Pisteitä: Ystävät, meidän peilimme
Teksti: Jouko Lehtonen
Äänikirjat ovat näkövammaiselle olleet ehdottoman tärkeitä kautta aikojen. Niin runot, romaanit kuin tieto- ja oppikirjatkin ovat tuoneet iloa ja tyydyttäneet uteliaisuuden nälkää. Nyt äänikirjat ovat valloittaneet myös näkevät lukijat. Jos sähköisten palveluiden väkevä kasvu jatkuu, pian joka toinen kirja kuunnellaan.
Kirja-alalla pohdittiin parikymmentä vuotta, miten e-kirja muuttaa markkinan, kun kaikki näkyy läppärin ruudun kautta. Se muutos on jäänyt tulematta. Sen sijaan kirjallisuuden digimurros tapahtuu bitteinä jaettavien kuunneltavien äänikirjojen kautta. Keittiössä, autonratissa tai lenkkeillessä nappi korvaan niin jännitysromaani alkaa velloa pään sisällä. Viime vuonna Suomessa myytiin 2,3 miljoonaa sähköisesti jaeltua äänikirjaa. Painettuja kirjoja myytiin 11,4 miljoonaa ja e-kirjoja 1,1 miljoonaa kappaletta. (Parnasso 3)
Elämä olisi hankalaa ilman muistia. Muisti avaa portit menneeseen ja opastaa tulevaisuuteen. ”Jotta minuus ei kutistu, jotta se pysyy entisen kokoisena, sitä pitää kastella muistoilla kuin ruukkukasveja, ja kasteleminen vaatii säännöllistä yhteyttä menneisyyden todistajiin eli ystäviin. He ovat meidän peilimme… vaadimme vain että he kiillottavat silloin tällöin peiliä, jotta voimme katsella siitä itseämme.” Marja Saarenheimon teos ”Muistamisen vimma” vuodelta 2012 lähestyy kaunokirjallisuuden esimerkkien kautta muistamisen monitasoista kenttää. (Kirjallisuusterapia 2/2018)
”Kävimme lapsena konserteissa Helsingissä ja siellä ihastuin kauniisti kiiltävään soittimeen orkesterin keskellä.” Näin muisteelee Sinfonia Lahden huiluryhmän äänenjohtaja Outi Viitaniemi.
Sinfonia Lahden erikoisala on Sibelius: syyskuussa jo lähes parinkymmenen vuoden ajan on järjestetty festivaalia, jossa soitetaan vain Sibeliusta. Lahdessa käy silloin kova kuhina, saapuuhan kaupunkiin runsaasti Sibeliuksen musiikin faneja ympäri maailmaa. (Huilisti 2)
Helsingissä voi löytää taidetta metsistä, pelloilta, toimiston ikkunoista tai kävelytunneleista. Äänitaidetta voi kuunnella esim. näissä paikoissa: Senaatintorilla kello 17.49 moderni iltasoitto, jossa helähtelevät Nuutajärven lasilinnut yhdessä flyygelin ja urkujen kanssa. Helsingin vanhin julkinen ääniteos on puhuva sadevesikaivo Torkkelinmäellä, joka vuodesta 2000 lähtien on toistanut kolmella kielellä Amsterdamin lennon lähtökuulutusta. Sisarteos Amsterdamissa kuuluttaa lentoa Helsinkiin. Arabianrannassa kaivosta tulee lapsen ääni, joka kertoo Tapio Wirkkalan unen valkoisesta neliöstä. (Taide 3)
Runoilija Eeva Heilalan lämminhenkisestä teoksesta ”Elämän värit” (Tammi 2016) on näkövammaisten kulttuurilehteen, Pistepostiin poimittu muutama runo kaupunkimatkasta, tässä yksi: ”Se oli elokuun loppua/ kun kävin kaupungissa./ Kadut olivat täynnä kansaa/ kielten kirjoa/ ja kiirettä.// Palattuani matkalta/ yksi ainoa mies tuli vastaan./ Kukkuraisia viljakuormia/ näkyi riisutuilla pelloilla/ oli ilta. // Ei näky ollut ankea/ raskaissa multasaappaissa/ kasvu ja lepo.”