Joensuun Parafest – karjalaisen kulttuurin kohtauspaikka
Teksti: Pasi Päivinen
Jo yhdeksännen kerran peräkkäin järjestetyn Joensuun Parafestin teemana oli tällä kertaa yli rajojen! Rajoja ylitettiin niin kulttuurimaantieteellisesti kuin taiteellisestikin.
Viime vuonna saatiin esimakua, kun parafesteilla esiintyi petroskoilainen elokuvaohjaaja ja muusikko, mutta nyt Itä-Karjalasta saapui useampia esiintyjiä sekä vieraita Joensuuhun. Vaikka parafesteilla on ollut muutamana vuotena yksittäisiä ulkomaisia esiintyjiä, ensimmäistä kertaa tapahtumassa oli aistittavissa kansainvälistä ilmapiiriä. Kahden Karjalan kulttuurinen kohtaaminen oli festivaalin valopilkku, ja petroskoilaisten karjalainen pirskahteleva elämänilo sekä esiintymislavalla että sen ulkopuolella oli käsin kosketeltavissa.
Parafest näkyi ja kuului elokuun puolivälissä Joensuun torilla, taidemuseossa ja sen piha-alueella festivaaliteltassa sekä taidekeskus Ahjossa. Viime talvena maanalainen toriparkin rakentaminen oli saatu valmiiksi kaupungin ytimeen, ja Joensuun torilla komeili nyt uusi runsaat 100 000 euroa maksanut uljas esiintymislava, joka toimi Parafestin avajaisten näyttämönä torstaina 15. elokuuta. Lämpimässä syyskesän säässä festarin täräytti käyntiin MCK raikkaalla rapilla ja nokkelilla riimeillä. MCK koostuu kolmesta eläväisestä ja silmin nähden esiintymisestä nauttivasta nuoresta: Kalle Havumäestä, Lilli Arosta ja Onni Pohjanpalosta alias Lossi T:stä. Muutoin torilavan ohjelma toisti aikaisempien vuosien kaavaa esiintyjien osalta, joka toistettiin heti iltapäivällä festivaaliteltassa. Nimekkäämpää pääesiintyjää parafesteilla ei ollut tänäkään vuonna, se on aikaisimpina vuosina saanut vammatontakin väkeä suuntaamaan festariteltalle, kuten Pertti Kurikan Nimipäivät ja Sign Mark. Tunnelma oli joka tapauksessa hyvä, vaikka yleisö koostui pääosin vammaisista, heidän avustajistaan ja omaisista.
Näkövammaiset jälleen vahvasti esillä
Joensuulaiset näkövammaiset Akseli Muhonen ja Senni Hirvonen esiintyivät festivaaliteltassa tänäkin vuonna ja tällä kertaa vahvistettuna alttoviulistilla. Helsinkiläinen näkövammainen Sami Nisonen alias puujalka-Sami esiintyi puolestaan ensimmäistä kertaa parafesteilla viihdyttäen jäljittelemättömällä tyylillään yleisöä sanallisilla nokkeluuksillaan. Sami Nisonen on myös julkaissut mainion vitsikirjan omakustanteena, johon kannattaa tilaisuuden tullen tutustua.
Imatralaissyntyinen ja nykyisin Saksassa asuva näkövammainen dekkaristi Jonna Mononen oli parafesteilla myös ensimmäistä kertaa kertoen kirjoittamisestaan ravintola Sointulan kirjallisuusklubilla. Jonna on innostava puhuja, ja hänen tarinointiaan kuuntelee mielellään. Mononen on koulutukseltaan kielenkääntäjä, ja uuden dekkarikäsikirjoituksen lisäksi hänellä on työn alla Ramstein-yhtyeen laulajan Till Lindemanin runokirjan käännöstyö saksasta suomeksi, jolle hän etsii parhaillaan kustantajaa. Taidekeskus Ahjossa oli esillä monipuolinen taidenäyttely nimeltään Vallattomien valtakunta, jossa oli joensuulaisen näkövammaisen Pirkko Pölösen taidetta. Tämä oli jo toinen kerta, kun Pölösen maalauksia saattoi ihailla Parafestin taidenäyttelyssä ja tällä kertaa esillä oli upeita enkeliaiheisia maalauksia. Myös sokkokahvila teki vuoden tauon jälkeen paluun keräten mukavasti väkeä kahvittelemaan.
Petroskoilaiset vieraat
Petroskoilaiset tarjosivat festivaalin parasta musiikillista antia. Saksofonisti Konstantin Zverevin sulosoinnut kaikuivat upeasti tyynessä Joensuun illassa. Hänen soittoaan olisi kuunnellut kauemminkin, mutta seuraavat esiintyjät odottivat jo malttamattomina vuoroaan. Ehkä tapahtumaa olisi kannattanut venyttää iltaan tai karsia esiintyjien määrää ja antaa enemmän aikaa petroskoilaisille vieraille, sillä he olivat ehdottomasti tapahtuman pääesiintyjät. Fatima Bogdanovan laulu oli upeaa kuunneltavaa, ja Fatimaa säestänyt bändi todella svengasi.
Petroskoista oli saapunut Joensuuhun esiintyjien lisäksi muutakin kulttuuriväkeä seuraamaan Parafest-tapahtumaa. Viime vuonna käynnistyi Suomen, Venäjän ja EU:n rahoittama Creating Culture Together -hanke, jonka tavoitteena on edistää vammaisten ja maahanmuuttajien osallistumista kulttuuripalveluihin ja tapahtumiin Joensuussa ja Petroskoissa. Hankkeen yhtenä tavoitteena on järjestää ensi vuonna Petroskoissa Joensuun Parafestin kaltainen tapahtuma, jossa esiintyisi myös suomalaisia vammaisia taiteilijoita. Jos tapahtuma toteutuu, mahdollisesti Kajastuskin on paikalla Petroskoissa. Tulevaisuus näyttää, syntyykö yhteistyöstä pysyvämpi karjalaisen kulttuurin kohtauspaikka.
Lopullinen leimautuminen vammaistapahtumaksi olisi vielä vältettävissä
Joensuun Parafestin ongelmana on edelleen se, että tapahtuma on säilynyt vammaiskeskeisenä koko sen yhdeksän vuotisen historian ajan. Parafestyhdistys korostaa puheissa tuovansa vammaisten tekemää taidetta kaiken kansan nähtäville. Puheet eivät kuitenkaan ole realisoituneet tekoina. Nyt olisi korkea aika lähteä kehittämään tapahtumasta aidosti vammaisille ja vammattomille yhdenvertaista kulttuuritapahtumaa, mutta onko kurssia enää mahdollista kääntää?
Olen seurannut Parafestia tapahtuman alusta alkaen. Aikaisempina vuosina Parafest on saanut hyvin mediahuomiota, mutta tänä vuonna tiedotusvälineet eivät kiinnostuneet siitä enää yhtä laajasti. Osittain sen vuoksi vammaton yleisö ei löytänyt tapahtumaa tänäkään vuonna, mutta toisaalta se ei ole löytänyt sinne aikaisemminkaan. Yhdeksän vuoden jälkeen Parafest on yhä auttamatta marginaalinen, vaikka sen olisi kuvitellut tulleen jo tunnetuksi Joensuussa? Tänäkin vuonna yleisö koostui jälleen vammaisista ja heidän avustajistaan. Parafest ei ole uudistunut, eikä se ole joko halunnut tai kyennyt yhteistyöhön toisten joensuulaisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Joensuussa on poikkeuksellisen paljon korkeatasoista kulttuuriosaamista ja loistavia tapahtumajärjestäjiä, joiden kanssa yhdessä tekemällä vammaiset taiteilijat saisivat aidosti ansaitsemaansa näkyvyyttä vammattoman yleisön keskuudessa ja Parafestista voisi tulla aidosti yhdenvertainen kulttuuritapahtuma. Tällä hetkellä Joensuun Parafestin slogan ”kulttuuri kuuluu kaikille” on sisällötöntä sanahelinää. Miksi Parafestyhdistyksen hallitus on omalla toiminnallaan tehnyt Joensuun Parafestista vain vammaisten tapahtuman?
Yksi keskeinen syy vammaistapahtumaksi leimautumiseen on se, että lähes koko Joensuun Parafestin historian ajan yhdistyksen hallitus on koostunut vammattomista ja tapahtuman suunnittelusta ovat vastanneet vammattomat, jotka ovat oman kapeakatseisuutensa vankeina halunneet Joensuun Parafestin olevan vain vammaistapahtuman. Parafestyhdistyksen hallitukseen on nyt saatu kaksi näkövammaista tarmokasta naista, joilta toivoisin päättäväisyyttä ja rohkeutta muuttaa suuntaa ja lähteä kehittämään Joensuun Parafest -tapahtumaa yhteistyössä loistavien joensuulaisten eri festivaalijärjestäjien, kuten Joensuun Pop muusikot ry:n, kanssa aidoksi yhdenvertaiseksi karjalaiseksi kaupunkifestivaaliksi, jossa kulttuuri todella kuuluu kaikille.