KIRJOITA OMAKUVASI
Written selfie –kurssi
Tuula-Maria Ahonen
Nykyisin liiankin moni ottaa selfieitä, kuvia itsestään sosiaaliseen mediaan. Katri Syvärinen loi vastaiskun pinnalliselle kuvakulttuurille ja tykkäysten kerjäämiselle. Ihminen voi myös kirjoittaa omakuvansa, ja samalla eheyttää itseään.
– Written selfie syntyi, kun valmentajana sekä kirjoittamishaasteiden yhteydessä, että muussa valmennustyössäni jatkuvasti törmäsin siihen, että hyvin monien henkisten haasteiden taustalta löytyi sama ydinongelma: omat riittämättömyyden ja arvottomuuden tunteet ja kykenemättömyys hyväksyä itseään sellaisena kuin on, Syvärinen kertoo.
– Itsekin olen käynyt läpi nuo samat tunteet ja uskomusten muuttamisprosessin. Siksi halusin luoda kurssin, jossa nimenomaan työstetään tätä teemaa.
Written selfie -kurssi on toteutunut nyt ensimmäisen kerran. Kurssin osallistuja sai joka toinen päivä sähköpostiinsa muutamia kysymyksiä, joita virikkeenä käyttäen tavoitteena oli siirtyä intuitiiviseen kirjoittamiseen.
Intuitiivinen kirjoittaminen tarkoittaa sitä, että ihminen antautuu kirjoittamiselle kontrolloimatta ajatuksiaan ja tunteitaan.
– Olen kirjoittanut päiväkirjoja aina, mutta nuorempana kirjoittaminen oli usein ”täydellisten päiväkirjojen” kirjoittamista. Perfektionistina olin aina huolissani siitä, että miltä teksti näyttää ulospäin ja mitä jos joku lukee tätä. Kolme vuotta sitten, kun aloin toipua uupumuksesta ja avioerosta, aloin käyttää kirjoittamista uudella tavalla, huomattavasti vapaammin ja intuitiivisemmin, tunteiden ja ajatusten rehelliseen purkamiseen, Syvärinen kertoo omasta taustastaan.
– Kymmenen vuotta toimittajan työtä tehneenä ja sittemmin henkisen hyvinvoinnin valmentajaksi siirtyneenä aloin oman kirjoittamisen myötä kiinnostua siitä, miten kirjoittaminen vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin, ja aloin lukea aiheesta lisää. Mm. Julia Cameronin, Janet Connerin ja James Pennebakerin inspiroimana syntyi oma tapani opettaa intuitiivista kirjoittamista.
Yritin osallistua Written Selfie -kurssille, mutta keskellä kiireitä ja monia tehtäviä huomasin aika pian, että aloin pudota kelkasta, kun tehtäviä tuli joka toinen päivä.
Ihmiselle, jolla on aikaa, joka toinen päivä tulevat kysymykset varmaankin pitävät kirjoittamisvireen yllä ja jatkuvana.
Kurssilaiset tekivät tehtäviään itsenäisesti, mutta kurssi mahdollisti ajatusten vaihtamisen. Aika monet pääsivät nopeastikin sisälle intuitiiviseen kirjoittamiseen, itse en päässyt. Epäilemättä se, että työkseni kirjoitan, on luonut kirjoittamisen tavan, joka on haasteellisempi vaihtaa erilaiseen.
Syvärisen mukaan on myös täysin normaalia, että kirjoittamiseen heittäytyminen vie aikansa, joillakin viikkoja tai kuukausia, toisilla kaksi minuuttia. Omalle itselleen ja tunteilleen avautuminen vaatii rohkeutta, eikä se ole välttämättä helppoa.
Itse olen usein uuden alussa muutosvastarintainen.
Ensimmäisiä kysymyksiä oli: ”Mitä ajattelet itsestäsi?” ”Kysymys pelottaa, pelkään omia kielteisiä ajatuksia itsestäni”, aloitin vastaukseni tähän kysymykseen, mutta pikku hiljaa pääsin kuitenkin kirjoittamisen vauhtiin.
Jotkut kurssin kysymykset olivat hyvin kohtaavia, ja aloin miettiä niitä itsekseni. Esimerkiksi kysymys: ”Jos minun esimerkkini ohjaisi muita, miten alkaisin kohdella itseäni”.
Syvärisen mukaan kirjoittaminen kuitenkin antaa enemmän kuin pelkkä asian ajattelu.
– Kirjoittamisella on sellaisenaan hyvin monia vaikutuksia aivojen toimintaan, joten pelkkä asian ajatteleminen ei ole ihan sama asia. Käsin kirjoittamisella on monia hyödyllisiä vaikutuksia aivojen toiminnan kannalta, se esimerkiksi helpottaa kirjoitetun asian muistamista ja lisää luovuutta. Käsin kirjoittaminen yhdistää monien eri aistikanavien käyttöä yhtä aikaa. Kirjoittaja näkee tekstin ja mahdollisesti mielikuvia, kuulee ehkä mielessään sanat joita kirjoittaa, tuntee kynän, paperin ja liikuttaa kättään, jolloin sen arvellaan auttavan asioiden jäsentämisessä uudella tavalla.
– Ajatellessa helposti jää tietoisen mielen käytön tasolle, kirjoittaessa Antaa mennä -kokemuksen myötä pääsee helpommin käsiksi tiedostamattoman mielen syvyyksiin.
Kurssin tavoitteen on jatkua osallistujan elämässä.
– Nykyään kirjoitan itse tarpeen mukaan. Silloin kun olo tuntuu helpolta ja tasaiselta, ei välttämättä ole erityisesti tarvetta kirjoittaa niin usein. Sitten taas kun elämässä ja mielessä sattuu ja tapahtuu, tartun hyvinkin herkästi muistikirjaan – viimeksi reilut viikko sitten, kun koirani kuoli yllättäen ja tapahtuma sai mielessäni liikkeelle tosi monenlaisia prosesseja.
– Kirjoitan silloin, kun mielessäni on kysymyksiä, joihin kaipaan vastauksia, ja kirjoitan silloin, kun tunteet etsivät ulospääsyreittiä, Syvärinen kertoo omasta elämästään.
www.kirjoittamishaaste.fi