Teksti: Markku Vaittinen
Taiteen ja kulttuurin painoarvo Suomessa on melko mittava, bruttokansantuoteosuus palvelutoiminnoista on viitisen prosenttia. Kansainvälinen kiinnostus suomalaiseen taiteeseen on ollut kasvussa viime vuosina, esimerkiksi musiikkivienti kasvoi voimakkaasti vuonna 2017.
Taiteemme arvostuksen nousu maailmalla on näkynyt muun muassa siinä, että klassisen musiikin perinteisen kapellimestariviennin lisäksi suomalaisella elokuvalla on kysyntää maailman elokuvafestivaaleilla ja suomalaista kirjallisuutta käännetään enenevästi eri kielille sekä markkinoidaan monille kielialueille. Suomalaisten tv-tuotantoyhtiöiden innovoimat tv-sarjakonseptit leviävät ulkomaille ja esiintymistaiteella on kysyntää monissa muodoissaan. Kotimaassa taiteen infran parantaminen on hiljattain saanut runsaasti vastakaikua, kun Tanssin talo sekä Arkkitehtuuri- ja designmuseo toteutetaan Helsinkiin, jossa jo muutaman vuoden on toiminut ylväs keskuskirjasto Oodi.
Taiteen ja kulttuurin nyky- ja tulevaisuuden kuva ei kuitenkaan ole pelkästään ruusuinen, vaan monia epäkohtia ja uhkatekijöitä löytyy. Alan asema ja kehitysnäkymä on varsin epäyhtenäinen maamme eri osissa, pääkaupunkiseudun ollessa selkeästi parhaassa tilanteessa. Kunnissa keskimäärin taidemäärärahojen kehitys suhteessa tarpeeseen on ollut aleneva. Esimerkiksi kirjastomäärärahoista on puutetta ja moni laitosteatteri horjuu rahan puutteessa. Rahoituksen perustarpeiden lisäksi koronapandemia on synnyttänyt uusia tarpeita taiteen tuottamis-, esittämis- ja vastaanottamistapojen monipuolistamiseksi, mikä ei ole ilmaista puuhaa. Todennäköisesti lähivuosina toteutettava sote-uudistus siirtää kuntien budjeteista sote-määrärahat maakunnille, jolloin kunnat tulevat keskittymään erityisesti opetus- ja kulttuuritoimintoihin sekä infraan ja vapaa-aikaan. Syntyisikö tässä tilanteessa kunnille mahdollisuus panostaa kulttuuriin ja taiteeseen suhteessa nykyistä enemmän? Mikäli näin käy, lisärahoituksen tulisi realisoitua tulevassa kuntarahoituksen valtionosuusjärjestelmän muutoksessa.
Kulttuurin ja taiteen tukipohjan olisi oltava riittävä siten, että tuen varassa olisi mahdollista kehittää myös kannattavaa kulttuuritoimintaa ja palveluvientiä. Kulttuuri on yhteiskunnan työvoimavaltaisimpia aloja ja Suomessa on paljon taiteen yksinyrittäjiä. Tavoitteena tulisi olla huomattavasti parempi työllisyys ammattitaiteessa. Taidekorkeakouluihin ja muihin taideoppilaitoksiin on valtavat määrät hakijoita. Vain harva pääsee opiskelemaan opinahjoihin suorittaakseen loppututkinnon. Valmistumisen jälkeen sitten haasteena on työllistää taiteilijana itsensä toimeentulonsa turvaten. Riittävät tukimuodot ja -määrärahat tasoittavat vastamäkiä aineettomissa luomisprosesseissa.
Koronapandemian seurauksena kotimaan matkailu kasvoi merkittävästi tänä kesänä. Ilmiö toi selkeästi esiin, miten paljon alueilla ja paikkakunnilla vierailtaessa kaivattiin paikallisia kulttuuritapahtumia ja taidelaitoskäyntejä. Taide ja kulttuuri on paikallisen palvelutarjonnan sydän, millä on vaikutusta myös muiden palvelujen menestymiseen.
Taide tuottaa meille iloa, kehittää identiteettiämme, monipuolistaa ymmärrystämme, lisää kielemme rikkautta ja saa meidät viihtymään. Kaupungistumiskehitys kasvattaa kulttuurin ja taiteen kulutusta entisestään. Myös kulttuurin ja taiteen uudet tarjontamuodot ruokkivat kysyntää. Esimerkiksi äänikirjapalvelut ovat valtavirtaistuneet lukemisharrastuksessa ja äänikirjojen käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Videotuotannot museoissa ja striimatut konserttilähetykset televisiossa edustavat uusia toimintamuotoja.
Iso uhka maamme kulttuuripalvelun tukirahoitukselle on Veikkauksen rahoitusaseman heikentyminen. Perinteinen huoli Veikkauksen monopoliaseman säilymisestä vaanii jatkuvasti taustalla ja ajankohtainen rahoitusaseman heikennys on seurausta pelihaittojen torjunnan tehostamisvaateesta ja nettipelaamisesta ulkomaille. Keskustelut taiteen ja kulttuurin rahoitusväylien ja tukimuotojen kehittämisestä ovat tuiki tarpeellisia. Rahoituspohjan kestävyys ratkaisee tulevan suunnan taiteen ja kulttuurin kokonais- ja erityisrahoituksessa.