ILJA REPININ NÄYTTELY ATENEUMISSA 29.8. ASTI

 

Teksti: Tuula Paasivirta

Kansainvälisen mestarin näyttely esittelee Ilja Repinin tunnetuimpia historiallisia maalauksia ja aikansa kulttuurivaikuttajien muotokuvia Ateneumin kokoelmaan kuuluvien teosten ohella. Nykyisen Ukrainan alueella syntynyt Repin oli oman aikakautensa kuuluisin venäläinen taidemaalari. Hänen ateljeekotinsa oli Suomen puolella Terijoen Kuokkalassa vuosina 1903–1930.
Näyttely on nähtävissä 29.8. saakka Ateneumissa. Siihen on rajoitetusti lippuja. Ainakin toukokuun puolenvälin tilanteen mukaan liput on varattava etukäteen. Tämä johtuu luonnollisesti koronasta. Lisäksi tarjolla on etäopastuksia ja luentoja etäyhteyspalvelu Teamsin kautta.
Pääset tutustumaan näytteillä olevien teosten seinäteksteihin Ateneumin verkkosivulla. Siellä on myös lyhyesti kuvattu Repinin mielenkiintoiset elämänvaiheet sotilaan pojasta kuuluisaksi taidemaalariksi, joka sai viimeisen leposijansa Terijoen Kuokkalan kodin puutarhassa.

Yli 300 muotokuvaa

Kansainvälisen mestarin näyttely esittelee Ilja Repinin tunnetuimpia historiallisia maalauksia ja aikansa kulttuurivaikuttajien muotokuvia. Repin (1844–1930) tunnetaan ennen muuta psykologisen ihmiskuvan ja venäläisen kansankuvauksen mestarina. Näyttelyssä nähdään Repinin tunnetuimpia, taiturimaisen yksityiskohtaisia maalauksia, kuten Pietarin Venäläisen taiteen museosta tulevat Volgan lautturit (1870–1873) ja Zaporogit kirjoittamassa pilkkakirjettä Turkin sulttaanille (1880–1891).
Näyttelyn lukuisissa muotokuvissa esiintyvät niin taiteilijan perheenjäsenet kuin ajan kulttuurivaikuttajatkin, muun muassa säveltäjä Modest Musorgski ja kirjailija Leo Tolstoi. Kaikkiaan Repin maalasi yli 300 muotokuvaa ja kuvasi paljon myös naispuolisia kulttuurielämän voimahahmoja.

Kirjailija Leo Tolstoi paljasjaloin (1901). Venäläisen taiteen museo. © Venäläisen taiteen museo, Pietari

Paljon teoksia ensimmäistä kertaa Suomessa

Ilja Repin on aikansa merkittävin venäläinen taiteilija, joka kuvasi teoksissaan maaorjuudesta 1860-luvulla vapautunutta Venäjän kansaa sekä aikansa älymystöä ja kansan suhdetta hallitsijoihin. Hän on vaikuttanut vahvasti suomalaistenkin käsitykseen venäläisyyden olemuksesta.
Näyttely on ensimmäinen Repinin koko uraa esittelevä katsaus Suomessa 2000-luvulla. Näyttelyssä on esillä yli 140 maalausta ja paperipohjaista teosta yli kuudenkymmenen vuoden ajalta. Suuri osa teoksista nähdään ensimmäistä kertaa Helsingissä.

Lautturit tekivät kuuluisaksi

Volgan lautturit on Ilja Repinin vuosina 1870–1873 tekemä maalaus. Maalaus kuvaa yhtätoista burlakkia vetämässä lauttaa Volgalla. Miehet kiskovat isokokoista laivaa ylävirtaan kuumassa säässä ja he ovat lähes luhistumassa taakkansa alle.
Lautturit on kuvattu muuten alistuneina, mutta yksi nuori vaalea-asuinen mies keskivaiheilla poikkeaa joukosta. Repin löysi maalauksen aiheen, kun hän nuorena matkusti eri puolilla Venäjää. Aihe perustuu hänen kohtaamiinsa todellisiin henkilöihin. Työläisten ongelmien kuvauksena maalaus sai kansainvälistä huomiota, ja se oli hänen läpimurtonsa taiteilijana ja herätti Venäjällä paljon huomioita.

Ikoneita ennen Golgataa

Nuoruudessaan Repin työskenteli ikonimaalarina. Sittemmin hän kiinnostui kristinuskoon liittyvistä aiheista 1890-luvun lopulla ja matkusti jopa Palestiinaan Uuden testamentin oletetuille tapahtumapaikoille. Vanhemmalla iällä hän liittyi takaisin ortodoksiseen kirkkoon ja palasi taiteessaan Jeesuksen kohtaloihin, niin kuin aina uudestaan retkahtava juoppo, kuten hän itse asian ilmaisi. Golgata on kuva-aiheeltaan epätavallinen tulkinta ylösnousemuksen aamusta. Maalaus päätyi helsinkiläisen taidekauppiaan välittämänä Norjaan, josta se lahjoitettiin myöhemmin Yhdysvaltoihin Princetonin yliopiston museoon. Etäluennoitsija, intendentti Timo Huusko kertoi, että venäläiset taidemuseot ovat kiinnostuneita näkemään tämän teoksen. Ne eivät ole sitä nähneet, koska teosta ei saada venäjälle.
Repinin Golgata tarjoaa jyrkästi epätavanomaisen tulkinnan tutusta aiheesta, muuta vastaavaa tulkintaa ei Huuskon mukaan tavata maailmalla.
– Taulu on jopa brutaali. Se on ristiinnaulitseminen ilman Kristusta, jonka ruumis on jo poistettu jättäen ammottavan tyhjyyden maalauksen keskelle, ympärillä kaksi muuta ristiinnaulittua. Kristuksen poissaolon synnyttämää tyhjyyden tunnetta torjuu valopiste, mikä näyttää olevan hänen hautansa taustalla kaupungin muurin ulkopuolella, Huusko kertoo.

Repin Kuokkalassa

Repin asui Karjalan kannaksen Kuokkalassa (nyk. Repino) vuodesta 1903 kuolemaansa 1930 asti. Repiniä houkuteltiin tuloksetta palaamaan Neuvosto-Venäjälle, kun alue liitettiin Suomeen 1918. Kuokkalan huvilassa toteutettiin paljolti Repinin toisen vaimon Natalia Nordmannin aloitteesta uudenaikaista elämää kasvisruokavalioineen. Se ihmetytti tuon ajan venäläisiä.
Terijoki oli suomalaisten suosima kesänviettopaikka, jossa erityisesti eri alojen taiteilijat viihtyivät. Penatyn, Kuokkalan huvilan keskiviikkoiset vastaanotot toivat paikalle venäläisiä emigrantteja ja myös Repinille tuttuja suomalaisia taiteilijoita.

Ateneumin jälkeen Pariisiin

Näyttelyn toteuttavat Ateneumin taidemuseo ja Petit Palais, Musée des Beaux-Arts de la Ville de Paris/Paris Musées yhteistyössä Tretjakovin gallerian ja Venäläisen taiteen museon kanssa. Ateneumin näyttelyn kuraattori on intendentti Timo Huusko. Ateneumin jälkeen näyttely on esillä Pariisin Petit Palais’sa.
Näyttelyn yhteydessä julkaistaan runsaasti kuvitettu ja asiantuntijoiden artikkeleista koostuva näyttelyluettelo suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Julkaisun toimittaa amanuenssi Anne-Maria Pennonen

Lippujen hankinta ja aukioloajat

Museovierailun ajankohta valitaan lippua ostaessa. Lippu on voimassa ainoastaan valittuna päivänä ja sisääntuloaikana. Näet vapaana olevat aloitusajat valittuasi päivän verkossa olevasta kalenterista. Vierailun kestoa ei ole rajoitettu. Museossa edellytetään kasvomaskin käyttöä.
Lipun voi ostaa myös Lippu.fi:stä ja Stockmannilta.