Teksti: Pasi Päivinen
Elämäkerta kansantaiteilija Jaakko Teposta
Lokakuun 12. päivänä Iisalmen Peltosalmella julkistettiin Jaakko Tepon synnyinkodissa kansantaiteilijan elämäkerta. Jälleen asialla oli boheemeihin kulttuuripersooniin erikoistunut nilsiäläinen kirjailija-toimittaja Antti Heikkinen, jonka onnistuneiden Juice Leskisen ja Heikki Turusen elämäkertateosten jatkoksi syntyi kirja Ruikonperän multakurkusta. Yli 300-sivuinen eepos käsittelee Jaakko Tepon elämänvaiheita tarkasti veijarimaisella savolaishuumorilla ryyditettynä. Tämä ei ole kuitenkaan ensimmäinen kansantaiteilijan taipaletta kuvaava kirja, vaan vuonna 2008 WSOY kustansi kuopiolaisen Martti Kaukosen kirjoittaman teoksen Haaska mies. Se on kuitenkin selvästi Antti Heikkisen elämäkertateosta kevyempi esitys jääden tuoreen ja perusteellisemman elämäkertateoksen varjoon.
40 vuotta huumorin ytimessä
Karjalaisen kulttuurin kehdossa, Joensuussa, asuva sukujuuriltaan karjalainen ja Iisalmen Peltosalmella rintamamiestalon pirtissä syntynyt savolaisessa maalaismiljöössä kasvanut ja sieltä vaikutteita ammentanut Jaakko Teppo on kerännyt laulujensa aiheet ympäristöään herkeämättä tarkkaillen. Kuten Juice Leskinen ja Heikki Turunen ovat jo lapsesta saakka kuunnelleet miesten juttuja korvat höröllä ja myöhemmin istuneet kuppiloissa kansan keskuudessa kaikki aistit avoimina, myös Jaakko Tepon tarina on samankaltainen. Siirtokarjalaisen suurperheen neljäntenä lapsena hänen tarinankertojansa juuret juontavat Peltosalmen pirtissä kuulluista siirtokarjalaisten kaljaveikkojen jutuista. Jaska on myös kiertänyt kiitettävästi asuntoautollaan keikkamatkoilla Karjalan, Savon ja koko Suomen maakuntien keskikaljakuppiloissa kansan parissa ja siirtänyt kuulemiaan elämän kohtaloita ja viisauksia lauluihinsa.
Jaakko Tepon tie vei kaupunkiin keskikouluun, mutta hän keskeytti opintonsa lukion alkuvaiheessa ja palasi kotikonnuilleen töihin sahalle. Työporukoissa hän kuunteli myös tarinoita toisilta jätkiltä ja jalosti niitä sekä viihdytti jo silloin sukkelilla jutuillaan työtovereitaan. Seitsemän työvuoden jälkeen hän intoutui hakemaan 1970-luvun puolivälin tienoilla Kuopion teknilliseen oppilaitokseen, josta valmistui ensin puualan teknikoksi. 1970-luvun lopun opiskelijajuhlissa Kuopiossa Teppo niitti jo mainetta loistavana viihdyttäjänä. Hän oli stand up -komiikan edelläkävijä Suomessa toimien tiennäyttäjänä nykyisin suositulle viihdemuodolle, jonka suvereeni taitaja hän on edelleen. Teppo kuitenkin jatkoi vielä opintojaan insinööriksi saaden opinnot päätökseen vuonna 1981, mutta tutkintotodistus jäi silloin vastaanottamatta. Kuopion teknillinen oppilaitos halusi kuitenkin 35-vuoden jälkeen luovuttaa Jaakko Tepolle tutkintotodistuksen saaden samalla valtakunnallista tunnettuutta osakseen ja syyskuussa 2016 insinöörin tutkintotodistus luovutettiin Jaakko Tepolle juhlallisin menoin.
Jaakko Tepon elämän käännekohta oli vuonna 1978, kun hän voitti kuplettilaulun ensimmäisen Suomen mestaruuden Nilsiän Nipasenmäellä Vitsifestivaaleilla. Ensimmäisen levyn ilmestymisen jälkeen 1980 Tepon viihdyttäjän taival lähti nousukiitoon, mutta opinnot tuli kuitenkin suoritetuiksi Kuopion teknillisessä oppilaitoksessa vuoteen 1981; todistus jäi vain silloin saamatta. Maalaishuumorin ytimessä 35-vuotta ollut 63-vuotias Teppo totesi insinöörin tutkintotodistus kädessään viime syyskuussa Kuopion teknillisen oppilaitoksen juhlassa virnuillen: ”On pakko lähteä töitä hakemaan, ei ole muuta vaihtoehtoa.”
Elämäkertateoksen synty
Ajatus Jaakko Tepon elämäkertateoksesta lähti hänen pojaltaan, Kaukolasipartio-yhtyeen perustajalta muusikko Ilja Tepolta, joka pyysi syksyllä 2014 joensuulaisen ravintola Sointulan nurkkapöydässä pian Juicen elämäkerran ilmestymisen jälkeen Antti Heikkistä kirjoittamaan isästään kirjan. Heikkinen innostui ehdotuksesta, eikä Jaakko Teppokaan vastustanut poikansa ehdotusta, joten Jaakko Teppo ja Antti Heikkinen pitivät ”korkeanpaikan” leiriä Nilsiässä Tahkolla pullomeren sekä nauhurin kera. Keskustelut ovat elämäkerran perusta, mutta lisäksi hän haastatteli ihmisiä Tepon lähipiiristä ja kokosi muuta lähdeaineistoa.
Äkkipyssäys
Viihdetaiteilijan työtä Teppo teki antaumuksella ja keikkatahti oli hurja 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa. Viihdyttäjän työ pysähtyi äkilliseen vakavaan sairastumiseen, joka johti työkyvyttömyyteen ja sairauseläkkeelle. Elämäkertateoksessa käsitelläänkin kattavasti Tepon romahdusvuoden 1994 kaikki tapahtumat: epäonnistuminen sanomalehtibisneksissä Iisalmella, perheen Liperin Ylämyllylle rakentaman talon menettäminen pankille, Jaskan saaman aivoinfarktin ja sitä seuranneen työkyvyttömyyden.
Vaikka aivoinfarktin jälkeen terveys ei kestänyt enää viihdetaiteilijan täysipainoista työskentelyä, Teppo on kirjoittanut lauluja eläkkeellä ollessaan ja esiintynytkin harvakseltaan. Elämäkertateoksen julkaisupäivän iltana 12. lokakuuta kansantaiteilija aloitti juhlakiertueen Iisalmen Pörsänmäen Nuorisoseuratalolla, josta Jaakko Tepon musiikillinen taival alkoi yli 40-vuotta sitten. Elämäkertateoksen juhlakiertueen Joensuun esiintymisen perusteella Jaakko Teppo on edelleen kuplettilaulun mestari, huumorin ytimessä, ja hänen tarinansa kestävät ajan patinaa hyvin.
Rehellinen ja kaunistelematon
Antti Heikkinen maalaa Jaakko Teposta rehellisen rosoisen elämänmakuisen kuvan. Kirjassa ei piilotella tosiasioita tai silotella särmiä, vaan asiat kerrotaan kaunistelematta Jaskamaisella huumorilla ryyditettynä. Antti Heikkinen on jälleen onnistunut kirjoittamaan kiehtovalla tavalla originellin kansantaiteilijan elämäntarinan, joka on viihdyttävää luettavaa. Karjala on antanut Suomen kulttuurille poikkeuksellisen paljon, myös yhden Savossa syntyneen Jaakko Tepon. Kiinnostavia karjalaisia kulttuuripersoonia, joista ei ole toistaiseksi kirjoitettu elämäkertaa, riittää. Kulttuuripersoonien elämäkertakirjailijaksi profiloitunut Antti Heikkinen varmasti suunnittelee jo seuraavaa elämäkertateosta, joka on hyvin todennäköisesti jälleen karjalaisesta kulttuurisuuruudesta. Olisiko vuorossa seuraavaksi jo elämäkerta Ismo Alangosta? Varmasti Ismo Alanko on Heikkisen listalla, mutta kokonaan toinen kysymys on, suostuuko Ismo hankkeeseen?
Jaakko Teppo ”Suuri elämäkerta”
Multakurkun muistelmia
Fun Pandemia 2016. 343 s.