Ympäristö

UUSI KALAOPAS

Ympäristöystävälliseen kuluttamiseen ohjaava WWF:n Kalaopas päivitettiin
– kotimainen jokirapu putosi luokituksessa

Kuvat suurenevat klikkaamalla.

WWF:n Kalaopas päivitettiin toukokuun lopulla. Oppaassa on luokiteltu Suomessa myynnissä olevat ruokakalalajit liikennevalojen väreillä vihreälle, keltaiselle tai punaiselle listalle. Vihreän listan kaloja kannattaa suosia, keltaisella merkittyjä lajeja ostaa harkiten ja punaisen valon saaneita välttää. Suomalaisten kannalta merkittävin muutos koskee kotimaista jokirapua. Sen suositusta muutettiin vihreältä keltaiselle eli harkiten ostettavien listalle.

Syynä jokiravun luokituksen muutokseen on kantojen heikentynyt tila.
Ympäristöministeriön tekemässä Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa jokiravun uhanalaisuusluokitus muuttui vuonna 2019 elinvoimaisesta erittäin uhanalaiseksi. Jokirapukantojen taantuminen on viime vuosikymmeninä ollut nopeaa erityisesti Etelä-Suomessa. Pääsyy jokirapukantojen heikkoon tilaan on rapurutto ja täplärapujen istutukset. Täplärapu kuuluu EU:ssa haitallisiin vieraslajeihin, joiden istuttaminen ja levittäminen on kielletty. ”Jokiravun tärkein suojelutoimi on estää täpläravun ja rapuruton leviäminen uusille alueille”, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska sanoo.

WWF on huolissaan myös Suomen madekantojen kehityksestä. Madekantoja ovat ajaneet ahtaalle ilmaston ja vesien lämpeneminen sekä rehevöityminen varsinkin Etelä-Suomessa. Mateen uhanalaisuusarviointi tippui viime vuonna elinvoimaisesta silmälläpidettäväksi. Kalaoppaan suositus ei kuitenkaan toistaiseksi muuttunut, vaan made on edelleen vihreällä listalla. ”On epäselvää, missä määrin kalastuksella on vaikutusta madekantojen tilaan, joten arviointimme vaatii vielä lisäselvityksiä”, Ovaska kertoo.

Maailman merten kalakannat ovat pienentyneet 50% vain yhden ihmissukupolven aikana. Noin kolmannes maailman kalakannoista on ylikalastettuja. Vaikka kalakantojen heikko tilanne tunnetaan huomattavasti paremmin kuin parikymmentä vuotta sitten, ei merkittävää käännettä parempaan ole nähtävissä. ”Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan tärkein tavoite oli lopettaa ylikalastus vuoteen 2020 mennessä. Kuitenkin vain pieni osa EU:n kalakannoista on kestävällä tasolla tällä hetkellä. EU:n alueella huolestuttavin tilanne on Välimerellä, mutta Itämerelläkin tilanne on huono. Itämeren turskakannat ovat pohjalukemissa ja lähes kaikkien muidenkin kalakantojen kalastuskiintiöitä jouduttiin jälleen pienentämään”, Ovaska harmittelee.

Uhanalainen akerias pohjassa.

Ankerias, kuva: Erling Svensen / wwf.

 

Suomessa on tehty merkittävää työtä kalastuksen ja kalavalikoimien vastuullisuuden parantamiseksi. Myös suomalaiset kuluttajat ovat kalavalinnoissaan valveutuneita. Suomessa kauppojen valikoimista ei nykyisin juuri löydy WWF:n Kalaoppaan punaisen listan kaloja. Silti sushi-ravintoloissa saattaa edelleen törmätä äärimmäisen uhanalaiseen ankeriaaseen. ”Ankeriaiden määrä on pudonnut Euroopassa vain muutamaan prosenttiin 1970-luvun määristä. Ankerias on todellisessa vaarassa hävitä vesistämme”, Ovaska sanoo.
Vuodesta 2006 julkaistun Kalaoppaan perusviesti on yhä sama: vastuullisen kuluttajan kannattaa valita vihreällä listalla olevia kotimaisia kalalajeja.
”Erityisesti kannustan silakan ja särkikalojen syönnin lisäämiseen”, Ovaska sanoo.

WWF:n Kalaopas löytyy osoitteesta: wwf.fi/kalaopas

Pipsa Sinkko-Westerholm