Tälle palstalle lukijat ja Näkövammaisten Kulttuuripalvelun jäsenet voivat lähettää kirjoituksiaan. Ohje: lähetä kirjoituksesi palaute@kajastuslehti.fi
Ylistys Karanteenille
Onnittelen itseäni monesta asiasta tänään ‒ karanteeniohjelmaa noudattaessani ja melkeinpä täysin ohjeitten mukaan. En ole ylimielinen enkä piittaamaton itseäni tai muita ajatellessani ‒ päinvastoin itseni olen nostanut päivän sankariksi ja onnistujaksi vihdoin ja merkittävien vuosien jälkeen.
Huomasin sydämeni kohdistaneen valokeilansa pimentyneeseen sielun valittavaan ja käpertyneeseen toimimattomaan osaan. Valaisu pakotti minut katsomaan itseäni avoimen sydämellisesti ‒ huomasin rakastuvani! eikä sielun valo ole enää käpristynyt itseensä piiloon.
Sydämeni antautui tämän harmaantuneen kammion rakastajaksi ja huomasin ulvovani itkun sekaisella
nyyhkeellä kauneutta mitä olen. Ymmärsin katsoa ympärilleni näillä sokeilla tämän päivän silmillä ja totesin kaikkien samaa polkua kulkevien olevan suuria opettajiani ja sydämeni rakastajia.
Pirpana
Tätä on liikkeellä – sinullakin – ja se on tarttuvaa
Silmät pyöreinä ja suu töttöröllä olen avannut sylini uudelle tulevalle elämälleni. Niin – en todellakaan tiedä mitä se on ‒ aavistelen ja tiedänkin ottavani sen vastaan kiitollisena ja rohkeasti.
Se mitä oli ennen ‒ lipuu pois kuin tarkoittaen ettei sillä ole enää tilaa vaikuttaa ja hallita. Asiat ovat uusia ja ne tuuppivat minua juuri sillä tavoin jotta huomioin ne minulle kuuluviksi. Olen mestari karkailemaan epäilyttävistä tai turhista asioista ‒ entisen mallin mukaan ‒ nyt näen vain valoisia ja riemukkaita mahdollisuuksia kaikessa. Mestarillisesti hautaan entiset tapani ja otan uuden mestaruuden harteilleni sitä häpeilemättä ja nöyränä.
Mestari antaa asioitten kulkea pakottamatta ja täydellistä työtä vaatimatta itseltään. En vertaile itseäni ja hyväksyn olevani itse itseni paras sydän. Voi taivas ‒ näillä mennään
Pirpana