Muusikkojen liiton vuoden 2020 tunnustuspalkinto

Janne Haavistolle ja Kymi Sinfoniettalle

Palkinto myönnettiin Janne Haavistolle tunnustuksena merkittävästä urasta musiikin monipuolisena ammattilaisena. Kuva: Muusikkojen liitto. Koonnut: Pipsa Sinkko-Westerholm. Kuvat suurenevat klikkaamalla.

Kymi Sinfonietta sai tunnustuspalkinnon poikkeuksellisesta muuntautumiskyvystä ja rohkeudesta orkesterikentällä. Kuva: Tommi Mattila

Kymi Sinfoniettan palkinnon vastaanotti Csaba Rajnai, Kymi Sinfoniettan luottamusmies ja klarinetin äänenjohtaja. Kuva: Muusikkojen liitto

Muusikkojen liitto jakoi vuoden 2020 tunnustuspalkinnon huhtikuussa. Palkinto on arvoltaan 5 000 euroa, ja se jakaantui kahden saajan kesken.

Janne Haavistolle tunnustus myönnettiin merkittävästä urasta musiikin monipuolisena ammattilaisena sekä Kymi Sinfoniettalle poikkeuksellisesta muuntautumiskyvystä ja rohkeudesta orkesterikentällä, kertoo Muusikkojen liitto tiedotteessaan.

Janne Haavisto on toiminut 1980-luvun alusta saakka musiikkialalla ammattilaisena. Hän on tehnyt merkittävän uran rumpalina, tuottajana, säveltäjänä ja äänittäjänä. Haavisto tunnetaan tuotteliaana ja monessa sopassa keitettynä muusikkojen muusikkona, jolla on lisäksi pettämätön tyylitaju.
Haaviston omiin yhtyeisiin lukeutuvat Laika & Cosmonauts, Farangs ja Shubie Brothers. Hän on tuttu myös esimerkiksi J. Karjalaisen, Bablersin, The JP’s:n, Erinin, Mikko Kuustosen ja Irina Björklundin riveistä.
Muusikon työn lisäksi Haavisto on tuottanut suuren määrän kotimaisia albumeja. Mukana ovat muun muassa J. Karjalainen, Värttinä, Danny ja Katri Helena. Lisäksi Haavisto on tehnyt musiikkia elokuviin ja tv-sarjoihin, tehnyt ohjelmaa Radio Cityssä sekä julkaissut musiikkia oman Mufarang-levymerkkinsä kautta. Haavisto on noin 1800 kappaleella taiteilija- ja tuottajaroolissa Gramexin rekisterissä.
Muusikkoyhteisölle Haavisto on innostava kollega, jolla ideoita riittää – ja hän myös toteuttaa ne.

Kymi Sinfonietta on monessa mielessä uuden vuosituhannen orkesteri.
Kouvolan ja Kotkan yhdessä omistama orkesteri perustettiin juuri ennen vuosituhannen vaihdetta, ja se on toiminut eräänlaisena laboratoriona paitsi orkesterien yhteensulautumisen myös osakeyhtiömuotoisen toiminnan saroilla. Kymi Sinfonietta on osoittanut konseptinsa toimivuuden kekseliäällä toiminnallaan ja rohkeilla avauksillaan. Paikalleen ei olla jääty makaamaan.
Hyvätkään suunnitelmat eivät kuitenkaan toimi ilman rohkeita ja intohimoisia tekijöitä, orkesterin omistautuneita muusikoita. He puhaltavat, usein kirjaimellisestikin, ideoihin ja suunnitelmiin sen energian, joka lopulta koskettaa yleisöä ja antaa orkesterin olemassaololle sen lopullisen tarkoituksen. Taide-elämyksen.
Taistelu orkesterin olemassaolosta on ajoittain vienyt kohtuuttomasti energiaa, ja koronapandemia yhdistettynä taloudellisiin ja poliittisiin haasteisiin ovat nostaneet vaikeuskerrointa entisestään. Kymi Sinfonietta osoitti kuitenkin muuntautumiskykynsä ja halunsa toimia yleisönsä omana orkesterina. Verkon mahdollisuudet otettiin heti käyttöön ja normaalien konserttien lisäksi tutuiksi ovat tulleet niin Visastudio, Jänöjussin mäenlasku kuin Gulassireseptit.
Kymi Sinfonietta on osoittanut, ettei asioita tarvitse tehdä niin kuin aina ennenkin on tehty. Se on näyttänyt toteen, että paras menestyjä ei ole aina se suurin ja vahvin, vaan se joka kykenee sopeutumaan. Kymi Sinfoniettan muusikot ovat osoittaneet poikkeuksellista sopeutumiskykyä uusien haasteiden edessä monipuolistaen muusikkoidentiteettiä. Tämä kaikki on tehty kovan ytimen, eli soittamisen laadusta tinkimättä. Tunnustuspalkinnon myötä Muusikkojen liitto kannustaa orkesteria jatkamaan samanlaisen hengen vallassa.
Suomen Muusikkojen liitto ry on vuonna 1917 perustettu muusikkojen ammattijärjestö, johon kuuluu noin 3 900 jäsentä. Noin kolmannes jäsenistöstä on orkesterimuusikkoja, ja kaksi kolmannesta toimii freelancereina musiikin eri sektoreilla. Muusikkojen liitto omistaa G Livelab -musiikkiklubit ja Radio Helsingin. Lisää: www.muusikkojenliitto.fi

———————————————————-

LEVYRAADIN PALUU

Levyraatia symboloi vanha gramofoni, jossa on kultainen megafoni.

Teksti: Anneli Iltanen

Maaliskuun puolessa välissä joutuivat jäsentoimintaa tekevät tiukan paikan eteen, kun kaikki suunniteltu toiminta jouduttiin perumaan tai miettimään uusiksi koronatilanteen takia. Vantaan Näkövammaiset ry.n järjestösihteeri sekä Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry.n jäsentoimikunnan jäsen Tarja Heikkilä ei kuitenkaan tapansa mukaan jäänyt sormi suussa ihmettelemään. Jo maaliskuun viimeisellä viikolla oli pyörimässä whatsappin kautta etäjumpat ja Levyraati ryhmäpuhelun avulla.

Levyraati oli pyörinyt jo kaksi kertaa sitä ennen kahden viikon välein ja saanut innostuneen vastaanoton jäseniltä. Nyt, kun ei enää voitu kokoontua nokakkain kahvin äärelle visailemaan musatietämyksestä ja arvostelemaan musiikkikappaleita, sai jokainen keitellä kahvit kotonaan ja kuunnella puhelimestaan visailut ja kappaleet. Kuuluvuus ei tosin mitään huippuluokkaa ollut, mutta vertaistuellinen yhdessäolo oli sitäkin enemmän tarpeen. Viime perjantaina sitten ilo olikin ylimmillään, kun tauon jälkeen pääsimme taas kokoontumaan Ruusupaviljongin viihtyisiin tiloihin Vantaan Näkövammaisten toimistolla Korsossa.

Tapahtuma alkaa aina puolen tunnin musavisaosiolla ja tunti käytetään kymmenen kappaleen arvosteluun. Tarja koostaa musavisan kysymykset. Minä yritän kerätä kattavasti musiikkikappaleita eri vuosikymmeniltä ja nykymusiikista. Musiikki herättää vahvoja tunteita ja vahvoja mielipiteitä sekä tuo muistoja mieleen menneiltä vuosilta. Usein saan hämmästellä reaktioita. Ei kannata yleensä etukäteen olettaa mitään kuka pitää mistäkin ja kuka ei. Keski-ikä on reilusti yli kuudenkymmenen, mutta uuttakaan musiikkia ei karsasteta. Yksi kerta jäi erityisesti mieleen, kun Lana Del Ray voitti raadin huippupistein kappaleella Summertime Sadness. Lana on nykypopin amerikkalainen tähti.

Samoihin aikoihin, kun Vantaalla alkoi musavisa etänä, niin sain idean ottaa yhteyttä kulttuurialueen linkkivelhoon Hannu Kulmalaan. Ehdotin hänelle, että jos hän koostaisi listan ja laittaisi helpot linkit kappaleiden perään. Hannu innostui heti ja nyt kappaleita on jo yli kaksikymmentä Levyraati kulttuuri-alueella. Listalle on mukavaa ehdotella kappaleita ja lukea sitten eri ihmisten mielipiteitä valinnoista. Arvioita on mielenkiintoista lukea muutenkin. Toiset arvostelevat muutamaa biisiä ja jotkut tekevät huikaisevia analyysejä kaikista kappaleista. Usein arvosteluiden lomaan livahtaa hienoja muisteluhetkiä.

Erilaisia musiikin arvosteluformaatteja on pyörinyt radiossa läpi vuosikymmenten. Ohjelmaformaattina se on siis säilyttänyt hyvin paikkansa, joten siinä mielessä ei voi puhua sen paluusta muuten kuin meidän jäsentoimintaan. Kestosuosio kertoo mielestäni ihmisten kiinnostuksesta musiikkiin ja halusta jakaa siitä mielipiteitä toisten ihmisten kanssa. Jäsentapahtumana se antaa mahdollisuuden jakaa toisten kesken myös tunteita laidasta laitaan.