Teksti: Marianne Tenhami
Esteettömyys elokuvateatterissa oli yksi Kulttuurin yhdenvertaisuusfoorumin ennakkotyöpajoista. Sen järjestivät Suomen elokuvasäätiö, Kuuloliitto ja Näkövammaisten Kulttuuripalvelu. Työpajan juonsi Tanja Rantalainen Näkövammaisten Kulttuuripalvelusta. Aihetta oli ilmoittautunut kuuntelemaan ja siitä keskustelemaan noin sata henkilöä.
Esteettömyys elokuvateatterissa vaihtelee sen mukaan, millä tavoin vammainen elokuvan katsoja on. Kuulovammaiset eivät katso mielellään kotimaisia elokuvia, koska eivät kuule repliikkejä. Kuulovammaisille tekstitettyjä elokuvia onkin valitettavasti vain yksi: syyskuussa elokuvateattereihin tullut Hymyilevä mies.
– Ensimmäiset kokemani elokuvat olivat hyvin visuaaliset piirretyt lasten elokuvat, joissa oli vähän repliikkejä. Välttelen kotimaisia elokuvia epäselvien repliikkien vuoksi. Taustamusiikki vaikuttaa paljon siihen, miten hyvin repliikeistä saa selvää. Ulkomaisista elokuvista E.T. oli minulle hyvin vahva elokuvaelämys, luonnehti esteettömyyden asiantuntija Sami Virtanen Kuuloliitosta. Hänen mukaansa kansainväliset elokuvat ovat kuulovammaisille helppoja seurattavia, koska niissä ei tarvitse kuunnella repliikkejä ja suomenkielisen tekstin voi lukea. Kotimaisia elokuvia voi katsella helpommin televisiosta kuin elokuvateatterissa, koska televisiossa voi käyttää tekstityspalvelua. Tekstityksestä hyötyvät kuulovammaisten henkilöiden lisäksi ikääntyneet henkilöt, lukemaan opettelevat lapset ja maahanmuuttajat, joiden kielen oppimista voidaan harjaannuttaa tekstityksen avulla. Myyntijohtaja Jorma Kaarela Electro Waves OY:stä kertoi älypuhelimeen ladattavasta Sennheiser Cinema Connect-sovelluksesta, jonka avulla on mahdollista kuunnella elokuvan dialogiraitaa. Se vahvistaa repliikit kuunneltaessa joko kuulokkeilla tai älypuhelimen kuulokeliitäntään saatavalla henkilökohtaisella induktiosilmukalla. Humanistisen ammattikorkeakoulun yliopettaja FT Päivi Raino kertoi 1980-luvulla tapahtuneesta mullistuksesta, jolloin Yleisradiossa alettiin hyödyntää tekstitv:n tekniikkaa. Näin tekstit saatiin näkymään tarvittaessa ja kuulovammaisille alettiin tekstittää suomenkielisiä televisio-ohjelmia ja elokuvia. YLE:n ohjelmatekstitystiimin esimies Minna Pöntys kertoi, miten tekstitys tehdään käytännössä: puheen lisäksi tekstitetään myös kuka puhuu sekä äänitehosteet. Apuna tekstityksessä voidaan käyttää muun muassa värejä, repliikkiviivoja ja infokylttejä. Hän korosti, että lain mukaan näkövammaisille on oltava äänitekstitys kansainvälisiin elokuviin ja televisio-ohjelmiin ja kuulovammaisille on tekstitettävä suomen- ja ruotsinkieliset ohjelmat, mutta mitään lakia ei ole, joka velvoittaisi kuvailutulkkaamaan ohjelmia näkövammaisille.
Elokuviakaan ei ole kuvailutulkattu näkövammaisille kuin vain kolme: Miekkailija, Onnelin ja Annelin talvi sekä Hymyilevä mies. Kuvailutulkkauksen saa kuuluviin älypuhelimeen ladattavalla MovieReading-sovelluksella, joka on liitetty elokuvaan jo tuotantovaiheessa. Näkövammaisten Kulttuuripalvelun puheenjohtaja Eija-Liisa Markkula toi iloisia terveisiä elokuvista ennakkotyöpajaan: hän oli ollut katsomassa Hymyilevän miehen MovieReadingin avulla ja istunut elokuvateatterissa kuin kuka tahansa katsoja. Eija-Liisa kuvailee elämystä valtavan hienoksi ja kuvailutulkkausta aivan loistavaksi, tarkaksi ja hyvin asialliseksi. Valitettavasti kaikilla näkövammaisilla ei ole älypuhelinta, joten MovieReadingilla saatava kuvailutulkkaus ei ole saavutettava kaikille näkövammaisille.
– Näkövammaiset, kuten kaikki muutkin, ovat verovaroilla tuotettujen julkisten palvelujen omistajia. Palvelut kuuluvat heille kuten kaikille muillekin. Näkövammaiset maksavat myös veroja ja siksi palveluiden on oltava heille saavutettavia, Eija-Liisa korosti. Kuvailutulkki Anu Aaltonen on tehnyt kuvailutulkkauksen kaikkiin kolmeen, MovieReadingilla kuultavissa olevaan elokuvaan. Miekkailijassa sekä Onnelin ja Annelin talvessa hänellä on ollut työparinaan kuvailutulkkikollega Carita Lehtniemi, mutta Hymyilevän miehen kuvailutulkkauksen hän laati yksin. Tärkeä apu kuvailutulkeille on näkövammainen kuvailutulkkikonsultti.
– Kuvailutulkkauksessa kuvaillaan kaikki se, mitä elokuvassa näkyy. Repliikkien päälle ei kuvailla, jos ei ole ihan pakko. Olemme kahden ihmisen silmät ja yhden ihmisen korvat katsomassa yhtä elokuvaa. Ennen varsinaisen työn aloittamista kuuntelemme elokuvan. Näin olemme samassa asemassa näkövammaisen kanssa, joka ei näe elokuvaa. Elokuvaa katsomalla kaikki muuttuu kummallisen itsestäänselväksi. Olemme Caritan kanssa laittaneet elokuvan puoliksi ja kumpikin laatii kuvailutulkkauksen omaan puolikkaaseensa. Sen jälkeen luemme kuvailutulkkaukset toisillemme ja teemme tarpeelliset muutokset ja lisäykset. Yhden näkevän ihmisen näkeminen on rajattua, mutta kaksi kuvailutulkkia kiinnittää huomiota eri asioihin. Näkövammainen kuvailutulkkikonsultti kiinnittää huomiota kuvailutulkkauksen epäselviin kohtiin ja pyytää tarkennusta niihin. Ei ole myöskään aina selvää, mikä ääni on kyseessä, kun kuultuun ääneen ei voi liittää näköhavaintoa. Ainoastaan näkövammainen voi kiinnittää huomiota kuvailutulkkauksen epäkohtiin. Yhden valmiin kuvailutulkatun minuutin tekemiseen menee elokuvasta riippuen puolesta tunnista kahteen tuntiin ja koko prosessiin minimissään kolme viikkoa. Silloinkaan mikään ei saa mennä pieleen, Anu selittää. Joitakin harvoja elokuvia on kuvailutulkattu näkövammaisille livenä niin, että on ryhmä näkövammaisia ja kuvailutulkki, joka kuvailee elokuvan samassa tilassa, livenä elokuvaa katseltaessa. Myös muutamaan DVD:lle ja televisiossa näytettyihin elokuviin on tuotettu kuvailutulkkauksia.
Liikuntavammaisten ongelmana on fyysisesti elokuvateatteriin pääseminen sekä pyörätuolipaikkojen huono sijoittelu.
– Tulin tänne Mediakeskus Lumen Sampo-salin piippuhyllylle ja sanoin toiselle pyörätuolin käyttäjälle, että onpa hienoa, jos pääsen pyörätuolilla noita portaita pitkin tuonne alas puhumaan, havainnollistaa kulttuurityöntekijä Sanni Purhonen, joka ammattinsa vuoksi on kolunnut pyörätuolilla ja jonkin verran myös kävelytelineellä kaikki Helsingin elokuvateatterit. Hänen mukaansa paikkoja pyörätuoleille on, mutta paikkoja on vähän ja ne on sijoitettu joko piippuhyllylle tai aivan alas. Usein ne on vielä aidattu, mikä ei suinkaan vähennä eristyneisyyden kokemusta. Sanna-Kaisa Patjas yleisöstä lisäsi, että Hyvinkään elokuvateatterit ovat täysin esteelliset liikuntavammaisille ja heitä onkin kehotettu menemään muualle. Siksi liikuntavammaiset eivät yleensä lähde porukalla elokuviin, vaan katsovat elokuvia kotona.
– Ei kukaan jaksa käyttää vapaa-ajallaan kaikkea energiaa etukäteissuunnitteluun. Etukäteissuunnittelua kun tarvitaan jo muutenkin vammaisena, kun lähdetään jonnekin, Sanni painottaa.
Finnkinon ja Suomen elokuvasäätiön edustajat kuuntelivat puheenvuoroja tarkasti ja ainakin heillä on tahtoa muuttaa asioita.
– Olemme Finnkinossa tavanneet erijärjestöjen edustajien kanssa pohtiaksemme, kuinka saamme elokuvateatteriin parhaat mahdolliset puitteet ulkoisten puitteiden lisäksi. Olemme sitoutuneet ottamaan huomioon ohjelmiston monipuolisuuden sekä usean kohderyhmämme erityistarpeet. Haluamme kehittyä ja oppia uutta. Työpaja on ollut erittäin mielenkiintoinen. Minulla on muistiinpanoja, jotka vien Finnkinon johtoryhmän kokoukseen, ketjujohtaja Ismo Määttä lupasi.
– Olemme juuri kirjoittamassa Suomen elokuvasäätiön strategiaa. Takaan että elokuvien saavutettavuus ja saatavuus tulee olemaan strategiassa mukana. Se on meidän ensi vuoden teema. Saavutettavuus on tasa-arvokysymys, lisäsi toimitusjohtaja Lasse Saarinen Suomen elokuvasäätiöstä. Hän toi myös esiin idean vammaisjärjestöjen ja elokuva-alan toimijoiden yhteisestä foorumista, jossa elokuva-alan palvelujen tarjoajat ja käyttäjät voisivat yhdessä miettiä parhaita käytäntöjä saavutettavuuteen ja elokuvien saatavuuden parantamiseksi. Ennakkotyöpaja huipentui Hymyilevän miehen tuottajan Jussi Rantamäen positiiviseen puheenvuoroon. Hän iloitsi siitä, että Hymyilevä mies on ensimmäinen elokuva jossa on sekä kuvailutulkkaus näkövammaisille että tekstitys kuulovammaisille ja että tuotantoyhtiö Aamu voi olla tässä pilotissa mukana. Puheenvuoron jälkeen halukkaat voivat jäädä katsomaan Hymyilevän miehen kuvailutulkattuna tai Sennheiser Cinema Connect-sovellusta käyttäen. Myös tekstitys kuulovammaisille oli nähtävissä.