Teksti: Marianne Tenhami
Kulttuuria kaikille -palvelu järjesti
useiden yhteistyökumppaneiden kanssa kolmipäiväisen Kulttuurin yhdenvertaisuus -foorumin Helsingissä. Ennakkotyöpajoista, seminaaripäivästä ja tutustumiskäynneistä koostuvan foorumin aiheena oli teknologia sekä sen apu saavutettavuudessa.
Kulttuuria kaikille -palvelu järjesti Kulttuurin yhdenvertaisuus -foorumin yhdessä Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n, Evantian, Aalto-yliopiston, Helsingin Seniorisäätiön, Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf:n, Suomen elokuvasäätiön, Tanssin talo ry:n, Tiedekeskus Heurekan ja lukuisten muiden organisaatioiden kanssa marraskuussa Helsingissä. Foorumin rahoittajina toimivat opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto ja William Thurings stiftelse.
– Kulttuuria kaikille -palvelussa oli tarve kuulla, mihin kaikkiin asioihin esteettömyyden saralla pitäisi tarttua kulttuurin yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. Halusimme kuulla myös kulttuuritoimien ja -tuottajien mielipiteitä aiheesta. Halusimme järjestää foorumin, jossa voisi keskustella ja saada ajantasaista tietoa siitä, mikä on ajankohtaista juuri nyt kulttuurin, moninaisuuden ja esteettömyyden saralla, valottaa foorumia koordinoinut Outi Salonlahti Kulttuuria kaikille -palvelusta.
Kuvionuoteista Tarinakaruselliin
Kulttuurin yhdenvertaisuus -foorumin otsikko oli Saavutettavuus 3.0, jonka alla käsiteltiin monipuolisesti teemoja uudet luovat teknologiat taide- ja kulttuurikentällä sekä niiden mahdollisuudet edistää saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Teemoja käsiteltiin ennakkotyöpajoissa ja tutustumiskäynneillä eri organisaatioissa sekä seminaaripäivässä, jossa muun ohjelman ohella purettiin ennakkotyöpajojen satoa. Seminaarin voi myös katsoa ja kuunnella internetin välityksellä viittomakieleen tulkattuna ja kirjoitustulkattuna. Osallistujille kuvailutulkattiin seminaaripaikka sekä seminaarin ohjelman visuaaliset tapahtumat. Alun perin suomalaiseksi suunnitellusta foorumista tuli kansainvälinen, joten foorumissa puhuttiin suomen lisäksi englantia ja ruotsia.
Ensimmäisen foorumin aiheena teknologia
– Emme oikein itsekään tienneet kaikkea uusinta uutta teknologiasta ja miten sitä voisi käyttää apuna kulttuurin saavutettavuudessa. Niinpä päätimme järjestää foorumin, jossa kuulisimme mitä maailmalla ja Suomessa tapahtuu, Outi perustelee aiheen valintaa. Teknologian alle kätkeytyi paljon konkreettista. Ennakkotyöpajoissa tutustuttiin muun muassa kuvionuotteihin, DanceAbility -menetelmään ja kuvailutulkkaukseen, saatiin vinkkejä näyttelyiden saavutettavuudesta ja käytiin Tarinakarusellissa joka on digitaalinen sanataidepeli senioreille. Keskusteltiin elokuvateatterin ja elokuvien esteettömyydestä sekä vaikutettiin elokuvalla. Myös STARTIT, digitaalinen työkaluja mobiilisovellus esittävän taiteen saavutettavuuden lisäämiseen sekä 3D-skannauksella ja -tulostuksella syntyvät esineet tulivat osallistujille tutuiksi. Tiedekeskus Heurekassa tutustuttiin Dialogi ajassa -näyttelyyn.
– Koska yhteistyökumppaneidemme kanssa totesimme, että emme tiedä mitä kaikkea teemaan liittyen on kehitteillä, päädyimme etsimään uusia ideoita avoimella haulla. Kerroimme ennakkotyöpajoista ja tutustumiskäynneistä sekä seminaaripäivän case-esittelyistä ja pyöreän pöydän keskusteluista, joihin voi ehdottaa ideoita. Avoimen haun tuloksena ideoita tuli eri puolilta Suomea ja Eurooppaa. Niinpä foorumista tuli näin laaja ja monipuolinen. Monet toimijat järjestivät foorumin tapahtumia omissa tiloissaan tai vuokrasivat tilan, Outi Salonlahti kiittelee.
Idea avauspuheenvuoroon Tiedekeskus Heurekasta
Seminaaripäivän pääpuhujat tulivat Ruotsista Tekniska Museetista. Intendentti ja kuraattori Mariana Back, yleisötyön päällikkö Eva Gustafson ja tiedottaja Anna Velander Gisslén kertoivat museonsa Megamind -näyttelyn kehitystyöstä. Kulttuuria kaikille -palvelun internet-sivuilla avauspuheenvuoroa kuvaillaan:
”Näyttelyn teemassa on hyödynnetty aivotutkimusta. Hankkeen alusta asti ovat lähtökohtina työssä olleet arvot 100 % kaikille ja Yhdessä. Kehitystyön tuloksena aikaansaadun erittäin hyvän saavutettavuuden lisäksi Tekniska museetin suurin anti kulttuurialalle on työssä saadut kokemukset. Projektissa kohdattiin haasteita ja jouduttiin opettelemaan paljon uutta, mutta ennen kaikkea se vahvisti inklusiivisen lähestymistavan tärkeyden. Kaikille-näkökulmassa on loppujen lopuksi kyse kaikkien meidän oikeudestamme demokratiaan.”
– Saimme tiedekeskus Heurekasta vinkin seminaarin avauspuheenvuoroon, johon halusimme teknologiaa, kulttuurialaa ja saavutettavuutta. Tuntui luontevalta, että joku prosessin tunteva tulisi kertomaan Megamind -näyttelystä, jossa teknologiaa on käytetty erittäin paljon ja josta on tehty todella esteetön. Puheenvuoro avasi seminaaripäivän hyvin, Outi Salonlahti kertoo.
Kenelle kulttuurin saavutettavuus kuuluu?
Seminaarin pyöreän pöydän keskusteluiden aiheita olivat muun muassa kuuluuko kulttuurin saavutettavuus myös sähköherkille, kirjastojen e-palvelut ja saavutettavuus, digitalisaatio, kenen elävä kulttuuriperintö sekä lisätyn todellisuuden hyödyntäminen kulttuuriympäristöissä. Keskusteluryhmissä puhuttiin myös ohjelmoinnin tärkeydestä ja vaikutuksista yhteiskuntaan, yhdenvertaisuuteen ja kulttuuriin sekä striimauksesta ja etäosallistumisesta saavutettavuuden lisääjinä ja palvelumuotoilusta ja yhteissuunnittelusta saavutettavuuden ja opiskelumahdollisuuksien lisäämisessä. Case-esittelyissä kuultiin viittomakielisestä kirjastosta verkossa, Helmet.fi-kirjaston sivustouudistuksesta, Suomen kansallisoopperan teetanssien suoratoistoista hoivakoteihin, kulttuurin monimuotoisesta kokemisesta kommunikoinnin näkökulmasta sekä tutkimuksesta ja poikkitieteellisestä kommunikaatiosta teknologisessa kehityksessä. Esittelyjen välissä oli puheenvuoro vammaisuudesta ja teknologiasta. Outi kertoo ihmisten olleen tyytyväisiä ennakkotyöpajoihin ja seminaaripäivään. Jälleen kerran oli huomattu, että saavutettavuus on otettava huomioon heti alussa, heti jonkun toiminnan tai tapahtuman suunnitteluvaiheessa. Toivottiin myös jotain virtuaalista alustaa, jossa mielenkiintoista keskustelua voisi jatkaa.
– Keskusteluissa nousi esiin tällaisten foorumien tarpeellisuus. On hyvä päästä kuulemaan mitä muut ovat tehneet ja siltä pohjalta miettiä, mitä itse voisi tehdä paremmin ja verkostoitua. Tekniska museetin lisäksi meillä oli ruotsalaisia osallistujia Riksteaternista. Ruotsalaiset osallistujat kiinnostuivat teknologian käytöstä saavutettavuuden edistämisessä ja alkoivat heti viritellä yhteistyötä, ehkä jotain tapahtumaa tai seminaaria tähän liittyen, Outi iloitsee.
Teemaehdotuksia otetaan vastaan
Kulttuurin yhdenvertaisuusfoorumin tutustumiskäyntien kaikki ideat saatiin avoimen haun kautta. Voitiin tutustua Keskustakirjaston saavutettavuuteen sekä siihen, miten striimaus välittää taide-elämyksen muistisairaiden hoivayksiköissä ja muistelun tukena toimivaan Kuvia kaikille -palveluun. Oli mahdollista tutustua myös Aalto-yliopiston kandidaattikeskukseen ja sen esteettömyysratkaisuihin sekä herätellä aisteja moniaistisessa Koskettavin veistos -näyttelyssä.
– Olin mukana Keskustakirjaston tutustumiskäynnillä, joka oli oikein antoisa. Keskustakirjasto on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten saavutettavuus on sisällytetty suunnitteluun. Esteettömyysasiamies on ollut suunnittelussa alusta asti mukana ja eri vammaisjärjestöt ovat voineet ja voivat edelleen sanoa mielipiteensä kokouksissa, joita käydään läpi toteuttajan ja tilaajan kanssa.
Myös muualle Suomeen?
Outi arvioi, että Kulttuurin yhdenvertaisuusfoorumin ennakkotyöpajoihin, seminaaripäivään ja tutustumiskäynneille on osallistunut yhteensä noin parisataa henkilöä. Lisäksi seminaaripäivää oli katseltu ja kuunneltu internetin välityksellä. Monet ennakkotyöpajoista olivat täynnä ja seminaaripäiväänkin pääsivät osallistumaan kaikki halukkaat. Kulttuurin yhdenvertaisuusfoorumeita järjestetään jatkossakin. Tavoitteena on järjestää foorumi kolmen vuoden välein.
– Olemme miettineet, olisiko foorumi hyvä järjestää myös muualla Suomessa, koska tavoitteemme on ettemme tekisi aina kaikkea Helsingissä. Jokaisella foorumilla on oma teemansa. Se voi joskus rajautua vain johonkin tiettyyn taiteen alaan, kun tällä kertaa monet taiteenalat olivat edustettuina. Joskus teema voisi olla vaikka moninaisuus teattereissa. Otamme ilolla teemaehdotuksia vastaan.