Mauri & Mustis 3, 2019
Kuvailukäsikirjoitus Sari Rajala ja Eija Paasu
Sarjakuva koostuu viidestä ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä.
Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää pyöreitä mustia laseja. Isosta suusta näkyy puhuessa tasainen hammasrivi. Kaula on suhteessa muuhun vartaloon hyvin ohut. Mauri käyttää valkoista keppiä oikeassa kädessään.
Mustis on väriltään musta keskikokoinen koira. Pää on muuten vaalea, mutta päälaki on musta. Yläleuka on korostuneen suuri alaleukaan verrattuna ja kirsu on soikeahko musta pallo. Silmät ovat suuret ja pyöreät. Häntä ja sivuille sojottavat kapeat mustat luppakorvat ovat muutamalla vekillä. Hännän ja korvien päät ovat pallomaiset, kuten myös vartalo. Kaula on ohut, jossa on paksu ylisuuren näköinen kaulapanta.
Ensimmäinen ruutu, joka on koko sivun levyinen
Mauri ja Mustis kävelevät nurmikkoon rajautuvalla hiekkatiellä oikealle päin. Maurin selän takana taustalla on koivu ja muutama pensas. Mustiksen edessä kaukana taustalla häämöttää rakennuksien siluetit. Taivas on pilvetön.
Maurilla on yllään musta baskeri, liila takki, siniset housut ja liilat kengät. Hänellä on valkoinen keppi oikeassa kädessään ja vasemmalla pitää valjaista kiinni. Keppi sojottaa lähes vaakatasossa eteenpäin. Suu virneessä Mauri toteaa: ”Tulevaisuudessa robotit voivat ehkä hoitaa monenlaisia tehtäviä.”
Mustis astelee reippaasti korvat taakse päin lepattaen. Mauria taakseen vilkaisten Mustis vastaa: ”Luuletko, että tekoälyllä varustettu robottikoira voisi pärjätä opaskoirana?”
Toinen ruutu
Vain Mauri on keskellä ruutua näkyen hartioista ylös päin. Taustana on pelkkä sinitaivas.
Iloisesti hymyillen Mauri pohtii ääneen: ”En osaa sanoa. Osaisiko se havainnoida ympäristöä ja sopeutua erilaisiin tilanteisiin tarpeeksi hyvin?”
Kolmas ruutu
Mauri ja Mustis näkyvät vyötäröstä ylös päin. Mustis katsoo Mauriin silmät hauskasti vinksallaan vasen etutassu selittävästi pystyssä ja sanoo: ”Ehkäpä, suunnitellaanhan nyt myös itsenäisesti ajavia robottiautoja. Niitä odotan innolla!”
Mauri vastaa totisena: ”Totta!”
Neljäs ruutu
Parivaljakko kulkee hiekkatiellä näkyen kokonaan. Maurin selän takana taustalla näkyy vasemmalle kallistuva kerrostalo. Mustiksen edessä taustalla on kaksi koivua ja pensaita.
Virnistellen Mauri toteaa: ”Olisihan se hienoa, jos näkövammaisetkin pystyisivät liikkumaan autolla.”
Reippaasti asteleva ja eteen päin katsova Mustis vastaa: ”Niin no, olisihan sekin jotain.”
Viimeinen ruutu
Mauri ja Mustis näkyvät edestä päin. Mauri seisoo paikoillaan pitäen keppiään edessään suoraan alaspäin ja vasen käsi pitää edelleen valjaista kiinni. Silmät puoliavoimina Mustis katsoo Mauria veitikkamaisesti hymyillen ja jatkaa: ”Itse odotan enemmän sitä, että sinä saisit robotin opaskoiraksi ja minä voisin ajella autolla.”
Mauri kurtistaa kulmiaan ja näyttää kieltä, eikä sano mitään.