Teksti: Pasi Ahponen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: aitotumaiset Eucarya
Pääjakso: selkäjänteiset Chordata
Luokka: varpuslinnut Passeriformes
Heimo: peipot Fringillidae
Suku: taviokuurnat Pinicola
Laji: Enucleator
Levinneisyys
Taviokuurna pesii pohjoisilla alueilla: Lapissa, Alaskassa, Kanadassa ja Siperiassa. Taviokuurna on varpuslintulaji. Sitä tavataan Etelä-Suomessa vaellusmatkoilla, kun pohjoisesta loppuvat pihlajanmarjat. Itse en tosin ole koskaan tavannut taviokuurnan syövän pihlajanmarjoja Lapissa.
Koko ja ulkonäkö
Taviokuurna on 19-22 cm pitkä ja sillä on vahva tanakka ruumis, painoa linnulle on kertynyt 38-67 g.Sen kaula on lyhyt, mutta pyrstö pitkä. Nokka on lyhyt ja voimakas, lähes kuten isokäpylinnulla. Taviokuurnan ylänokan kärki on alaspäin taipunut. Naaras ja koiras ovat harmaankellanoransseja, mutta uros on selvästi väriltään voimakkaampi.
Elinympäristö
Taviokuurna pesii havumetsissä ja suosii vanhoja ja koskemattomia metsiä, joissa kasvaa koivua ja varvikkoa. Pesimäaikaan taviokuurna on hyvin huomaamaton ja hiljainen lintu. Talvisin taviokuurnat tulevat ravinnon perässä myös taajamiin ja voivat olla täysin välittämättä ihmisistä, varsinkin syödessä. Taviokuur-na käyttää ravinnokseen siemeniä, silmuja, marjoja, hyönteisiä ja hämähäkkejä. Pesänsä taviokuurna tekee yleensä kuuseen, mutta joskus myös mäntyyn, koivuun tai katajaan. Naaras munii touko-kesäkuussa 3-4 munaa, joita hautoo 13-14 vuorokautta. Poikaset pysyvät pesässä 14 vuorokautta. Olen kuvannut taviokuurnia useiden vuosien ajan jo ihan linnun värin ja koon vuoksi. Myös linnun laulu on kiehtovaa. Ääni on kirkas ja kuuluva huiluääni ´titylii´ eri muunnelmin, laulu on myös kuuluva ja kirkas, kiurumainen säe. Taviokuur-
na on elinvoimainen ja rauhoitettu. Se on silminnähden kömpelö liikkeissään, varsinkin hangessa. Minulla on syöttöpaikka jokitörmällä aina huhtikuusta toukokuuhun ja joka vuosi on tullut uusia tuttavuuksia, kuten tänäkin vuonna: sepelkyyhky ja mustarastas! Ilmeisesti lämpimät ilmavirrat ovat tuoneet kyseiset linnut Ivaloon saakka. Suosittelen taviokuurnan seuraamista/kuvaamista. Se on upea lintu, pohjoisen lintu.
Lainaus Kalevalasta
Mi oli ilman lintujakin, kahen siiven sirkovia, ne tulivat tuiskutellen, kiidätellen kiirehtivät kunniaa kuulemahan, iloa imehtimähän.