Teksti: Tuula Paasivirta
Toivo tuo monia mielleyhtymiä, alkaen henkilöiden nimistä ja tunnetiloista, joita kohtaamme elämässämme. Toivon viereen kytkeytyy toisinaan vaikeitakin tilanteita. Tällöin luonnollisesti toivotaan parempaa elämää tai parantumista. Toivo ja unelmat ovat priimusmoottori elämänpolulla, sen iloissa ja suruissa.
Kristillisestä näkökulmasta
Uuden odotus liittyi myös vanhantestamentin ajan ihmisten elämään. Odotettiin pelastajaa, kuningasta, joka auttaa ja pelastaa. Ei todellakaan tietoisesti odotettu sitä Jeesusta, jota me kristityt jouluna juhlimme. Hän, Jeesus Kristus on kuitenkin kristillisen maailmamme toivon ankkuri halki aavojen merien ja ryteikköjen. Usko, toivo sekä lähimmäisenrakkaus kuuluvat läheisesti yhteen.
Toivon Jumala
Näin joulun alla toivo voi hiipiä elämään edellä mainitusta kristillisestä näkökulmasta. Ajattelen sen olevan ainakin osalle meistä suuri lohtu risaisen maailman melskeen keskellä. Raamattu käyttää Jumalasta nimitystä ”toivon Jumala” (Rm 15:13). Raamattu myös puhuu siitä, että meidätkin Jumala on kutsunut toivoon (Ef 1:18). Sveitsiläinen teologi Emil Brunner on sanonut: ”Toivo on elämän mielekkyydelle yhtä tärkeä kuin happi keuhkoille.”
Unelmat
Unelmat ovat nekin läheistä sukua toivolle. Unelmia me tarvitsemme pimeän ajan keskellä. Toivo paremmasta auttaa meitä kestämään ja ponnistelemaan asioiden muuttamiseksi toisenlaisiksi, paremmiksi. Me ihmiset olemme unelmoineet aina. Jo Aadam ja Eeva unelmoivat pääsystä takaisin paratiisiin. Egyptin orjuudessa ja erämaavaelluksella Israelin kansa unelmoi niiden lupausten täyttymisestä, jotka Jumala oli antanut Aabrahamille.
Persian ja Babylonian pakkosiirtolaisuudessa israelilaiset unelmoivat pääsystä takaisin omaan maahansa. Kristillinen kirkko on koko historiansa ajan odottanut Jeesuksen paluuta ja hänen valtakuntansa lopullista toteutumista maailmassa. Minua viehättää Matteuksen evankeliumista nouseva kuva, Jumalan valtakunnasta, joka juuri on murtautumaisillaan esiin. Ei ihan vielä, mutta juuri kohta, jaksa vielä vähän, niin Jumalan valtakunta on täällä.
Suurella osalla meistä ihmisillä on omat henkilökohtaiset pienet ja suuret unelmamme. Jeesuksen parannettaviksi tulleet ihmiset unelmoivat terveydestä. Tämän hetken suuri ongelma, ihmiskauppa, on monesti kauppaa ihmisten unelmilla. Siellä meren toisella rannalla on paremmin, tavataan sanoa. Hyväksikäyttäjä lupaa sitä, mistä ihmiset unelmoivat: rakkaudesta, paremmasta elämästä, toimeentulosta, kuuluisuudesta.
Sinä ja minä
Uskon, että jokaisella meistäkin on omat toiveemme ja unelmamme. Se on tärkeätä, koska elämäämme liittyy toisinaan myös epätoivoa ja pettymyksiä. On helpompi elää ihmisen elämää, jos on edes pieniä unelmia. On oikein kiinnittää huomioita myös itseensä. Se on osaltaan ihan raamatullistakin. Siellä käsketään rakastamaan paitsi lähimmäistä ja Jumalaa myös itseä.
Naapuri ja tuttavat
Kun on omia unelmia ja toiveita pohdittu ja ehkä jokin on päässyt toteutumaankin, niin sen jälkeen voimme helpommin katsoa ulos lähelle ja kauas, omien voimavarojemme mukaan. Riittäisikö meiltä jotakin myös niille, joiden toivo ja unelmat on riistetty kokonaan? Liikenisikö meiltä ajatus, sana tai katse niille lähimmäisille, joita yleensä katsotaan halveksien? Onko meillä rohkeutta puuttua epäoikeudenmukaisuuteen, jos huomaamme sitä?
Joulun ilo
Toivotan sinulle hyvä Kajastuksen lukija Hyvää ja iloista joulua, siihen sinun arkeesi ja elämääsi. Toivon sinun löytävän iloa kaiken elämän keskellä. Sinulle on syntynyt Vapahtaja, sen saan tänäkin jouluna julistaa yökirkossa.
Ensimmäisenä adventtisunnuntaina 2016
Tuula Paasivirta
helsinkiläinen näkövammainen pastori