Näkövammaiset etänä

Teksti: Tuula Paasivirta

Korona-aika on tuonut sähköiset etäyhteysohjelmat laajemmin myös näkövammaisten käyttöön.

Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset HUN ry järjestää jäsenille kolme kertaa viikossa Teamsin kautta jäsentapahtumia, monet muut Näkövammaisten liiton alueyhdistykset ei ollenkaan tai vähemmän. Käytössä on myös hybridimalli, jossa osa osallistujista tulee tilaisuuteen ja osa pääsee mukaan sovelluksen kautta. Vantaan seurakuntayhtymän näkövammaistyö järjesti nyt keväällä 2021 ensimmäisen kasvuryhmän Teamsissa.

Mikä Teams?

Teams on Microsoftin omistama sähköinen etäyhteyspalvelu tai viestintä- ja ryhmätyöskentelytila. Siinä on myös chat-keskustelun mahdollisuus, jota käytetään monissa kokouksissa ja yhteydenpidossa. Chat, hymiöt ja puheenvuoropyyntökämmen ovat osalle näkövammaisia hankalia käyttää ja yksi tällainen toiminto on dokumenttien jakaminen kokouksen aikana. Ruudulla ne näkyvät tauluina, eivätkä ruudunlukuohjelmat pysty niitä lukemaan.
Monet isotkin työpaikat ja järjestöt käyttävät laajasti Teamsia, koska sillä voi hoitaa puhelin-, chat-, video- ja verkkokokoukset sekä dokumenttien tallennuksen.

HUN Teamsin käyttäjänä

Osallistuin toukokuisena tiistaina HUN ry:n Teams-tapaamiseen. Ohjelmassa oli tietokilpailu. Paikalla oli 10 henkilöä. Osallistujista iäkkäin oli yli 90-vuotias rouva. Kaikki vakuuttivat, että Teamsia on helppo käyttää. Tapio-niminen osallistuja sanoi:
– Teams toimii hyvin ruudunlukuohjelman kanssa. Keskustelu polveili sota-ajoista tähän päivään. Osallistujien keskinäinen hyvä henki ja huumori oli ensimmäistä kertaa osallistuvankin helppo aistia. Aila teki erittäin mielenkiintoisia ja ajankohtaisia tietokilpailukysymyksiä. Aiheina olivat muun muassa ajankohtaiset Euroviisut.
Haastattelin HUN ry:n palveluvastaavaa Kirsi Kariluotoa. Toukokuun alussa hän tulee olleeksi 15 vuotta HUNin palveluksessa. Vaikka tarkoituksemme oli keskustella Teamsista, polveili keskustelumme tekniikan kehitykseen. Muistelimme vanhoja kelanauhoja ja c- kasetteja, joita näkövammaistyössä on käytetty. Kun Kirsi aloitti työnsä, hän luki jäsentiedotteita c- kasetille. Ne tulivat jäsenille postissa pienissä pehmustetuissa lähetyspusseissa.
Kirsi kertoi, että keväällä 2020 HUNin toiminta loppui kuin seinään, eikä vielä tuolloin käytetty Teamsia yhteydenpitovälineenä.
– Marraskuun 2020 lopussa erilaisia pienryhmiä siirrettiin etäyhteydellä toteutettavaksi Teamsin kautta. Nyt etänä on tapahtumia kolme kertaa viikossa iltapäivisin. Myös HUNin ICT- palvelut järjestävät eri kursseja ja opastusta etäyhteydellä.
Teamsissa voidaan toimia myös siten, että Kirsi soittaa joillekin jäsenille ja he pääsevät mukaan puhelinäänen kautta. Teamsiin voi ostaa lisäpalikan, jolloin soittamalla voidaan lisätä rinkiin jäseniä. HUN:n ICT-tukihenkilö Ibrahim Milanovic kertoi, että yhdistykseen on ostettu muutama lisenssi, jotta puhelinyhteyttä voidaan teamsin yhteydessä käyttää näppärästi. Näin monenlaiset käyttäjät saadaan mukaan yhteiseen toimintaan. Tämä toiminta on selvästi tärkeä osa ihmisten elämää. Milanovic kertoo, että ICT-tuki järjestää teamskoulutusta ja sitä voidaan käyttää myös kahden henkilön väliseen yhteydenpitoon esimerkiksi kun jäsenelle opetetaan puhelimen käyttöä.
– Olemme saaneet sellaistakin palautetta, että en olisi ikinä uskonut, että olen mukana tällaisessa palvelussa kodistani. Olemme saaneet paljon onnistumistarinoita. Ihmiset ovat innostuneet, kun ovat uskaltaneet lähteä mukaan, Kirsi sanoo. Minua ilahduttaa Kirsin ja hänen työtovereidensa asenne osallistujia kohtaan. Hän selvästi iloitsee siitä, että saa kaikki mukaan ja haluaa toimia niin, että ihmisillä on hyvä olla yhdessä.
-Kuulovammaisille saatetaan toistaa mitä juuri äsken sanottiin, jos he eivät kuule. Vanhin osallistuja on 94-vuotias rouva. Hänet soitetaan mukaan rinkiin, Kirsi sanoo.
Kysyn Kirsiltä, mitkä ovat suurimmat haasteet Teamsin käytössä?
– Puheenvuorojen jakaminen, vaikka ihmisten ollessa uuden edessä, he odottavat kiltisti puheenvuoroaan, Kirsi sanoo.
Osallistuessani itse HUNin Teams-tapahtumaan puheenvuorot kulkivat aika hyvin, ja päällekkäin puhumista oli vain vähän.
-Ensimmäinen yhteydenotto Teamsilla on usein haaste eli osallistumisen kynnyksen ylittäminen. Tässä vertaistuki on tärkeää. Mielestäni on uskottavampaa, kun sokea kertoo sokealle osallistumisen olevan helppoa. Jos minä kerron sen saman asian se ei ehkä ole yhtä uskottavaa, Kirsi sanoo.

Kasvuryhmä

Olen pitänyt keväällä 2021 Vantaan seurakuntayhtymän näkövammaistyön kirjallisuusterapeuttista kasvuryhmää Teamsin kautta. Mukana oli kuusi henkilöä. Kokoonnuimme joka toinen viikko yhteensä kahdeksan kertaa. Sain ryhmäläisiltä luvan kirjoittaa heistä yleisellä tasolla ja olen haastatellut yhtä osallistujaa. Koska ryhmässä kirjoitetaan ja luetaan, olen lähettänyt tehtävät etukäteen sähköpostissa. Toimimme siten, että luen kolmen ryhmäläisen tuottamat tekstit ääneen, jotta ei tarvitse käyttää ruudunlukuohjelmaa ja kolme osallistujaa lukee itse tekstinsä ääneen.

Osallistujan näkökulma

Vantaalainen Rauni Laihonen on osallistunut kevään 2021 Vantaan seurakuntien kasvuryhmään ja hän on sokeana monimuotoisesti osallistunut myös HUN ry:n sekä Näkövammaisten liiton järjestämiin Teams-tapahtumiin. – Olen osallistunut myös yhtiökokouksiin ja joihinkin muihin tilaisuuksiin, joista saa hyvää tietoa omaan elämäänsä. Käytän Teamsissa näppäinkomentoja. Mielestäni tärkeintä on osata avata ja sulkea mikrofoni ja kamera, niillä pärjää jo pitkälle.
– On myös osattava huomioida toiset osallistujat niin, ettei puhu toisen päälle tai mikrofonin ollessa auki ei aiheuta häiriötä, Rauni sanoo.
Teams -tapahtumien lisäksi Rauni on osallistunut erilaisiin puhelinrinkeihin, joita muun muassa Näkövammaisten liiton Minun näköiseni mieli hankkeen koordinaattori Jutta Saanila järjestää.
-Aluksi tuntui haasteelliselta, mutta nykyään on jo helppo käyttää Teamsia saatuani ohjausta ICT-tuelta. Käytin teamsia aluksi puhelimelta, mutta nykyään tietokoneeltani, Rauni päättää.

Alueyhdistykset

Soitin Näkövammaisten liiton Kainuun, Keski-Suomen ja Satakunnan alueyhdistyksiin ja kysyin heidän yhdistyksensä ja jäsenistön Teams-käyttäytymistä. Näistä yhdistyksistä Teamsin käytössä oli ehditty pisimmälle Keski-Suomen alueella. Sieltä puhelimeen vastasi vt. toiminnanjohtaja Elina Piispanen.
– Käytämme Teamsia hallituksen kokouksissa ja yhdistyksen toimintaryhmässä. Yhdistyksen tapahtumiin voi osallistua ns. hybridimallilla. Näitä tapahtumia ovat mm. matalan kynnyksen juttutupa sekä luku- ja kirjoittajapiiri. Ihmiset lähtevät mukaan, kun heitä vähän rohkaisee. Ensimmäinen kerta on aina haasteellisin. Mitä useammin jäsenet käyttävät Teamsia, sitä matalampi kynnys sitä on käyttää.
Kainuusta vastasi yhdistyksen sihteeri Miia Sarkkinen.
-Meillä ei vielä käytetä Teamsia, mutta virittelyä on jonkin verran. Yhdistyksen hallitus on harjoitellut etäyhteyksien käyttöä. Yhdistyksen väki on iäkästä ja vaatii vähän rohkaisua. Vertaiskokemukset ovat erittäin tärkeitä myös Teamsin käyttämisessä, kuten muussakin yhdistystoiminnassa. Meillä kirjallisuusryhmä on ensimmäinen, joka ottaa käyttöön Teamsin toiminnassaan toukokuun lopussa.
Satakunnan yhdistyksestä vastasi toimistosihteeri Saila Kirvesmäki. Hän kertoi, että heillä ei varsinaisesti ole vielä käytetty Teamsia, mutta kevätkokoukseen saattoi osallistua hybridimallilla eli myös etänä. Kokoukseen osallistui Teamsin kautta kuusi henkilöä ja paikan päällä oli kymmenen henkilöä. Satakunnan alueen oikeuksienvalvoja Jaana Engblom pitää Teamsin kautta luentoja.
Kaikissa yhdistyksissä korostettiin sitä, että jäsenille annetaan tukea Teamsin käytössä ja ICT-tuki on tärkeä osa toimintaa. Satakunnan kevätkokoukseen saatiin teknistä tukea Näkövammaisten liitosta järjestötoiminnan suunnittelija Aatu Komsilta.

Kirjoittaja on näkövammainen vapaa toimittaja, pastori ja kirjallisuusterapiaohjaaja