Tässä osiossa julkaistaan lyhyitä juttuja ja uutisia ajankohtaisista asioista.
Odeuropa tutkii hajujen historiaa
Historiasta kiinnostuneet tietävät, että Euroopan kaupungeissa haisi ennen vanhaan pahalta. Anthony Holdenin Shakespeare-elämäkerrassa kerrotaan Lontoon hajun tuntuneen kymmenien kilometrien päähän.
Tutkijat, historioitsijat ja tekoälyn asiantuntijat Euroopassa ovat nyt yhdistäneet voimansa monitieteisessä projektissa, jossa pyritään tunnistamaan ja jopa luomaan uudelleen 1500–1900-luvun alun tuoksuja ja hajuja. Hankkeen Odeuropa: Negotiating Olfactory and Sensory Experiences in Cultural Heritage Practice and Research on tarkoitus alkaa tammikuussa 2021.
Odeuropa-projekti pyrkii löytämään vastauksia muun muassa siihen, mitkä ovat tärkeimmät hajuaistimukset ja tuoksuvat tilat, jotka ovat vaikuttaneet kulttuurissamme? Kuinka aistitietoa voi kerätä laajoista digitaalisista teksti- ja kuva-aineistoista? Kuinka tuoda hajuja tietokannassa esille mahdollisimman monesta eri näkökulmasta? Kuinka turvata hajuperintömme säilyminen ja miksi? Lisäksi yksi keskeinen osa projektia on tuoda esiin hajujen historiallisuus: kuinka eri hajujen merkitykset ja käyttötavat ovat muuttuneet ajan saatossa.
Kolmivuotisen projektin ensimmäinen vaihe on tekoälyn kehittäminen. Tekoälyn tarkoitus on seuloa monikielisestä historiallisesta aineistosta sekä tekstuaaliset maininnat että visuaaliset aines jotka liittyvät hajuihin ja tuoksuihin. Tietoja käytetään muun muassa eurooppalaisiin hajuihin keskittyneen online-tietosanakirjan kehittämiseen.
Projektin tiimi aikoo yhdessä kemistien ja hajuvesituottajien kanssa luoda uudelleen menneisyyden hajuja. Tutkijat toivovat, että hajuilla voisi arvokkaan kulttuuriperinnön säilyttämisen lisäksi parantaa ja syventää kävijöiden kokemusta museoissa ja muissa kulttuuriperintökohteissa.
Muokannut Timo Kuoppala
Lähteet: Agricolan tietosanomat, The Guardian & Odeuropa
———————————————–
Ylen Kulttuurigaala nostaa teot ja tekijät esiin
Ensimmäinen Kulttuurigaala järjestetään marraskuussa 2021 Tampereella. Marraskuun 25. päivä televisioitavassa Kulttuurigaalassa juhlitaan kulttuurin tekijöitä ja tekoja yli genrerajojen.
Kulttuurigaalassa palkitaan laaja-alaisesti suomalaista kulttuuria ja nautitaan upeista esityksistä. Tarkoituksena on palkita tekoja, teoksia ja tekijöitä, joissa on jotain uutta, omaperäistä tai tärkeää. Tarkemmat palkintokategoriat paljastetaan myöhemmin, mutta kulttuurin juhlan huipentaa yleisön äänestämän Vuoden Kulttuuriteko -palkinnon voittajan julkistaminen.
“Ylelle on tärkeää tarjota suomalaisille yhteisiä hetkiä ja elämyksiä, ja Kulttuurigaala antaa tähän oivan mahdollisuuden. Kulttuuri kuuluu meille kaikille. Yhdessä tekeminen näkyy myös gaalan järjestämisessä, koska toteutamme tapahtuman kumppaneidemme kanssa yhteisponnistuksena”, kertoo Ylen tapahtumapäällikkö Asta Kujala Ylen tiedotteessa.
Vuonna 2021 Kulttuurigaala järjestetään Tampereen Mediapoliksessa, johon on suunnitelmissa kutsua noin 300 vierasta. Seuraavana vuonna Kulttuurigaala siirtyy astetta isompiin puitteisiin Uros Live -areenalle, johon mahtuu moninkertaisesti yleisöä.
“Suomalaiset ovat kulttuurikansa, joka on kiinnostunut monenlaisista jutuista. Kulttuurigaalassa kulttuurin ystävät voivat yhdessä juhlia tätä moninaisuutta. Otamme mukaan alan ja suomalaisten koko kirjon”, sanoo kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen.
Gaalan järjestämisoikeuksia hallinnoi rekisteröity Kulttuurigaalayhdistys. Gaalan oikeudenhaltijoihin kuuluvat Ylen lisäksi kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry ja Life Style Invest Oy. Yhteistyökumppaneina toimivat myös Tampereen kaupunki ja Veikkaus. Kulttuurialan toimijoista mukaan ovat jo tässä vaiheessa lähteneet Designmuseo, Serlachius-museot ja Suomen museoliitto.
Ylen tiedote/Timo Kuoppala