Teksti: Helena Taskila
Haluaisitko viettää yhden kesäisen viikon laulaen, soittaen, tanssien tai muuten vain iloisesta tunnelmasta nauttien? Jos ajatus viehättää, kannattaa silloin suunnata Keski-Pohjanmaalle Kaustisen kuntaan, jossa järjestetään Suomen ja Pohjoismaiden suurin kansanmusiikkifestivaali eli Kaustisen kansanmusiikkijuhlat.
Tänä vuonna Kaustisen kansanmusiikkijuhlat järjestetään 51. kerran 9–15.7. Joka vuonna juhlilla on eri teema, joka tällä kerralla on luonto. Hieman kuluneelta vivahtavan teeman alle mahtuu tarkemmin ajatellen paljon inspiroivaa – eläinten ja kasvien lisäksi esimerkiksi vuodenaikojen vaihtelu, luonnon kiertokulku jne. Erikoisempia aiheita on listattu Kaustisen ohjelmaa esittelevällä internetsivustolla, esimerkiksi ihmisluonto, luonnollinen musiikki sekä musiikin kierrättäminen.
Kaustisella kivetkin soivat
Otsikossa esiintyvä lausahdus on alkujaan lähtöisin kaustislaiselta liikemieheltä ja purppuritanssin elvyttäjältä Santeri Isokankaalta. Myöhemmin sanontaa on vienyt eteenpäin edesmennyt maakuntaneuvos ja juhlien pitkäaikainen presidentti Viljo Määttälä, joka toimi juhlien kantavana voimana niiden alkuajoista lähtien. Alun perin kaikki sai alkunsa, kun nuori metsänhoitaja Matti Palo osallistui Keski-Pohjanmaa-lehden julistamaan kirjoituskilpailuun vuonna 1965. Kilpailun tarkoituksena oli kehitellä uusia ideoita, jotka edistäisivät maakunnan hyvinvointia taloudellisesti ja kulttuurisesti. Koska kansanmusiikkiperinne oli aina ollut seudulla hyvin vahva, oli idea ihmiset yhteen kokoavasta kansanmusiikkitapahtumasta varmasti varsin luonteva.
Ensimmäiset kansanmusiikkijuhlat järjestettiin vuonna 1968. Tuolloin juhlat kestivät nykyisen viikon sijaan neljä päivää. Talkootyöllä on aina ollut suuri merkitys juhlien järjestämisessä. Ensimmäisten juhlien juhla-alue rakennettiin suurimmaksi osaksi talkoovoimin. Edelleen talkoohenki elää voimakkaana ja työtehtäviä on paljon tarjolla aina rakennus- ja purkutalkoista lähtien.
Kaikki saavat soittaa
Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on siitä erityinen festivaali, että siellä voi nähdä esiintyjiä pienistä lapsista iskelmä- ja pop-artisteihin. Tänä kesänä lavalla nähdään suomalaisista artisteista esimerkiksi Suvi Teräsniska ja Vicky Rosti. Viime vuonna lavalle nousi ja yleisön villitsi Rap-artisti Paleface. Suomalaisten lisäksi esiintyjiä tulee tietysti myös ulkomailta, tänä vuonna muun muassa Kolumbiasta asti.
Syy monenlaisille ja eri-ikäisille esiintyjille löytyy vahvasta pelimanniperinteestä, joka on säilyttänyt elinvoimansa nykypäiviin saakka. Juhlat tarjoavatkin monenlaisille musisoijille upean mahdollisuuden päästä soittamaan ja laulamaan yhdessä tai yksin. Pelimanneja on tuhansittain, ja järjestelysyistä pelimanniksi on ilmoittauduttava monta kuukautta ennen juhlia.
Juhlat tarjoavat musiikin kuuntelun ja soiton lisäksi myös erilaisia työpajoja ja kilpailuja. Vuodesta 2010 on järjestetty kaustislaisen pelimannin, Konsta Jylhän, nimeä kantava Konsta Jylhä-kilpailu, jonka tämänvuotinen teema on muinaissuomalaisuus.
Tämä heinäkuinen viikko on siis värikäs ja monipuolinen kattaus erilaisia kulttuureja ja taidemuotoja. Jos se kaikki pitäisi tiivistää pariin sanaan, ne sanat voisivat olla ’yhtä juhlaa’.