiinnostava, koska Katalonian itsenäistymispyrkimyksistä on viime aikoina uutisoitu usein, mikä tuo asian nykypäivään ja lähemmäksi lukijaa. Päivisen teos tarjoaa kiehtovan matkan ETA-terrorismin, pienempien Espanjassa toimineiden terroristijärjestöjen ja terrorismin torjunnan maailmaan tarjoten samalla tietoa vähemmän tunnetusta Baskimaasta ja sen historiasta.

Tieto vähentää pelkoa

Päivinen antaa kirjassaan kansantajuisesti tietoa Espanjan terrorismista.
– Ensiksikin totean, että onneksi korona-aikana on ollut vähän terrorismia varsinkin Euroopassa. Kun yhteiskunnat avautuvat ja liikkuvuus palautuu ennalleen, terrorismin määrä lähtee kasvuun ja terrorismista uutisoidaan, jolloin kiinnostus sitä kohtaan kasvaa edelleen. Koska suomalainen media ei pysty tarjoamaan syvällistä tietoa terrorismista, tarvitaan tietokirjoja ja uskon tietoa etsivien löytävän myös minun teokseni, semminkin kun kansainvälisestä terrorismista on kirjoitettu suomenkielellä vain muutama kirja ja lukijat haluavat lukea kirjoja mielellään omalla äidinkielellä.
Lisäksi monet suomalaiset ovat lomailleet ja tulevat tulevinakin vuosina lomailemaan Espanjassa, joten osaa heistä kiinnostaa hiekkarantojen ja kulttuurin ohella myös Espanjan historia, politiikka ja varsin vähän tunnettu Baskimaa maan pohjoisosassa. Vaikka useimmat suomalaiset tuntevat suuria terroristijärjestöjä nimeltä, kuten ETA, niiden toimintaa ei kuitenkaan tunneta tarkemmin. Nyt kun Espanjan modernista poliittisesta historiasta ja siinä keskeisesti vaikuttaneista ulkoparlamentaristisista ryhmistä on saatavilla suomenkielinen kirja, uskon monen tarttuvan siihen.

Päivinen arvelee, että luotettavan tiedon lisääminen terrorismista vähentää pelkoja sitä kohtaan.
– Terrorismi on yksi aikamme keskustelluimmista ilmiöistä ilmastonmuutoksen ja nyt koronan myötä keskustelun pääaiheeksi nousseen pandemioiden ohella. Valitettavasti suomalainen media ei tarjoa riittävästi tietoa terrorismista ja uutisointi terrori-iskujen tapahtuessa on pintapuolista. Median perusongelma on se, että kun riittävästi tietoa terrori-iskuun liittyvistä tapahtumista olisi saatavilla, uutisaihe katsotaan jo vanhentuneeksi ja sen käsittely lopetetaan, vaikka tiedonvälitystä tapahtumista pitäisi nimenomaan jatkaa sekä tarjota asiantuntijatietoa tapahtumien taustoittamiseksi. Kun syvällisempää tietoa ei ole muualta saatavilla, tarvitaan suomenkielisiä kansantajuisesti kirjoitettuja kirjoja kansainvälisestä terrorismista suurelle yleisölle, ei vain tiedeyhteisölle.
– Pidän myös tärkeänä kertoa terrorismin torjunnasta, joka on näkymätöntä, mutta täysin välttämätöntä työtä. Tästä syystä käsittelen kirjassani terrorismin torjuntaa Espanjan osalta. Ihmisten on hyvä tietää, että EU:ssa yhteisesti ja jäsenmaissa erikseen tehdään valtavasti työtä terrorismin torjumiseksi. Turvallinen Suomi ja Euroopan Unioni ei ole itseisarvo, vaan se on systemaattisen kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön tulos. Vaikka Suomi ja laajemminkin EU on nykyisin terrorismin näkökulmasta katsottuna alueena varsin turvallinen, tilanne ei aina ole ollut sama, eikä se säily sellaisena automaattisesti. Terrorismin torjunnan eurooppalainen yhteistyö on kehittynyt valtavin harppauksin sen alkuajoista 1970-luvulta tähän päivään ja myönteisen kehityksen soisi jatkuvan, sillä terrorismi ei ole kadonnut, vaikka Euroopassa esiintyy terrorismia huomattavasti vähemmän kuin 30 ja 40 vuotta sitten.

Terrorismissa riittää vielä tutkittavaa, eikä Päivinenkään ole vielä sanonut kaikkea aiheesta.
– Systemaattinen terrori-iskujen tilastointi aloitettiin vuonna 1970 Baltimoren yliopistossa Yhdysvalloissa, joka on siis sama paikka, missä ylläpidetään maailman koronatilastointia. Maailmanlaajuisesti tähän päivään mennessä on tilastoitu yli 190 000 terrorihyökkäystä, joten kansainvälisessä terrorismissa tutkittavaa riittää jo tapahtuneiden terrorihyökkäysten ja toimintansa lopettaneidenkin terroristijärjestöjen osalta. Maailma on monimutkainen vaikutussuhteiden rihmasto, joka ei normaaleissa oloissa noudata kansallisia rajoja. Lähitulevaisuudessa keskiluokan globaali laajentuminen ja uusien Aasian maiden kansalaisten vaurastuminen, teknologinen kehitys ja ihmisten liikkuvuuden kasvu, kun koronatilanne aikanaan helpottaa, tulee tarkoittamaan sitä, että maailmasta tulee yhä keskinäisriippuvaisempi. Se osaltaan tarjoaa terroristiselle toiminnalle lisää mahdollisuuksia, johon vaikuttaa oleellisesti se, miten elinolot kehittyvät, miten alueellisia muuttoliikkeitä pystytään hallitsemaan, miten kriisien hallinnassa onnistutaan ja millaiseksi maailmanjärjestys muotoutuu. Terrorismia tulee joka tapauksessa olemaan enemmän tai vähemmän tulevaisuudessakin, joten siinä tulee riittämään tutkittavaa sekä perinteisen terrorismin että uusien terrorismin muotojen, kuten kyberterrorismin, osalta. Suunnittelen kirjoittavani vielä kansainvälisestä terrorismistakin, mutta olen kiinnostunut muistakin teemoista. Tietokirjan kirjoittaminen on tosin mielenkiintoista mutta erittäin kovaa työtä, joten aion nyt hengähtää ja katson myöhemmin, miten istumalihakseni ja hartiani kestävät armottoman rankkaa rääkkiä.

Pasi Päivisen kirjat:
• Terrorismi Espanjassa, Atrain & Nord, Kemi 2021.
• Vammaisten pakolaisten elämää Suomessa, sisäasiainministeriön julkaisuja 38/2010.
• Israelin ja Palestiinan konflikti vuodesta 1948 nykypäivään, Edita, Helsinki 2004.
• Poliittisen terrorismin nousu Länsi-Euroopassa 1960- ja 1970-luvuilla, Sirius, Saarijärvi 2000.

Terroristien jalanjäljillä 1-4
Pasi Päivisen kiitetty artikkelisarja Kajastuksissa 1-4 2018