Urheilun ja näyttelyn kautta sambaan

Teksti: Markus Tihumäki
Jani Kallunki, 44, on vantaalainen entinen huippu-urheilija, joka innostui hetkeksi teatterinäyttelemisestä. Kokemukset saivat hänet etsimään jälleen uutta ja lopulta samba vei sydämen. Samba – tuo brasilialainen tanssin ja musiikin mahtava näytös, jonka voi kokea myös Suomessa.

Ruotsista Suomeen, urheilusta teatteriin

Jani Kallunki syntyi tehdastyöläisperheeseen ruotsalaisessa Skövden kaupungissa 5.11.1975. Kallunki on moninkertainen Euroopan mestari ja arvokisamitalisti judossa. Hän on osallistunut useisiin paralympialaisiin. Ennen judouraansa hän pelasi myös maalipalloa ja voitti paralympiakultaa Atlantassa vuonna 1996. Judossa Kallunki on saavuttanut pronssia Ateenan kisoissa vuonna 2004 sekä Pekingissä 2008. Hän sairastaa Leberin perinnöllistä tautia, joka aiheuttaa vaikean näkövamman. Kallunki on ollut näkövammainen syntymästään asti ja näkee nykyään hyvin vähän.
– Näen noin 30-asteen putkella, jossa näöntarkkuus on todella heikko. Valoisassa pystyn erottamaan läheltä hahmoa tai liikettä, mutta valkoinen keppi ja tietoteknisten laitteiden, kuten älypuhelimen ja tietokoneen puheapu ovat tulleet tutuiksi.
Aktiivisena liikkuvana nuorena hän päätyi lopulta kilpajudoon kokeillen ensin painia ja maalipalloa. Mittava ura judossa kesti 13 vuotta vuoteen 2014, jolloin ura päättyi jo toistamiseen niskaa vaivanneeseen välilevyn pullistumaan. Urheilu-uran päättymisen yhteydessä koitti aika pohtia hierojan ammatin oheen harrastettavaa.
– Syksyllä 2013 näin facebookissa kaverin seinältä mainoksen Näkövammaisten kulttuuripalvelun Näkövammaisteatterista, josta kiinnostuin. Kävin syksyllä kokeilemassa ja kun kevääksi valmistui käsikirjoitus, oli minulla jo rooli. Päätin lähteä mukaan Anu Aaltosen ohjaamaan ”Saatana saapuu Moskovaan: Mestari ja Margarita” -näytelmään, Kallunki kertaa.
Historialliseen neuvostokirjailija Mihail Bulgakovin romaaniin nojautuva näytelmä sai Kallungin jatkamaan näkövammaisteatterin parissa vielä seuraavat kolme vuotta. Teatteri vei hetkeksi mukanaan ja ohessa hän kokeili kertaluontoisesti myös stand up -komiikkaa, joka ei kuitenkaan ollut se oma juttu.

”Tajusin pöytärummuttelun ja rytmikkyyden.”

Synkkänä marraskuisena iltana vuonna 2017 hierojan ja fysiikkavalmentajan tehtävissä toimiva Kallunki tunsi masentavaa fiilistä ja pohti, että mitä sitä elämällään vielä tekisi. Urheilu-ura oli aiemmin ollut luonnollisesti iso osa elämää ja nyt tuo aukko haki täyttäjäänsä.
– Rummuttelin käsin pöytää ja pohdin asioita, mistä pidän. Tajusin pöytärummuttelun ja rytmikkyyden. Päätin kirjoittaa googleen rumpuryhmä Vantaa. Kun tuo ei oikeastaan tuottanut tulosta, vaihdoin kaupungiksi Helsinki.
Hakutulokseksi osui Suomen menestynein sambakoulu Imperio do Papagaio.

Samba vei sydämen

– Tutkin hetken Papagaion sivuja ja turhauduin ensin sen mainostamaan tanssiin. Sitten löysin sivuilta ’baterian’, jossa kuvattiin soittoryhmän toimintaa, Kallunki kertoo.
– Selvitellessä soittotoimintaa päätin laittaa heti sähköpostia vastaavalle ohjaajalle. Kerroin myös heti näkövammastani, jotta mikään ei jäisi epäselväksi. Sain jo pian vastauksen, jossa toivotettiin tervetulleeksi kokeilemaan. Hyppäsin joulukuun alusta soittotunneille ja se vei mukanaan.
Parin vuoden aikana Kallunki on siirtynyt harrasteryhmästä esiintyvään ryhmään ja päässyt esiintymään muiden muassa Saksassa Euroopan suurimpien sambafestareiden päälavalla tuhansien ihmisten edessä. Marraskuussa 2019 Papagaion sambakoulu täytti 30 vuotta ja järjesti upean värikkään tanssin ja musiikin muodostaman juhlashow’n Savoy-teatterilla, jossa Kallunki oli osa rumpuryhmää. Kaiken kaikkiaan hän on ehtinyt osallistua parillekymmenelle sambakeikalle eri tilaisuuksissa unohtamatta Suomen suurimpia sambakarnevaaleja, jotka järjestetään aina kesäisin Helsingin kaduilla tuttuna sambakarnevaalikulkueena. Tapahtumassa ratkotaan sambakoulujen välinen Suomen mestaruus. Tämänvuotinen Helsinki Samba Carnaval -tapahtuma on koronavirustilanteen vuoksi siirretty vuodelle 2021.
Pohtiessamme samban saavutettavuutta näkövammaisen soittajan kannalta, vastaus on selkeä.
– Papagaiossa ei ole missään vaiheessa näkövammaisuuteni ollut ongelma. Olen tiettävästi ensimmäinen näkövammainen sambaaja kyseisessä sambakoulussa, mutta vastaanotto on ollut hyvää. Harjoituksissa ja esityksissä yleensä näytetään käsin rytmin vaihdot tai tauot, mutta näkövammani myötä Papagaiossa on otettu yleensäkin sambamusiikissa käytettävä pilli mukaan myös merkitsemään tauot ja rytmit. Se toimii loistavasti kaikille. Lisäksi kulkueissa tai liikkuessa sovitaan lähellä kulkevan henkilön kanssa mahdollisesta avustuksesta, jos en näe seurata edellä kulkevan selkää, Kallunki kuvailee.

Mitä on samba ja kenelle se soveltuu?

Samba on kehittynyt Brasilian Rio de Janeirossa 1900-luvun alussa portugalilaisista ja afrikkalaisista juurista. Siinä rumpurytmit ovat merkittävässä osassa, minkä ympärille kehittyi tanssia. Sambaesityksissä ja -karnevaaleilla nähdään usein näyttäviä ja värikkäitä asusteita koruineen. Erilaiset lyömäsoittimet ja pillit ovat iso osa sambaesitystä, joka koostuu riehakkaasta tanssista ja rytmikkäästä musiikista.

”Samba ei katso ikää, vammaisuutta tai kuntoa.”

Kallunki kertoi, kuinka soittamisen sekä tanssin nautinto on sambassa suurta kaikenikäisille ja kuntoisille:.
– Samba ei katso ikää, vammaisuutta tai kuntoa. Samba soveltuu kaikille ja meilläkin on ryhmiä niin lapsille kuin aikuisille. Aikuisissa vanhimmat ovat tällä hetkellä seitsenkymppisiä. Tämä ei myöskään katso fyysistä kuntoa tai vammaisuutta, vaan jokainen on täysillä mukana omin keinoin. Se on sambassa yksi ero esimerkiksi urheiluun, jossa on vaikea pärjätä kilpauralla kovin pitkään. Sambassa tuota rajaa ei ole.
Kun Kallungille soitti, haastattelupuhelu aukesi rytmikkääseen rummutukseen hänen soittaessa rebolo-rumpua. Samba on noussut tärkeäksi osaksi hänen elämää. Hän suosittelee sambaa kaikille.
– Jos samba kiinnostaa, kannattaa rohkeasti lähteä mukaan. Sambakouluja löytyy eri puolilta Suomea ja esityksiä on aina siellä täällä. Sambaa voi harrastaa myös vain harrastuksen vuoksi eikä siinä ole pakko esiintyä. Se soveltuu kaikille, hän vakuuttaa