Teksti: Jouko Lehtonen
Helsingin uusi kirjasto on nimeltään Oodi. Se on suunniteltu nykytekniikan mukaan. Mallia on otettu Tanskasta. Robottikädet poimivat varatut kirjat varaston hihnalta ja ”älykäs kellutus” tuo kirjat lokeroihin, joista asiakas noutaa ne. Myös kaikki palautetut kirjat kulkevat itsestään liikkuvilla ”vihivaunuilla” yläkerran lainaussaliin. Salin nimi on komeasti Kirjataivas. Oodin sijainti Eduskuntataloa vastapäätä kutsuu kirjastoa myös yhteiskunnalliseen vuoropuheluun, kertoo kirjaston johtaja Anna-Maria Soininvaara. Tapahtumia tullaan järjestämään runsaasti ja niin, että ne kietoutuvat jollakin tapaa aina lukemisen ympärille. Esimerkiksi lasten ja perheiden alueista ei tehdä villiä puuhamaata, vaan lapset halutaan saada lumoutumaan tarinoista. Musiikkitapahtumiin Soininvaara haluaa uuden näkökulman: kansanmusiikkia, Musiikkitalosta lähetettäviä konsertteja, yhteislaulua ja miksei bändejäkin. (Kirjastolehti 3/21018)
Kevään ensimmäinen Pisteposti, Näkövammaisten kulttuuripalvelu ry:n julkaisema pistekirjoituslehti, sisältää oheisen artikkelin lisäksi mm. tietovisan kirjojen maailmasta. Kysytäänpä sinulta seuraavaa: Mikä näistä keksittiin ensimmäisenä: pergamentti, papyrus vai paperi? Vastaus on papyrus. Muinaiset egyptiläiset puristivat papyrusruokojen ydintä suikaleiksi noin 5000 vuotta sitten. Pergamentti puolestaan valmistettiin eläinten vuodista Vähässä-Aasiassa sijainneessa Pergamon kaupungissa ja tuli tunnetuksi vuodesta 200 eKr. lähtien. Paperia alettiin valmistaa kasvikuidusta vajaat 2000 vuotta sitten Kiinassa.
Kun Helsingin Oodi -kirjasto on nyt Suomen kaunein ja älyltään kelluvin, kysytäänpä missä on maailman suurin kirjasto: Washingtonissa, New Yorkissa vai Lontoossa? Tämänhetkinen ykkönen jättikirjastojen kisassa on Lontoon British Library, jossa on arviolta 170 miljoonaa kirjaa, julkaisua tai muuta mediatuotetta. Toiseksi suurin on Washingtonissa sijaitseva Kongressin kirjasto, jossa on yli 164 miljoonaa mediakappaletta. (Geo 9/2018)
”Bitti ajatuksistasi”, otsikoi Tiede-lehti (11/2018). Olemme näihin päiviin asti vain voineet arvailla, mitä ajatuksia toisen ihmisen päässä liikkuu. On luultu, ettei ajatuksia voi edes tutkia, koska ne ovat aineettomia. Sitten ymmärrettiin, että aivot ja ajattelu toimivat sähköllä. Tajuttiin, että ajatuksiin voidaan saada sähköinen yhteys. Aivojen miljardit hermosolut tuottavat yhdessä sähköä pienen lampun verran, noin 20 wattia, ja herkin laittein sitä voi mitata. Aivosähkökäyrää eli EEG:tä hyödynnetään monissa tutkimuksissa, mutta sen rinnalle on kehitetty muitakin menetelmiä, kuten magneettikuvaus.
Viime vuosina hermosolujen signaalien seuraaminen on tehostunut, kun niiden jäljitykseen on valjastettu myös tekoäly. Nyt pystymme jo komentamaan tietokoneita pelkän ajatuksen voimalla – ja syöttämään yksinkertaisen ajatuksen toisen ihmisen aivoihin. Suuri etappivuosi oli 2004. Silloin yhdysvaltalainen potilas Matthew Nagley, joka oli halvaantunut kaulasta alaspäin, komensi tietokonetta pelkästään ajattelemalla. Häkellyttävä suoritus perustui muutaman millimetrin kokoiseen siruun, jonka tutkijat istuttivat potilaan liikeaivokuorelle, käden liikettä hallitsevalle alueelle. Vaikka Nagleyn puukotuksessa katkennut selkäydin ei enää kuljettanut sanomia aivoista raajoihin, hermosolut reagoivat edelleen tämän aikeisiin. Signaalit siirrettiin päälaen ihoon kiinnitetyn liittimen kautta tietokoneeseen, joka tulkitsi ja toteutti liikkeet.
Vuonna 2015 tekniikka oli edistynyt jo niin pitkälle, että amputoitu henkilö pystyi hallitsemaan proteesikättään pelkän EEG-myssyn välityksellä. Hän kykeni noukkimaan
pöydältä muun muassa luottokortin ja juomatölkin pelkästään kuvittelemalla, että tekee niin. Ajatus muuttuu teoksi salamannopeasti. Apukäsien otteet hienostuvat.
Tutkijat esittelivät elokuussa 2018 robottikämmenen, joka oppi pyörittämään kuutiota täydellisesti koneellisella avokämmenellään ja viidellä sormellaan. Apuna olivat hyvät algoritmit ja hakujätti Googlelta lainattu hurja tietokoneiden laskentavoima.
Internet on muuten mullistanut soittamisen opiskelun. Verkko-opetus ohjaa teorian lisäksi melkein kädestä pitäen läppärin ruudulla oikeat otteet ja sormitukset. ”Internetin avulla mestarikitariksi”, otsikoi Soundi 8/2018.