Teksti: Sari Kekkonen
Viisi valkoista lasilevyä odotti alustallaan käsiä, jotka haluaisivat ratkaista niiden sisältämät salaisuudet. Myös viisikymmenpäinen vierasjoukko kihisi odotusta, kun Ateneumin taidemuseon sijaisjohtaja Timo Huusko avasi Enkeli-näyttelyn 9.9.2014. Hän kiitti lämpimästi kroatialaista taidehistorioitsija Nataša Jovičićia, joka työryhmänsä kanssa on tuottanut tunnusteltavan kuvasarjan kaikkien suomalaisten tuntemasta maalauksesta.
Kun arvovaltaiset vieraat Kroatian lähetystöstä ja Kulttuuriministeriöstä olivat esittäneet tervehdyksensä, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n puheenjohtaja Eija-Liisa Markkula sai ensimmäisenä kuulokkeet korvilleen ja pääsi tunnustelemaan maalausta esitteleviä kohokuvia kuulokkeista tulevan selostuksen kera. Kutakin kuvalaattaa kohti oli noin neljän minuutin mittainen esittely suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai kroatiaksi kuulijan valinnan mukaan.
Odottaessani omaa vuoroani, juttelin sympaattisen Nataša Jovičićin kanssa.
– Nähtyäni Simbergin maalauksen Haavoittunut enkeli en saanut sitä enää pois mielestäni, hän kertoi teoksen valinnasta. Sokean ystävänsä avulla hän on ymmärtänyt, miten tärkeää on, että kaikki voisivat perehtyä esimerkiksi oman maansa kulttuuriperintöön. Siksi Nataša haluaa välittää kuvataiteen sisältöjä äänen ja kosketuksen avulla.
– Odotan kovasti palautetta suomalaisilta näkövammaisilta, hän muistutti.
Nataša haluaa kehittää menetelmäänsä eteenpäin ja siksi näkövammaisyleisön kokemukset merkitsevät hänelle paljon. Seuraavaksi hän matkustaa Romaniaan, jossa avataan vastaava näyttely sikäläisestä taideaarteesta.
Hugo Simberg (1873 – 1917) tunnetaan symbolistisista maalauksista ja grafiikasta. Taiteilijauransa aikana hän on tehnyt niin Tampereen tuomiokirkon suuret seinä- ja kattomaalaukset kuin pieniä, sadunomaisia kuvia henkiolennoista, kuten hallasta ja kuolemasta. Haavoittunut enkeli -teos on sisällöltään arvoituksellinen ja siksi sen esittely muuten kuin visuaalisesti on tavallistakin haasteellisempi työ. Maalaus sisältää lukuisia pieniä yksityiskohtia, joiden lopullinen tulkinta on jokaiselle katsojalle henkilökohtainen. Taiteilija ei ole halunnut selittää asioita puhki, vaan jokaisen tulisi tulkita teosta omista tuntemuksistaan käsin.
Helpottaakseen kuvan hahmottamista Nataša on jakanut maalauksen elementit viiteen osaan. Ensimmäinen kohokuva esittelee maalauksen kokonaisuutena. Kolmessa seuraavassa on otettu erilleen yksityiskohtia, kuten henkilöhahmoja ja taustamaisema. Viimeisessä levyssä pinta on täytetty erilaisilla tekstuurikuvioilla merkiksi väripintojen muodoista ja mittasuhteista. Kaikki kohokuvat ovat kooltaan sopivasti kahdella kämmenellä hahmotettavia. Kuulokkeista tuleva selostus ohjaa koskettelutapahtumaa järjestelmällisesti: miellyttävä ääni kertoo, mitä asioita kustakin levystä on tarkoitus löytää. Kohokuvien yläreunassa olevat kohdistuspisteet auttavat kartoittamaan kohteiden sijaintia.
Eija-Liisa Markkula on tottunut kohokuvioiden ja -karttojen käyttäjä jo ennestään. Kuulo- ja tuntoaistin yhtäaikainen käyttö tarjosi kuitenkin hieman uudenlaisen kokemuksen, samoin lasin valinta kohokuvien materiaaliksi.
– Muistan tämän teoksen hyvin ajalta, jolloin vielä näin, Eija-Liisa kertoi. Oli siis vaikea arvioida, miten hyvin kokemus olisi välittynyt täysin ennalta tuntemattomasta teoksesta.
Enkeli-näyttely oli avoinna 7.12.2014 asti. Näyttelyssä oli esillä Hugo Simbergin öljyvärimaalaus Haavoittunut enkeli vuodelta 1903 sekä sitä kuulo- ja tuntoaistin välityksellä kuvaava materiaali. Ateneumin museolehtori Anja Olavinen kannusti kaikkia näkövammaisia tutustumaan käsin ja korvin tähän suomalaisten rakkaaseen maalaukseen.
– Huoneessa oli aina joku henkilökunnasta läsnä ojentamassa kuulokkeet ja ohjaamassa oikeaan aloituskohtaan lasilevyjen äärelle. Ennakkotietoja tai -taitoja ei tarvittu, menetelmä oli suunniteltu helppokäyttöiseksi