Tällä sivulla julkaistaan hyviä uutisia teknologiasta, elämästä, kaikesta. Jos sinulla on hyviä uutisia, laita sähköpostia osoitteeseen palaute@kajastuslehti.fi

Martta Wendelin -päiväkodin katto puhdistaa ilmaa ja tuottaa sähköä

Tuusulan Hyrylään on rakenteilla Suomen suurin massiivipuinen päiväkoti, jonka katto puhdistaa ilmaa ja tuottaa sähköä.

Martta Wendelin -päiväkodista tulee Suomen suurin massiivipuusta rakennettu päiväkoti. Kuva: Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy

Tuusulan kunta rakennuttaa Hyrylään Martta Wendelin -päiväkodin, josta tulee suurin massiivipuurakenteinen päiväkoti Suomessa. Päiväkoti on tarkoitettu 10 ryhmälle eli yli 200 lapselle. Päiväkoti valmistuu vuonna 2022.
Rakennuksen tavoitteena on tarjota moderni, terve ja turvallinen toimintaympäristö lapsille ja työntekijöille sekä mahdollistaa asukkaiden kohtaamiset asuinalueellaan.
Terveellisen rakennuksesta tekee siinä käytetyt materiaalit. CLT-elementeistä eli ristiin liimatusta massiivipuusta rakennettu runko takaa myrkyttömän sisäilman.
Sisätilojen pintamateriaalit ja rakentamisessa käytettävät tarvikkeet täyttävät tiukimmat vaatimukset. Lisäksi CLT-rakennuksen hiilijalanjälki on pieni, sillä puu sitoo ilmasta hiilidioksidia.

Päiväkotirakennuksen 2 200 neliöisen katon vesikatemateriaali on ilmaa puhdistava. Katolle asennetussa kermi- eli bitumikatteessa oleva titaanioksidi neutraloi typen oksideja eli ilmansaasteita yhdessä auringon ja sadeveden kanssa. Katon vaalea väri puolestaan auttaa pitämään päiväkodin tilat viileänä auringon paahtaessa. Kaksinkertainen bitumikate asennettiin puulevyrakenteisen aluskatteen päälle.
Päiväkodin kattorakenne soveltuu hyvin myös aurinkopaneeleille. Niitä asennetaan katolle 60 neliömetriä ja ne tuottavat vuodessa 10 700 kWh, joka kattaa noin 10-15 prosenttia rakennuksessa käytettävästä sähköstä.
Erikoista Martta Wendelin -päiväkodin pellityksissä on niiden väritys. Ne on valittu sopimaan rakennuksen julkisivun lehtikuusirimoituksen ja katon väreihin. Ikkunavesipeltien, räystäiden ja listojen väreinä ovat esimerkiksi kulta ja vaaleanhopea.
Päiväkodin suunnittelu toteutettiin yhteistyössä alueen asukkaiden ja lasten kanssa. Tilasuunnittelussa hyödynnettiin muu muassa työpajatyöskentelyä ja osallistavaa suunnittelua. Myös päiväkodin pihan toiminnallisuuksia suunnitellessa kuultiin lasten ajatuksia. Kaikki rakennuksen tilat ovat suunniteltu monikäyttöisiksi ja muuntojoustaviksi, joten niistä on iloa päiväkodin henkilökunnan ja lasten lisäksi myös muille kuntalaisille. Tavoite on, että tilat tulisivat iltakäyttöön kuntalaisten harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan. Esimerkiksi liikuntasali on suunniteltu yhteistyössä paikallisen sirkuskoulun kanssa, joka käyttää salia iltaisin ilma-akrobatian opiskeluun. Ateljee taas soveltuu hyvin taiteen perusopetukseen.

INFO:
Martta Wendelin päiväkoti
10 ryhmäinen/240 lapsen päiväkoti Tuusulan Hyrylässä
Rakennuttaja: Tuusulan kunta
Arkkitehdit: Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy
Pääurakoitsija: Arkta Rakennuskultti Oy
Rakennesuunnittelu: Ideastructura Oy
Puurungon kokonaistoimitus: Puurakentajat Group Oy
Puurungon materiaali: 1500m3 Stora Enson CLT:tä, liimapuutoimittajana Versowood
Valmis toukokuussa 2022

Pipsa Sinkko-Westerholm

—————————————————-

KULTTUURIKESKUKSEN AURINKOVOIMALA

Hanasaaren ruotsalais-suomalaiseen kulttuurikeskukseen valmistui aurinkovoimala. Valtion kiinteistöistä ja toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt rakennutti Espoossa sijaitsevan Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen katolle aurinkovoimalan.

Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus on Suomen ja Ruotsin välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä edistämään perustettu kongressikeskus.

Vuonna 1975 avattu keskus järjestää kokouksia, seminaareja, taidenäyttelyjä, koulutus- ja kulttuuritapahtumia sekä edistää monivuotisia hankkeita. Lisäksi Hanasaaressa on hotelli ja ravintola. Keskuksen hallinnollinen päämies on Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto. Kiinteistöt omistaa valtio ja niistä vastaa Senaatti-kiinteistöt. Keskus peruskorjattiin vuonna 2017. Kulttuurikeskuksen oma aurinkovoimala valmistui heinäkuussa 2021.

Aurinkovoimala koostuu 36 aurinkopaneelista, jotka sijaitsevat kiinteistön katolla. Voimalan tuotantoteho on 24 kW ja vuosituottoarvio on 20 000 kWh. Se vastaa noin 10 kerrostalokaksion vuosikulutusta. Investoinnin kustannukset olivat noin 25 000 euroa. Työ tilattiin Helen Oy:ltä, joka asennuttaa tänä vuonna valtaosan Senaatti-kiinteistöjen uusista aurinkovoimaloista. Hanasaaren hotellijohtaja Kai Mattsson kertoo, että he ovat todella tyytyväisiä Senaatin aloitteeseen.

”Ympäristötietoisuus on olennainen osa Hanasaaren toimintaa. Meille on jo myönnetty Ekokompassi-sertifikaatti, joka kertoo sitoutumisesta ympäristötyöhön sekä pyrkimyksestä ympäristövaikutusten jatkuvaan vähentämiseen. Hanasaaren käyttämästä kaukolämmöstä 100 % tuotetaan uusiutuvista energianlähteistä tai on hukkalämpöä. Aurinkopaneelit ovat seuraava askel ympäristöystävällisempään suuntaan”, Mattsson toteaa.

Aurinkovoimala on osa Senaatin aurinko-ohjelmaa, jonka tavoitteena on kasvattaa aurinkosähkön tuotantoa seuraavina vuosina. Ohjelman mukaisesti jokaisessa uudisrakennushankkeessa tai merkittävässä korjauksessa toteutetaan aurinkosähköjärjestelmä, ellei sille ole selkeää estettä.

”Neljä vuotta sitten valmistuneessa Hanasaaren peruskorjauksessa huomioitiin aurinkopaneelien mahdollisuus, joten kohteeseen oli nyt helppo toteuttaa aurinkovoimala. Kesäkaudella voimala tuottaa parhaimmillaan 15 % kohteen sähkönkulutuksesta”, Senaatin talotekniikkaryhmän päällikkö Pasi Hyyppä kertoo.

Senaatin tavoitteena on kasvattaa aurinkosähkön tuotantoa vuoteen 2022 loppuun mennessä hankkimalla noin 50 uutta aurinkovoimalaa kiinteistöihinsä. Vuonna 2020 Senaatti rakennutti toistakymmentä aurinkovoimalaa, ja tänä vuonna niiden määrä nousee yli kolmeenkymmeneen.

”Olemme arvioineet mahdollisuutta korottaa tavoitetta. Asiakkaidemme eli valtion virastojen ja laitosten kiinnostus aurinkovoimaloihin on jopa yllättänyt, sillä asiakkaamme haluavat nyt nopeasti paikalisesti tuotettavaa uusiutuvaa sähköenergiaa käyttöönsä”, Hyyppä sanoo.

Vuosittain Senaatti investoi noin kaksi miljoonaa euroa kiinteistöjensä katoille toteutettaviin voimaloihin.

”Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii yhä määrätietoisempia toimia. Yhteiskuntavastuullisena toimijana haluamme omalla toiminnallamme edistää

————————————————–

12 000 ajaa kaasulla

Jo 12 000 suomalaista ajaa biokaasulla ja tankkauspisteiden määrä kasvaa, nyt niitä on noin 60. Vaihtoehtoiset polttoaineet ovat muutenkin kasvussa: esimerkiksi biobussit kulkevat ruontähteistä ja jätevedestä tehdyllä kaasulla. Yle.

Savusta hiilidioksidin kautta polttoainetta?

Vantaalla otetaan talteen voimalan savupiipusta tulevia kaasuja ja muutetaan ne ensin hiilidioksidiksi, joka sitten yhdistetään uusiutuvalla energialla tuotettuun vetyyn ja näin saadaan polttoainetta. Kyse on vasta kokeilusta. Uusi Suomi.

Sähköauton akun lataus viidessä minuutissa!

Israelilainen yritys on kehittänyt sähköauton litiumakun, jonka lataaminen kestää vain viisi minuuttia. Akkua ryhtyy valmistamaan kiinalainen yritys. Jos suunnitelma toteutuu, akut saadaan käyttöön vuoteen 2025 mennessä. Ongelma on vielä toistaiseksi latauslaitteisto. Nykyisten latausasemien teho ei riitä, vaan tarvitaan voimakkaampia latureita. Kun niitä saadaan, sähköauton voisi tankata kuten nykyiset polttoainetta käyttävät autot ja matka jatkuisi. Jokaisella ei tarvitsisi olla omaa latauspistettä vaan sähköä voisi ostaa esimerkiksi huoltoasemilta. Uutisen julkaisi Helsingin Sanomat.

Aurinkopaneeleja vanhoille turvesoille!

Jos suunnitelmat toteutuvat, Suomen suurin aurinkovoimala rakennetaan Heininevan turvesuolle 140 hehtaarin alueelle muutaman vuoden kuluttua, kun turvesuo jää pois turvetuotannosta. Aurinkopaneeleja tulee 300 000 – 400 000 ja niiden teho tulee olemaan  100 megawattia, noin 20 tuulivoimalan verran. Hanketta valmistelee EPV Energia, jonka suurin omistaja on Vaasan Sähkö. Asiasta kertoi Maaseudun Tulevaisuus.

Sellutehtaiden savusta polttoainetta

Sellutehtaiden savupiipuista tupruava hiilidioksidi voidaa tulevaisuudessa ottaa talteen ja siitä voidaan vetyyn yhdistämällä valmistaa sähkön avulla bensiiniä ja dieseliä. Kymmenen suurimman sellutehtaan savut riittäisivät koko Suomen pyörittämiseen ja vietiinkin jäisi vielä paljon polttoainetta.

Sähköä tarvittaisiin 270 prosenttia enemmän kuin nykyisin, mutta tuulivoiman yleistyessä ja halventuessa sähkö saataisiin ehkä riittävän edullisesti.

Lisätietoja Ylen sivuilta https://yle.fi/uutiset/3-10818795

Sähköautojen akut Suomesta?

Surullisenkuuluisa Terrafame aloittaa sähköautojen akkukemikaalien valmistamisen. Kun uusi tehdas pyörii täysillä, kemikaaleja riittää noin miljoonan sähköauton akkuun. Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa kaivetaan kaikkia sähköautojen akkuihin tarvittavia kemikaaleja.  Lisää työntekijöitä palkataan noin 300, eikä lapsityövoimaa ainakaan käytetä.