Pisteliäs kulttuurilehti Pisteposti
Teksti: Jouko Lehtonen
Näkövammaisten kulttuuripalvelun julkaisema Pisteposti-lehti on välittänyt artikkeleita näkövammaisille jo yli viisikymmentä vuotta. Ranskalaisen Louis Braillen 1820-luvulla kehittämä kuuteen kohopisteeseen perustuva järjestelmä antaa täysin sokealle mahdollisuuden omakohtaiseen lukunautintoon.
Pisteposti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Uskollinen mutta pieni lukijakunta voi seurata eri kulttuurilehtien aineistoja. Keskeisellä sijalla ovat kirjallisuuteen liittyvät teemat, mutta myös musiikki, teatteri, erilainen visuaalinen taide ja tieteen tulokset ovat lehden sisältönä. Aikaisemmin myös näkövammaisten omat tekstit saivat runsaasti palstatilaa, mutta nyt uusi digitaalinen tiedonvälitys on vähentänyt pistekirjoituksen käyttöä. Toivoa sopii, ettei pistelukutaito kokonaan häviä, antaahan se aivan konkreettisesti tilaisuuden omalla sormituntumalla maistella esim. runoja, niiden sanojen ja vivahteiden, rytmin ja säkeiden rakentumista. Tärkeintä tässä pienessä lehdessä on juuri se, että lehti tarjoaa omatoimisen ja hiljaisen lukunautinnon.
Tulin näkövammaistyöhön vuonna 1973, jolloin suoritin Näkövammaisten ammattikoululla siviilipalvelusta. Ensin toimin Ääniviestin, kuusituntisen kasettilehden toimittajana Sokeain Keskusliitossa. Kun valmistuin papiksi ja sain paikan Espoosta Olarin seurakunnasta, perustimme sinne 1970-luvun lopulla kasettilehden nimeltä Espoon Seudun Kaiku. Espoon näkövammaiset oli hyvin aktiivinen ja luova porukka. Vapaaehtoiset näkevät henkilöt toimivat paikallisten kaupunkilehtien lukijoina. Lehti oli 90-minuuttinen palautuskasetti, sittemmin kertakäyttöinen. Lehti ilmestyi joka viikko. Lukijapiiriin kuului parisenkymmentä vapaaehtoista, jokaiselle tuli vuoro noin kerran kuukaudessa.
Näkövammaisten Kulttuuripalvelu kutsui minut Pistepostin toimittajaksi 1980-luvun puolessa välissä. Olen sen jälkeen muuttanut Espoosta Pohjois-Karjalaan, missä toimin kirjallisuuden läänintaiteilijana vuodet 1987-1995. Pappina olen sittemmin palvellut Ylöjärvellä, Rääkkylässä ja Heinolassa. Pistepostin toimittaminen ei vaadi pääkaupunkiseudulla asumista. Poimin artikkeleita, pakinoita, runoja, aforismeja ja kaikenlaisia kommentteja visailuineen ja vitseineen kirjastojen lehtivalikoimista. Pisteille lehti painetaan Näkövammaisten kirjapainossa Helsingissä.
Pisteposti on hiukan leikkisästi sanottuna maamme ”kärjekkäin ja pisteliäin kulttuurilehti”. Myös näkevät oppivat pistekirjoitusta, jos eivät helposti sormenpäillään niin omilla silmillään. Ja braille-pistekone tarjoaa mukavan harrastuksen, kulttuuria ja käsityötä samassa paketissa. Mikä estää sinua ryhtymästä kirjeenvaihtoon pistekirjoituksella!