Teksti: Tuula-Maria Ahonen
Lukunurkka
Risto Isomäki: Ruoka, ilmasto ja terveys, Into, 2021
Ruoka vaikuttaa terveyteemme ja ilmastoomme enemmän kuin mikään muu asia.
– Tämän teoksen kirjoittaminen on ollut minulle itselleni hyvin tärkeä työ. Olen pystynyt ensimmäisen kerran kokoamaan melkein kaikki nelikymmenvuotisen työhistoriani tuottamat opetukset samojen kansien väliin, kirjoittaa myös maailmalla laajasti arvostettu tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki.
Isomäki on läpikäynyt paljon tutkimuksia. Hän tiivistää tämän pohjalta asioita lukijalle selkeästi, ytimekkäästi ja perustellusti.
– On hyvin todennäköistä, että emme pysty pysäyttämään ilmaston lämpenemistä, ellemme muuta ravintomme painopistettä kasvispitoisempaan suuntaan. Toisaalta jos me pääsemme tässä asiassa liikkeelle, koko ilmasto-ongelma saattaa jopa ikäänkuin haihtua pois.
– Jos haluamme siivota nämä ongelmat kuntoon emmekä kaataa niitä painajasmaisena kaaoksena lastemme ja lastenlastemme ja heidän jälkeläistemme niskaan, meidän on pakko pienentää lihan ja muiden eläinperäisten tuotteidemme kulutustamme. Kaikkien ei tarvitse ryhtyä vegaaneiksi, mutta olisi tärkeää, että mahdollisimman suuri osa ihmisistä pienentäisi lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden kulutustaan mahdollisimman paljon.
Lukuisat miehet mieltävät, että lihan syöminen kuuluu miesidentiteettiin. Isomäellä on paljon tärkeää kerrottavaa miehisestä terveydestä ja lihansyönnistä. Miesten yleisin syöpä on eturauhassyöpä. Suurimmalle osalle, mahdollisesti jopa yli 90 prosentille kaikista riittävän vanhaksi elävistä miehistä kehittyy lopulta eturauhassyöpä. Isomäen kirjan mukaan tähän vaikuttaa olennaisesti ruokavalio. Hän kirjoittaa, että säännöllinen kanansyönti nelinkertaistaa aggressiivisen eturauhassyövän riskin ja säännöllinen kananmunien syönti lähes kaksinkertaistaa sen.
Todettu eturauhassyöpä muuttuu Isomäen mukaan vaaralliseksi kahdeksan kertaa useammin sekasyöjillä kuin miehillä, jotka noudattavat tiukkaa kasvisruokavaliota.
Kuolemaantuomittu eli 31 vuotta tuomionsa jälkeen kasvisruualla
– Nykyisessä tilanteessa on jopa irvokasta, että maailman valtiot tukevat edelleen lihan muiden eläinperäisten tuotteiden kasvatusta sadoilla miljardeilla vuodessa. Suoraan ihmisen ruuaksi viljeltävän terveellisen ruuan kuten hedelmien, vihannesten, juuresten, marjojen ja pähkinöiden viljelyä tuetaan paljon pienemmillä summilla.
– Pitää myös kysyä, onko oikein, että eläintuottajat saavat jatkossakin ulkoistaa ympäröivälle yhteiskunnalle kaikki vesistöille, Itämerelle ja ilmastolle aiheuttamansa vahingot, Isomäki esittää tärkeän kysymyksen.
– Valtioiden täytyy auttaa maataloustuottajia pienentämään eläintuotannon osuutta ja lisäämään muunlaista tuotantoa.
Uusimpien tutkimusten mukaan aiempien huonojen elintapojen verisuonillemme synnyttämä vahinko ei yleensä ole peruuttaamaton vaan korjattavissa. Isomäki kertoo 65-vuotiaasta naisesta, joka oli menettänyt liikuntakykynsä verisuonten ahtautumisen takia. Hänelle oli tehty jo niin monta sydämen ohitusleikkausta ja pallolaajennusta, etteivät sydänlääkärit voineet mielestään tehdä enää mitään hänen auttamisekseen. He totesivat, että nainen todennäköisesti kuolisi sydänkohtaukseen alle vuoden sisällä. Nainen kuuli amerikkalaisen lääkärin kehittämästä terapiasta, joka tähtäsi tukkeutuneiden verisuonten avaamiseen kasvisruokavalion ja liikunnan avulla.
Kolmen viikon kuluttua nainen pystyi kävelemään jo 15 kilometriä päivässä ja kuoli 96-vuotiaana, 31 vuotta kuolemantuomionsa jälkeen.
Proteiinia pähkinöistä, suojellen sademetsiä
Isomäki suosittaa erityisen terveellisinä ja hiilinegatiivisina ruokina pähkinöitä.
– Amazonin sademetsissä kasvava parapähkinä on eräänlainen pähkinäpuiden kuningas. Parapähkinöitä on vaikea saada pölyttymään sademetsien ulkopuolella. Siksi suuri osa sadosta kerätään edelleen luonnontilaisista tai lähes luonnontilaisista sademetsistä. Voisi varmaan sanoa, että parapähkinäpuu on laji, joka on pelastanut suuremman määrän vanha sademetsää kuin mikään muu puu.
– Saksanpähkinä on todennäköisesti maapallon tärkein pähkinäpuu. Eräs kaikkein aikojen suurimmista ravinnon terveysvaikutuksia tarkasti seuranneista interventiotutkimuksista totesi, että kolme annosta saksanpähkinöitä viikossa nauttineilla ihmisillä oli jonkin verran normaalia pienempi sydänkohtauksen riski. Myös paljon saksanpähkinöitä syöneen ryhmän syöpäkuolleisuus oli vertailuaikana puolet pienempi kuin vertailuryhmällä.
– Tutkimusten mukaan saksanpähkinät eivät edes lihota, vaikka ne sisältävät paljon kaloreita. Koska ne saavat olon tuntumaan kylläiseltä ja nopeuttavat aineenvaihduntaa, niitä voi käyttää eräänlaisena laihdutusruokana.
Ruokavalio muutoksiin tarvitaan miesten asennemuutosta. Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan yllättävän suuri osa kaikista miehistä haluaisi terveys- tai ilmastosyistä siirtyä kasvispainotteiseen ruokaan, mutta ei ole toisten miesten pilkan pelossa tehnyt näin.
Toisaalta Isomäki rohkaisee, että hänen varhain alkanut kaljuuntumisensa pysähtyi, kun hän siirtyi kasvisruokaan.