Sirkku Peltolan menestysnäytelmä Suomen hevonen Pyynikin kesäteatterissa

Suomen hevonen on hauska, terävä ja koskettava kuvaus Suomen maaseudusta. Tai mitä siitä on jäljellä.

Teksti: Pilvi Meriläinen
Kuvat: Pyynikin kesäteatteri 2022/Suomen hevonen

Näytelmässä ollaan kuvitteellisessa Kimasen kylässä vuonna 2000. Kotalan miehet päättävät myydä salaa tilan viimeisen hevosen Italiaan, gurmeeravintolaan. Rekkalastillinen suomenhevosia leviää pellolle, syntyy ongelma lihasta.
Sirkku Peltolan alkuperäinen Suomen hevonen nähdään nyt ensi kertaa Tampereella sitten vuoden 2005. Tämä klassikoksi muodostunut näytelmä sai jatko-osat Yksiöön en Äitee ota (2008), Lämminveriset (2011) ja Hevosten keinu (2015). Pyynikin kesäteatterin Suomen hevosessa on osin sama työryhmä kuin vuoden 2005 versiossa ja jatko-osissa.
– Jälleen kohtaaminen näiden juurevien näyttelijöiden kanssa hätkähdytti. Osa heistä puki aiemmin samat roolivaatteet päälleen kymmenen vuoden ajan, käsikirjoittaja-ohjaaja Sirkku Peltola sanoo.
– On suurenmoista huomata miten paljon maailma on muuttunut, ja toisaalta miten vähän.

Kopsahovin Clara ja Juhani Laitala

Maaseutua ei voi tuoda – ja helevetin vaikee sitä viedäkin on

– Kirjoitin otsikon näytelmäni motoksi vuonna 2001, kun aloitin Suomen hevostani kirjoittamaan. Teksti syntyi lukuisten arkipäivän havaintojen herättämänä. Yksi niistä oli tuolloin MTK:n tienvarsislogan, josta mottoni alkuosa. Maaseutu sisältää paljon ja vaikeasti liikuteltavaa. Se on metsäistä ja viljavaa maisemaa, monelle meistä rauhaa ja nostalgiaa. Se on myös elinkeinoa, yrittäjyyttä, elämää sen kaikissa muodoissaan. Maaseutu sisältää kaikkein tärkeimmän, maan. Maasta kasvaa ruoka. Suomalaiselle maasta kasvaa lähiruoka, se on keskeinen asia, sekä ilmaston että omavaraisuuden suhteen. Maanviljelyksessä, suhteessamme maahan, metsään, veteen ja kanssaeläimiimme on suomalaisen ja koko ihmiskunnan tulevaisuus, Peltola kertoo.
– Kotalan perhe räpiköi EU-säädösten sekamelskassa epätoivoisin ennustein, pienviljelystilojen toiminta kävi kannattamattomaksi kyvykkäämmilläkin yrittäjillä. Perheen pitkä taival liesualaisen yksiön kautta siltojen alle ja Romaniaan kerjuumatkalle oli vuonna 2001 vasta alkamassa. Edelleen matka jatkuu. Kirjoittajana tiedän jotain jo vuodesta 2023, olen kurkistanut reikään, josta näen sinnikkäitä ihmispoloja, jotka yrittävät keksiä elinkeinonsa.

Ohjaaja Sirkku Peltola, kuva Katri Dahlström

Sirkku Peltola
Suomen hevonen
Esitykset Pyynikin kesäteatterissa 7.7.-13.8.2022

Käsikirjoitus ja ohjaus Sirkku Peltola
Äite Mari Turunen
Aili Tuire Salenius
Lassi Juhani Laitala
Mervi Teija Auvinen
Kai Aimo Räsänen
Jaana Miia Selin
Kirsikaija eli KK Petra Ahola
Suomenhevonen Kopsahovin Clara/Pikku-Hupini

Näytelmä on Pyynikin kesäteatterin, Tampereen Työväen Teatterin ja Tampereen Teatterin yhteistuotanto
Kantaesitys KOM-teatterissa 2004

Lähteet: pyynikinkesateatteri.fi/ohjelmisto/
Pyynikin kesäteatterin käsiohjelma 2022: Sirkku Peltola
Suomen hevonen

Aimo Räsänen, kuva Katri Dahlström

Teija Auvinen, kuva Katri Dahlström

———————————————————————

TOHVELISANKARIN ROUVA

Pesänjako

Supermarsu ja vieraat viemäristä

Teksti: Pilvi Meriläinen
Kuvat: Pyynikin kesäteatteri

Pyynikin kesäteatterissa esityksiä vuoden tauon jälkeen

Pyynikin kesäteatterin päätuotantona nähdään tänä kesänä Maria Jotunin klassikkokomedia Tohvelisankarin rouva, joka on saanut uuden raikkaan ilmeen.

-Päähenkilönä on nainen, joka haluaa seksiä, rahaa ja rakkautta. Kun Tohvelisankarin rouva vuonna 1924 kantaesitettiin Suomen Kansallisteatterissa, se aiheutti valtavan skandaalin ja haluttiin kieltää. Jopa Kansallisteatterin rahoitus oli uhattuna. Kun tapahtumat sijoittuvat kielolain aikaan, näytelmässä puhutaan koko ajan viinasta, näytelmän ohjaaja-käsikirjoittaja Antti Mikkola kertoo.

-Tämä sopii hienosti Pyynikin kesäteatteriin. Upeiden näyttelijöiden kanssa näytelmä saa aivan uuden kierteen kun katsomo pyörii, ja Jotunin huumori saa paitsi entistä enemmän fyysistä ulottuvuutta myös autenttisen maiseman.
Juulia on nainut ikääntyneen tilanomistaja Aadolfin, jonka veljeltä Justukselta on tiedossa huomattava perintö. Päästyään rahoihin käsiksi ahne Juulia aikoo lähteä nuoren ja varattoman rakastettunsa Veijon luo, joka on kuitenkin enemmän Juulian tytärpuolen Piian perään. Pian ilmenee, että Justuksella on muitakin perijöitä, ja paljastuu, ettei Justus ole tehnyt testamenttia.

Yhä ajankohtainen

-Rakastan tätä näytelmää. Tämä on todella ansiokas, häikäisevän ajankohtainen ja moderni, vieläkin. Olemme raikastaneet ja keventäneet näytelmää saaden ilmeen, joka on nykypäivän katsojille tutumpi, Mikkola valottaa.
-Myös jotkut roolihahmot ovat kokeneet ulkoisia uudistuksia. He eivät ole Jotunin aikaisia emäntiä ja isäntiä. On esimerkiksi siideriä lipittävä kotirouva rakennekynsineen. Luvassa on siis raikastettu ja nuorennusleikattu Tohvelisankarin rouva.

Mikkolan mukaan esittäminen Pyynikin kesäteatterissa mahdollistaa lisäksi kolmannen näytöksen ennennäkemättömällä tavalla: ollaan oikeasti ulkona ja toimitaan siellä.
-Se on todella hauska. Päästään ainutlaatuisiin tunnelmiin, kuin kesäyön uni-tyyppisiin.
Tohvelisankarin rouva on Antti Mikkolan ensimmäinen ohjaus Pyynikin kesäteatterissa. Hän oli näyttelijänä Rauta-ajassa (2011). Hän valmistui näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta 2002.

Ankara ja armoton mutta humoristinen

Tohvelisankari Aadolfina nähdään Tom Lindholm ja hänen Juulia-rouvanaan Piia Soikkeli.
-Aadolf on kuin liukas saippua. Naisia pyörii hänen ympärillään, hän ihailee heitä. Hän on hyväsydäminen, kuin kala vedessä naisten ja kaikkien tilanteiden kanssa, Lindholm kuvailee.
-Aadolf on puhdasta Jotunia. Rooli on haastava, sillä vuorosanoja piisaa.
Lindholm vakuuttaa että näytelmä todella viihdyttää.
Aimo Räsänen on Aadolfin veli Justus, varakas mies jolta on tiedossa huomattava perintö.
-Tämän yksi kantava teema ihmissuhdekuvioiden lisäksi on perinnönjaossa ilmenevä ihmisten ahneus ja jokaista tietynikäistä suomalaista nykyäänkin koskettavat kysymykset, kuten miten perinnön kanssa käy, miten se jaetaan, mikä on oikeudenmukaista, kuka saa puolikaan pöydän ja kuka koko talon.
-Kuten komediaan kuuluu, tapahtuu käänteitä, ja draama muuttuu lempeämmäksi.
Räsänen on hyvillään, kun koronan kurittamassa Pyynikin kesäteatterissa mennään taas kohti ensi-iltaa. Kyselyjä esityksiin on jo pitkään tullut.
-On todella hienoa päästä takaisin tänne. Kuten aina ennenkin, on antoisaa olla täällä vanhojen tuttujen kollegojen ja uusien nuorten näyttelijöiden kanssa.
-On hämmästyttävää, kuinka moderni Maria Jotunin ihmiskuva on 1920-luvulla ollut. Se on ankara ja armoton, mutta ihmisiä katsotaan humoristisesta näkökulmasta. Se antaa paljon ajattelemisen aihetta siitä millaisia ihmiset ovat – ahneita ja turhamaisia. Kun heitä katsotaan armollisen humoristisen näkökulman kautta, siitä syntyy komediaa, Räsänen sanoo.

Yhteistyön tulos

Tohvelisankarin rouva on yhteistuotanto Tampereen teatterin ja Tampereen Työväen Teatterin kanssa. Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen teatteri ovat olleet alusta asti mukana 2000-luvun vaihteessa perustetussa Pyynikin kesäteatterisäätiössä, mutta nyt yhteistyötä on tiivistetty ja laajennettu. Se tarkoittaa muun muassa harjoitusajan, lavastesuunnittelun, lavasterakentajien, viestinnän, markkinoinnin ja näyttelijöiden jakamista sekä alan freelancereiden työllisämistä. Yleisölle yhteistyö näkyy uusina kiinnostavina esityksinä.
-Yhteistyön rakentaminen teattereiden kanssa on taannut sen, että Pyynikin kesäteatterissa voi nyt esittää kaiken viimevuotisen peruuntumisen jälkeen, kertoo Pyynikin kesäteatterin johtaja Kai Hinsanen.
-Olemme joutuneet pohtimaan rakenteita ja tapoja tehdä sekä pohtineet yhdessä miten saadaan täksi kesäksi esitys. Pyynikin kesäteatteri on niin merkittävä instituutio ettei sen voi antaa romahtaa, Tampereen Teatterin johtaja Mikko Kanninen toteaa.
Tampereen Työväen Teatterin johtajan Otso Kauton mukaan tarkoitus oli kehittää yhteistyötä niin, että Pyynikki voidaan pitää toiminnassa.
Tohvelisankarin rouvassa on näyttelijöitä molemmista teattereista.
-Teattereiden yhteistyö on saanut aikaan uusia mielenkiintoisia kombinaatioita. Tohvelisankarin rouvassa Tampereen Teatterin näyttelijät kohtaavat Tampereen Työväen Teatterin näyttelijät. Lisäksi mukana on freelancereita, Antti Mikkola kertoo.
Pyynikin kesäteatterissa nähdään tänä kesänä myös musiikkikomedia Pesänjako sekä lastennäytelmä Supermarsu ja vieraat viemäristä.

Tohvelisankarin rouva

Alkuperäisteksti: Maria Jotuni
Ohjaaja-dramaturgi: Antti Mikkola
Lavastussuunnittelu: Teppo Järvinen
Pukusuunnittelu: Jaana Aro
Rooleissa: Tom Lindholm, Aimo Räsänen, Piia Soikkeli, Ola Tuominen, Arttu Ratinen, Pia Piltz, Karoliina Kudjoi, Pyry Kähkönen, Inke Koskinen, Esme Kaislakari ja Henry Pöyhiä.
Esitykset: 14.6.-14.8.2021

—————————————————-

Pesänjako

Käsikirjotus: Sami Hintsanen, Jani Karvinen ja Ville Pusa
Ohjaus: Marika Vapaavuori
Komediassa soi Tuure Kilpeläisen ja Kaihon Karavaanin musiikki.
Rooleissa: Lari Halme, Sami Hintsanen, Sari Siikander, Ville Majamaa, Mari Turunen, Senni Raappana, Louie So ja Pasi Sarikoski.
Esitykset: 9.-25.7.2021

Supermarsu ja vieraat viemäristä

Käsikirjoitus: Paula Noronen
Dramatisointi: Marika Heiskanen
Ohjaus: Tuukka Huttunen
Rooleissa: Maiju Saarinen, Valtteri Lehtinen, Karoliina Blackburn, Marko Keskitalo ja Marika Heiskanen.
Esitykset: 28.6.-3.8.2021