Teksti: Anneli Iltanen
Näkövammaiset ovat tehneet vuosisatoja käsitöitä ja tällä tavalla he ovat pystyneet saamaan lisätuloa itselleen. Näkövammaismuseon entinen amanuenssi Saija Pelvas on kirjoittanut kirjan näkövammaisten käsityöperinteestä. Näkövammaisten käsityöt on julkaistu vuonna 1997. Teoksesta selviää, että systemaattista käsityöopetusta näkövammaisille on tehty 150 vuotta. Koulutuksen aloitti Sokeain Ystävät. Syry välitti vuosisadan vaihteessa myös valtakunnallisesti käsityömateriaalia. Erilaiset toimijat järjestivät käsityöopetusta näkövammaisille 1900-luvulla. Näkövammaisten Keskusliitto järjesti Tyyskylässä käsityökursseja ja järjestäytyneemmäksi käsityöläisyyden tukeminen tuli vuonna 1955, kun perustettiin Sokeva. Sokeva välitti materiaaleja ja tuki käsityötä aina vuoteen 2015. NKL otti käsityön mukaan myös kuntoutukseen. Yhteistyö jatkuu Näkövammaisten liiton kanssa edelleen HUNin Käsillä-valmennuksen kanssa.
Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset tuli kuvaan vuonna 2015. HUN otti hoitaakseen Annansilmät-Aitan kautta valtakunnallisen materiaalin välityksen. Annansilmät-Aitta on Euroopan ainoa rottinkihuonekaluja valmistava ja myyvä liike. Näkövammaisten liitto on tukenut materiaalin välitystä, mutta tämä tuki loppuu vuonna 2023. Tänä vuonna Liitto on perustanut käsityötoimikunnan tutkimaan käsityön tilannetta ja tulevaisuutta. Toimikunnassa on henkilöitä liitosta, HUNista ja Näkövammaiset Käsityöntekijät ry:.stä.
Näkövammaiset Käsityöntekijät ry on oma valtakunnallinen yhdistyksensä, jonka tehtävänä on toimia käsityöläisten etuja ajavana yhdistyksenä. Se toimii myös käsityön kehittäjänä ja materiaalien asiantuntijana. Se toimii tiiviissä yhteistyössä Näkövammaisten liiton alueyhdistysten kanssa. Tehtävänä on järjestää yhteistyössä alueyhdistysten käsityövastaavien kanssa käsityökursseja ja kouluttaa käsityövastaavia. Kursseilla opitaan uusia käsityötekniikoita, saadaan vertaistukea ja edistetään käsityöntekijöiden yhteisöllisyyttä.
Keskuspuiston ammattiopisto ja nyttemmin Live järjestää käsityöopetusta artesaaneille. Tilanne oli vakava näkövammaisten perinteisten käsityötekniikoiden osalta, kun Live teki päätöksen 2010-luvun alussa, että se ei enää järjestä perinteisten näkövammaiskäsityötekniikoiden opetusta. HUN lähti rakentamaan hanketta Ura käsillä ja haki tähän tukea Stealta. Tukea saatiin ja hanke aloitti vuonna 2015 ja se oli kolmevuotinen. Hanke järjesti lyhyitä 3 – 5 päivän kursseja, joilla ohjattiin erilaisia käsityötekniikoita. Kursseille sai hakea koko Suomesta. Hankkeen päätyttyä HUN haki Käsillä-valmennus, jonka oma rahoitus saatiin pysyväksi yhdistyksen yleisavustukseen. Toiminto on valtakunnallinen.
Käsillä-valmennus keskittyy perinteisten käsityötekniikoiden opetukseen sekä yrittäjävalmennukseen. Toiminto aloitti vuonna 2019. Valmennus on aina yhden lukukauden mittainen kestäen siis viisi kuukautta. Kurssilla opitaan tekniikoiden lisäksi yrittäjyyttä ja opetuksen yksi osa on myös kulttuurikasvatus. Kurssit ovat olleet täynnä koko ajan. Kerrallaan voidaan ottaa kurssille 3-5 valmennettavaa. Korona keskeytti kurssit, mutta nyt tehdään työtä jo täydellä teholla.
Käsityötekniikoiden oppimisen lisäksi on keskiössä yleensäkin käden taitojen harjaannuttaminen ja avaruudellisen hahmottamisen kehittäminen. Jokaisella lukukaudella on kolme linjaa, joista yksi on aina perinnelinja. Oppiminen tapahtuu lähijaksoilla ja itsenäisesti kotona etäopetuksella. Muilla kahdella linjalla pyritään ottamaan laajasti huomioon uusia tekniikoita. Tulevana vuonna on esim. luovaa kudontaa, betoni- ja paperimassatöitä, kankaanpainantaa jne. Uusi avaus on rottinkihuonekalujen valmistus ja korjaus. Tavoitteena on, että jokainen kurssilainen valmistaa vähintään yhden uuden oman tuotteen. Trendejä seurataan tarkasti koko ajan. Käsityö on nyt nosteessa, joten markkinoita on tarjolla. Yrittäjyyteen kannustetaan ja annetaan yrittäjänä toimimiseen eväitä, mutta jokaisella kurssilaisella on omat tavoitteensa, missä määrin hän hyödyntää saamiansa oppeja. Toiminnolla on työ- ja opiskelutila Iiris-talon ykköskerroksessa. Sieltä löytyy myös pieni pajatila, jota kurssilaiset voivat varata omien töidensä tekemiseen. Tilat ovat kortilla, mutta toistaiseksi on selvitty. Yhteistyötä tehdään Liven, liiton ja alueyhdistysten lisäksi Helsingin käsityöopettajalaitoksen kanssa. Tulevana vuonna hyödynnetään valmennuksessa käsityöopettajaopiskelijoita. Kysyin toiminnon vastaavalta Hanna Karesjoelta, mikä on toiminnon motto: ”Perinteitä kunnioittaen ja uutta luoden”. Vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä ja kuvaa hyvin näkövammaisten käsityön tulevaisuutta.