Teksti: Tuula Paasivirta
Helsingin Ateneumin taidemuseossa on maan vanhin ja laajin taidekokoelma. Tästä kokoelmasta on nyt rakennettu hieno näyttely, joka on avoinna lähes neljä vuotta, aina 31.12.2020 asti.
Uudessa kokoelmanäyttelyssä esitellään maan rakastetuimmat klassikot uudessa valossa. Näyttelyssä nostetaan katsojan nähtäville myös uusia teoksia ja rinnastuksia kuhunkin aikakauteen. Politiikka ja historia sidotaan Suomen taiteen kehityskulkuun.
Aikamatka
Nykyinen näyttely johdattaa katsojat läpi Suomen taiteen vuodesta 1809 aina 1940-luvulle asti. Osuus on katsottavissa Ateneumin toisessa kerroksessa. 1950- ja 1960-luvut kattava sali avautuu syksyllä 2016.
Taiteilijoiden omakuvia ja muotokuvia on näyttelyssä aina 1970-luvulle saakka. Muotokuvaseinä on puhutteleva. Seinästä on kuva myös Ateneumin nettisivulla. Mielenkiintoinen kurkistus tälle seinälle on oppaan antama esimerkki: Tyko Sallisen muotokuvan on maalannut Jalmari Ruokokoski ja Ruokokosken Sallinen.
Selfie
Yhdessä näyttelysalissa on peili ja katsojaa opastetaan katsomaan itseään tuosta peilistä eri rooleista ja erilaisilla ilmeillä. Samalla pohditaan taiteilijoiden omakuvia, miten he ovat kokeneet itsensä ja mitä piirteitä he ovat halunneet katsojan itsestään näkevän.
Suomen taiteen tarina kytketään taiteen kansainväliseen kehitykseen ja lähialueen sekä Suomen yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Esillä ovat rinta rinnan Ateneumin kotimaiset ja kansainväliset mestariteokset kuten Le Corbusierin Kaksi naista (1939), Eero Järnefeltin Kaski (1893), Edvard Munchin Kylpeviä miehiä (1907–08) ja Ilja Repinin Natalia Nordmannin muotokuva (1900).
Pidin itse paljon näyttelyn arkistosalista. Sieltä löytyvät kirjeet, luonnoskirjat, postikortit ja valokuvat muuttavat taiteilijoiden arjen eläväksi. Näytteille asettajat sanovatkin: – Tiheä salonkiripustus vie ajatukset talon historiaan sadan vuoden taakse.
Venäjän vallan aika
Näyttely alkaa vuodesta 1809, jolloin Suomi siirtyi Venäjän vallan aikaan. Tuolta vuodelta näyttelyssä on Alexander Lauréniuksen taulu Tulipalo yöllä talonpoikaistalossa (1908).
Ateneumin johtaja Susanna Pettersson sanoo, että 1800- luvun Suomessa taidetta kuvailtiin kasvihuonekasviksi, joka tarvitsi erityistä huolenpitoa. Tämä johtui muun muassa kylmästä talvesta ja etäisyyksistä Keski-Eurooppaan. Näin syntyi tarve luoda omaa taidetta ja maalata hankemme ja peltomme.
1847 Suomen Taideyhdistys aloitti vuotuiset taidenäyttelyt. Ensimmäinen yhden taiteilijan taidenäyttely järjestettiin 1861 taidemaalari Werner Holmbergin elämäntyön kunnioittamiseksi. Ateneum avattiin 1888. Näin saatiin paremmat puitteet näyttelyille ja taiteilijoille avautui mahdollisuus kouluttautua taidealoille.
Rakastettu taiteemme kultakausi ajoittuu myös Venäjän vallan ajalle ja siltä ajalta löytyy monia tuttuja töitä uudelleen tulkittuna.
Varaa runsaasti aikaa
Näyttelyyn kannattaa varata paljon aikaa, koska teoksia on todella paljon. Saleja ja taiteen tulkintatapoja eli teemoja on useita niin sota-ajasta kuin kiihkeästä 1960-luvusta kertovia teoksia. Näyttelyssä on hyvät opastetaulut ja siellä on jopa joitakin teoksia, joihin saa koskea. Tämä moninaisuus tekee näyttelystä mielenkiintoisen.
Näyttelyssä voi neljän vuoden aikana käydä monta kertaa ja saa joka kerta nauttia taiteesta koko rahan edestä. Siellä on myös pientä vaihtoa teosten kanssa, sillä osa teoksista voi lähteä lainaan. Paperille tehtyjä teoksia voidaan pitää yhdellä kertaa näytteillä korkeintaan kolme kuukautta, koska paperi ei kestä valoa tuon kauempaa.
Multimediaesitys Schjerfbeckin paperiteoksista
Pysyvänä osana näyttelyä on japanilaisen Dai Nippon Printing Co Ltd (DNP) -yhtiön digitaalisella esitystekniikalla toteutettu multimediaesitys Helene Schjerfbeckin paperipohjaisista teoksista. Nämä Ateneumin kokoelmiin kuuluvat akvarellit, piirustukset ja grafiikan työt ovat herkkiä valolle, ja ne voivat siksi olla vain harvoin esillä näyttelyissä.
Novelleja ja asiantuntija-artikkeleita
Suomen taiteen tarina -kirjan 16 asiantuntija-artikkelia johdattavat lukijan näyttelyn teemoihin. Lisäksi kirja sisältää viisi Ateneumin kokoelmiin pohjaavaa novellia. Niiden kirjoittajat ovat Riikka Ala-Harja, Juha Itkonen, Heidi Köngäs, Sirpa Kähkönen ja Matti Rönkä. Kirja on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi museokaupasta tai verkkokaupasta.
Uusi teemaopastusten paletti kouluille
Näyttelyyn on tuotettu uusi kuuden teemaopastuksen valikoima. Opastukset tehtäväaineistoineen kytkeytyvät sekä näyttelyn teemoihin että perusopetuksen uuteen opetussuunnitelmaan. Opastusten tueksi ja lisäksi on tehty verkkoaineisto, joka koostuu teemoihin liittyvistä teoskuvista sekä keskustelu- ja tehtävävinkeistä. Opastusten hinta kouluille on 70 euroa. Opastukset ovat myös muiden ryhmien tilattavissa.
Luennot yleisölle
Ateneum järjestää yleisöluentoja näyttelystä. Neljän luennon sarja avaa kokoelmanäyttelyn teemoja ja esittelee rakkaimpia taideteoksia kautta aikojen. Syksyn luennoissa liikutaan 1900-alun taidekentän laajentumisesta 1960-luvun poppiin ja politiikkaan. Luennot sisältyvät pääsylipun hintaan. Lisätiedot: www.ateneum.fi.
Ateneum on avoinna ti, pe 10–18, ke, to 10–20, la, su 10–17, ma suljettu