Lukunurkka: Sanojen supervoima

Teksti: Tuula-Maria Ahonen

Martti Vaalahti: Sanojen supervoima – Näin valitset sanasi oikein ja onnistut elämässä, WSOY 2020

Valitse oikein sanat, joita sanot itsellesi, ne vaikuttavat sinuun ja myös muihin

Suomessa on perinteisesti opetettu itseään vähättelevään puheeseen. Mutta kun ei arvosta itseään on vaikea arvostaa myös muita. Martti Vaalahti painottaa kirjassaan, että on valittava oikein itselle lausutut sanat. – Ne ovat kuin taikaa, joka muovaa todellisuutta kaiken lävistävällä ja murskaavalla voimallaan, Vaalahti kirjoittaa. Itselle lausutuista sanoista kumpuavat myös muille lausutut sanat. Haluatko edistää elämässäsi pahaa vai hyvää?

Suomessa on myös perinteisesti vältelty konfliktien kohtaamista. ”Asiat selviävät, kunhan ollaan hiljaa eikä puhuta”- hengessä.

Kuten jokainen tiedämme, asiat eivät selviä puhumatta. Vaalahti painottaa, ettei sanojen voiman valjastaminen merkitse konfliktitilanteiden välttelemistä, vaan niiden kohtaamista entistä viisaammin. On kuitenkin tärkeää olla sisäisesti rehellinen.
– He, jotka valitsevat sanansa sillä perusteella, mitä muut haluavat kuulla, rakentavat sydämeensä patoa, joka lopulta hukuttaa heidät. Jotkut meistä ovat joutuneet tekemään tietoisen päätöksen kätkeä todelliset tunteensa, toiset jopa oman mielenterveytensä uhalla – vain he tietävät, kuinka vakavasti asiasta on kysymys, Vaalahti kirjoittaa.
Hänen kokemuksensa mukaan kymmenen eniten stressiä lievittävää ja helpottavaa sanaa ovat: hengitä, riittävä, arvostan, vapaa, voima, ilo, onni, nauru, anteeksi ja rakastan.
Epäonnistumisen hetkellä voisi sanoa itselleen esim: ”Arvostan itseäni, että yritin. Tästäkin voin saada uutta voimaa. Rakastan itseäni myös heikkouden hetkelläni.”
Vaalahti kehottaa myös kysymään itseltään oikein. – Älä kysy: ”Miksi kukaan ei arvosta minua?” Sano: ”Tänään päätän kunnioittaa itseäni.” Älä kysy: ”Onko työlläni merkitystä?” Sano: ”Tänään voin olla jollekin ihminen.”

Maailman vaikein sana peittää monta väärin valittua sanaa

Liian moni ihmissuhde katkeaa tämän sanan puutteeseen. Toinen ihminen on toiminut väärin sinua kohtaan, sinä pahoitat mielesi. Toinen ihminen selittelee kovasti, tai tuomitsee sinut:” Olet liian herkkä ihminen”. Tunnet hänen mukaansa ”väärin”.

Sen sijaan että hänessä olisi naista taikka miestä sanoa Vaalahden mukaan taikasana, maailman vaikein sana ”anteeksi”.

Kun on selvästi nähtävillä, että toinen ihminen on pahoittanut mielensä, jokainen muu sana kuin anteeksi on pelkkää tyhmyyttä.
– Tahdoimmepa tai emme, muistamme toisen ihmisen herättämän loukkauksen tunteen vielä lukiessamme hänen kuolinilmoitustaan, ja niin tulee olemaan myös sinun kohdallasi, Vaalahti toteaa.
Suomessa anteeksipyytämistä on opetettu väärällä tavalla, pakottamalla lasta pyytämään anteeksi. Lapsi tekee tämän pakon edessä, mutta luonteva anteeksi pyytäminen jää kokonaan oppimatta. Lapsi muistaa ennen kaikkea aikuisen tuottaman nöyryytyksen tunteen, ja anteeksi pyytämistä vaativista tilanteista tulee erittäin vaikeita.
Meidän on siis itse opeteltava anteeksi pyytämistä. Luontevin ensimmäinen henkilö on tässäkin oma itse. Kukapa meistä ei olisi syyllistänyt itseään, vaatinut itseltään liikaa, nimittänyt itseään liian lihavaksi tms. itsetuntoa alentavaa.
Vaalahti haastaa meitä hyväksymään suurimman heikkoutemme, joka voi osoittautua suurimmaksi vahvuudeksemme. – Herkkiä sanotaan heikoiksi, vaikka suurin vaikutusvalta on heillä, jotka näkevät tarkimmin, Vaalahti rohkaisee.
Itsekin olen kokenut tilanteen, jossa minua loukannut ihminen korvasi sanan anteeksi ”sinä olet liian herkkä” -moitteella. Olisi tilausta jatkokirjalle, jossa käsitellään monipuolisesti sitä, kuinka anteeksi antaa tökeröä ja tyhmää käyttäytymistä.