Kilpailut & palkinnot

Olavi Veistäjä -palkinto

Olavi Veistäjä -palkinto 2021 kolmelle taiteilijalle

Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjän palkinnon saivat työparina Oulun teatterin taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio ja toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen sekä freelance-taiteilija Pirjo Liiri-Majava

Olavi Veistäjä -palkinnon saajat vierekkäin harmaata seinää vasten.

Oulun teatterin Anu-Maarit Moilanen (vas.) ja Alma Lehmuskallio saivat Olavi Veistäjä -palkinnon työparina.

Olavi Veistäjän palkinnot jaetaan joka toinen vuosi valtakunnallisesti merkittävästä, tuoreesta ja ajankohtaisesta teatteriteosta. Palkinnot jaetaan Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjän rahastosta, joka perustuu Tampereen Teatterikerhon, Aamulehden, Olavi Veistäjän ja Tampereen kaupungin lahjoituksiin. Palkintolautakuntaan kuuluivat tänä vuonna johtaja Martti Silvennoinen (pj.), kulttuuritoimittaja Ilkka Kuosmanen, vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu, toiminnanjohtaja Annukka Ruuskanen ja teatterinjohtaja Mikko Kanninen.

Palkinnot kolmelle taiteilijalle luovutettiin Tampereen Teatterikesän avajaisissa 3. elokuuta. Työparina palkinnon sai Oulun teatterin taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio ja toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen. Palkintoperusteluissa mainittiin työparin edistäneen muun muassa teatterin työhyvinvointia, tasa-arvoa sekä taiteen saavutettavuutta.

Alma Lehmuskallio aloitti Oulun teatteriin taiteellisena johtajana tammikuussa 2020 ja ryhtyi määrätietoisesti uudistamaan ohjelmistoa, parantamaan työhyvinvointia ja edistämään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita. Hänen johdollaan Oulun teatteriin on perustettu tasa-arvotoimikunta, jonka tarkoituksena on parantaa teatterin yhdenvertaisuutta henkilöstön, ohjelmiston ja katsojien näkökulmista sekä taata, että työympäristö Oulun teatterissa on syrjimätön.

Anu-Maarit Moilanen aloitti Oulun teatteriin toimitusjohtajana elokuussa 2020 ja hänen keskeinen tavoitteensa on teatterin ja taiteen saavutettavuuden parantaminen sekä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen. Moilasen tavoitteena on, että Oulun teatteri jalkautuu entistä vahvemmin Oulun alueella ja tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi hän kokee teatterin merkittävänä työnantajana.
Lehmuskallio ja Moilanen ovat iloisia ja otettuja palkinnosta.
“On älyttömän mukavaa tulla tunnustetuksi nimenomaan työparina, sillä teatterin tekeminen on yhteistyötä”, kommentoi Lehmuskallio.
“Yhteistyö on alusta alkaen ollut luontevaa ja tunnistamme hyvin toistemme vahvuudet”, jatkaa Moilanen.

Toinen palkinnon saaja oli Pirjo Liiri-Majava, joka on freelancerina työskentelevä lavastaja ja pukusuunnittelija. Työlleen omistautuneen suunnittelijan visualisoinnit ovat taideteoksia jokaisen yksityiskohdan viimeistelyä myöten. Viime vuosina hän on suunnitellut muun muassa puvut Tampereen Työväen Teatterin Billy Elliot
-musikaaliin sekä lavastuksen ja puvut Adalmiinan helmi -teokseen ja puvut Helsingin Kaupunginteatterin Pieni merenneito -musikaaliin.

—————————————————

Iskelmä-Finlandia 2021 Arja Korisvalle

Yli 30 vuotta suomalaisia viihdyttänyt iskelmälaulaja, musikaalitähti ja TV-kasvo Arja Koriseva palkittiin Iskelmä-Finlandialla.

Arja Koriseva tyllihameessa kukkalaite sylissään Suomen luonnossa.

Arja Koriseva, kuva: Marika Raitanen

Iskelmä-Finlandia on vuosittain jaettava tunnustus kevyen musiikin eteen tehdystä työstä. Palkintoa on jaettu vuodesta 2001 alkaen yhteensä 19 kertaa. Vuosina 2013 ja 2020 palkinto jäi jakamatta. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa ja sen myöntää Nokian kaupunki. Vuonna 2021 palkinnon voittajalle ojensivat Nokian kaupungin edustajat Tapsan Tahdit -tapahtuman puistopiknikissä Nokian Poutunpuistossa 5.8. Tapahtuma päättyi voittajan konserttiin.

Asiantuntijaraadin puheenjohtaja Turkka Mali kuvaili vuoden 2021 voittajaa Arja Korisevaa ainutlaatuiseksi.
”Harvalla esiintyjällä on yhtä vahva ammattitaito ja laaja yleisö niin tanssi- kuin konserttilavoilla, teatterissa, televisiossa ja valkokankailla. Lisäksi hänen uudistumiskykynsä, iloinen asenteensa ja työmoraalinsa ovat viitoittaneet tietä koko kansan rakastamaksi viihdyttäjäksi. Tämän kaltainen monilahjakkuus ansaitsee tulla huomioiduksi ja palkituksi”, kommentoi Mali.
Koriseva oli iloinen palkitsemisestaan.
”Aivan mahtavaa! Olo on todella kiitollinen ja onnellinen. Kaikkien näiden upeiden ja värikkäiden työvuosien jälkeen palkinto tuntuu todella hyvältä. Olen kokenut viihdyttämisen kutsumuksekseni jo hyvin nuorena ja iskelmämusiikki on ollut musiikkiani aina”, kertoi Koriseva tunnelmistaan.

Julkaisut
Arja Koriseva on julkaissut urallaan 15 albumia, joista seitsemän on myynyt kultaa ja neljä platinaa. Hänen tunnetuimpia hittejään ovat Enkelin silmin, Rannalla, Kuningaskobra, Rakastunut nainen ja Tuulen värit (Disney-animaatiosta Pocahontas). Hänen viimeisimmät julkaisunsa ovat yhteistyössä pianisti Minna Lintukankaan ja tuottaja-kitaristi Jari Latomaan kanssa toteutettu Majakanvartijat sekä tango- ja viihdeorkesteri Guardia Nuevan kanssa toteutetun 30-vuotisjuhlakonsertin tuplaliveäänite.

Keikat ja konsertit
Arja Koriseva on tehnyt lukuisia tanssilavakeikkoja Fortuna-orkesterinsa kanssa ja konserttisalikiertueita eri kokoonpanoilla. Hänen 10-vuotistaiteilijajuhla vuonna 1999 huipentui konserttiin Hartwall Arenalla. Koriseva onkin ensimmäisiä suomalaisia artisteja, joka on tuottanut oman areenakonsertin. Lisäksi hän on kilpaillut ulkomailla muun muassa Kuala Lumpurissa ja Romaniassa kansainvälisissä laulukilpailuissa sijoittuen molemmissa toiseksi. Koriseva on yksi iskelmätaivaan kysytyimmistä ja suosituimmista viihdyttäjistä.

TV- ja elokuvatyöt
Laulamisen ohella Koriseva on tullut tunnetuksi TV-töistään kuten Näytönpaikka, Suuri luokkakokous, Jos sais kerran, Kontio & Parmas, Speden ohjelmat ja lukuisat viihde-, gaala- ja hyväntekeväisyysohjelmat. Koriseva on ollut tuttu kasvo myös Tangomarkkinoiden juontajana. Elokuvapuolella hän on antanut äänensä Disney-animaation Pocahontas-hahmolle sekä näytellyt Vääpeli Körmy ja Hilarius Hiiri
-leffatuotannoissa.

Teatteriproduktiot
Arja Koriseva on tehnyt merkittävää uraa myös teatterilavoilla muun muassa Sound of Music-, My Fair Lady-, Herrasmieshuijarit-, Piukat paikat- ja Delilah-tähtenä.
”Työnkuvani on alusta alkaen ollut todella monipuolista viihteen tekemistä alan ammattilaisten kanssa. Olen suhtautunut työhöni kunnianhimoisesti ja pyrkinyt uusiutumaan ja tuomaan yleisölleni aina jotain uutta, kuulijoitani kunnioittaen”, Koriseva kuvailee uraansa.

Palkinnot
Arja Koriseva on palkittu vuosien saatossa Tangokuningatar-tittelin (1989) ohella muun muassa Vuoden naissolisti-Emmalla (1991), The World Music Awardilla Monte Carlossa (1992) ja Tango-Finlandialla (2006).

Iskelmä-Finlandia -voittajat:

Arja Koriseva (2021)
Vicky Rosti (2019)
Danny (2018)
Markku Aro (2017)
Suvi Teräsniska (2016)
Pate Mustajärvi (2015)
Katri Helena (2014)
Pave Maijanen (2012)
Pepe Willberg (2011)
Laura Voutilainen (2010)
Charles Plogman (2009)
Olli Lindholm (2008)
Eino Grön (2007)
Paula Koivuniemi (2006)
Jari Sillanpää (2005)
Matti ja Teppo (2004)
Kari Tapio (2003)
Marion Rung (2002)
Antti Huovila (2001)
Palkintoa ei jaettu vuosina 2013 ja 2020.

—————————————————–

Vuoden valokuvataidekirja 2020

Teemu Mäen teos ”Miten olla mies tai nainen tai jotain muuta?”

Teemu Mäen kirjan kannessa on vanha mies tai nainen vahvasti meikattuna.

Vuoden valokuvataidekirja 2020 on Teemu Mäen ”Miten olla mies tai nainen tai jotain muuta?”. Kirja käsittelee ihmisen haurautta ja sukupuolen moninaisuutta. Kuva: Minna Kurjenluoma

Koonnut: Pipsa Sinkko-Westerlund

Valokuvataiteilijoiden liitto ja Suomen valokuvataiteen museo ovat jakaneet Vuoden valokuvataidekirja 2020 -palkinnon. Palkinto jaetaan vuosittain ansiokkaan valokuvataidekirjan tekijälle.

Vuoden valokuvakirja 2020 -palkinnon sai Teemu Mäki teoksestaan Miten olla mies tai nainen tai jotain muuta? Muita finalisteja kilpailussa olivat Pauliina Heinänen, Sanna Kannisto, Santeri Tuori ja Maria Lax. Palkinnon suuruus oli yhteensä 4000 euroa, joka jaettiin voittajan ja finalistien kesken. Voittaja sai 200 euroa ja jokainen finalisti 500 euroa. Palkinnon saajista päätti valokuvataiteilija Nelli Palomäki. Palomäki kuvailee valintaprosessia ja voittajaa seuraavasti:

”Valokuvataidekirjan tekeminen ei ole yksinkertaista. Ei ole myöskään yksinkertaista arvottaa kuinka kirjaa tulisi tutkia ja mitkä ominaisuudet tulisi nostaa toisia tärkeämmiksi. On ilmiselvää, että teoksen tulee herättää ajatuksia, ja toivottavaa, että se jää mieleen pidemmäksikin aikaa. Mutta tämän lisäksi huomioitavia ominaisuuksia on lukuisia, ja viiden finalistikirjan vahvuudet painottuivatkin hyvin eri tavoin.
Lähdin liikkeelle tärkeimmästä – sisällöstä, kirjan teemasta/teemoista ja valokuvien onnistumisesta suhteessa tähän tarjottuun sisältöön. Ennen kaikkea jokaisen kirjan kohdalla tarkastelin kuvia ja niiden aikaansaamia harhailevia ajatuksia, ristiriitaisia tunteita sekä vastaheränneitä kysymyksiä. Perehdyin teksteihin ja niiden merkityksellisyyteen suhteessa kuviin ja päinvastoin. Tutkin materiaalivalintoja, painojälkeä, graafista ilmettä ja sidontaa – ylipäänsä kaikkea sitä mitä tekijät ovat joutuneet kirjaa tehdessä ratkomaan.
Jo mukaan lähtiessä toivoin, että finalistien seassa olisi teos, joka voisi ravistella minua. Joka ei olisi itselleni helppo eikä myöskään itsestäänselvä valinta. Yksi kirjoista aiheutti minussa muita suurempia tunteita, värinää ja vaikeitakin valokuvaan, muotokuvaan ja yhä erityisesti identiteettiin liittyviä kysymyksiä sekä tarvetta keskustella lisää. Näin Vuoden valokuvataidekirjaksi valitsin Teemu Mäen Miten olla mies tai nainen tai jotain muuta? (PARVS, 2020.)”

”Ensisilmäyksellä Teemu Mäen teos vaikutti rujolta. En innostunut sen ulkoasusta enkä liiemmin materiaalivalinnoista. Kirja tuntui jääneen 2000-luvun alkuun. Mutta se kutkutteli, muotokuvat jäivät mieleen ja sukupuolta ja sen moninaisuutta käsittelevä toinen pääteema oli valtavan ajankohtainen sekä tärkeä. Kirjan valokuvat herättivät minussa ristiriitaisia ajatuksia ja tunteita, joiden äärelle minun oli pysähdyttävä. Ajan kanssa aluksi liian intiimeiltä tuntuneet kuvat muuttuivat arkisen tutuiksi, vertaisiksi.
Mäen teokseen täytyy palata ja kohdata kuvien ihmiset yhä uudelleen. Monet kirjan muotokuvista voimistuvat joka katselukerralla huolimatta siitä, että ne vain ovat. Karskissa, keskeneräisessä ja kaunistelemattomassa olemisessa on jotain valtavan kaunista. Kuvien kasvojen kautta voi peilata itseään ja hyväksyä sen, että ihmisen on mahdotonta tulla valmiiksi. Muotokuvaajana jään miettimään myös kuvaajan suhdetta kuvattaviinsa, luottamusta ja sen rakentumista, sekä viimeaikaista keskustelua liittyen toisen kuvaamiseen, esittämiseen ja näiden problematiikkaan. Mäen teos ei ole ristiriidaton.
Aikaa kuvien tutkimisen lisäksi ottaa myös suhteellisen laaja essee, jota kuvat ainakin osittain tukevat. Näin laajat tekstiosuudet eivät ole valokuvataidekirjoille tyypillisiä, varsinkaan tekijän itsensä kirjoittamana. Mäen tapa kirjoittaa on selkeä ja pitää lukijan matkassa läpi teoksen. Essee on yhteiskunnallinen ja humaani, paikoitellen sävy on kauniin hauras ja lämmin, toisinaan voimakkaan poliittinen ja provosoiva. Pääteemat, sukupuoli ja kuolevaisuus, ovat niin suuria ja merkittäviä, että läkähdyttää.
Mäen teos erottuu lähes kaikilta ominaisuuksiltaan selkeästi muista finalisteista. Se ei ole esineenä kaunein tai täydellisin, vaan tuntuu taistelevan kaikkia nykyisiä valokuvataidekirjan trendejä vastaan. Konstailemattomien muotokuvien kanssa kirjan arkinen ulkoasu kuitenkin tuntuu toimivan. Ja kirjalla on paljon asiaa ja sen keskeinen sanoma on tärkeä. Miten olla mies tai nainen tai jotain muuta? -teoksen valinta Vuoden valokuvataidekirjaksi on tunnustus ihmisen hauraudelle ja sukupuolen moninaisuudelle. ”

Vuoden valokuvataidekirja -palkinnon päämääränä on kannustaa korkeatasoisten valokuvataidekirjojen tekemiseen sekä herättää yleistä kiinnostusta valokuvataidekirjoja kohtaan. Palkinto myönnetään suomalaiselle tai Suomessa asuvalle valokuvataiteilijalle palkintovuonna ilmestyneestä valokuvataidekirjasta. Palkinto nostaa esiin kirjaa valokuvataiteen muotona, ja sen tavoitteena on aktivoida mediaa esittelemään ja arvioimaan valokuvataidekirjoja itsenäisinä taideteoksina.

Suomen valokuvataiteen museo on Helsingin Kaapelitehtaalla ja Kämp Galleriassa sijaitseva valokuvan erikoismuseo, joka esittää näyttelyissään kotimaista ja kansainvälistä nykyvalokuvausta sekä tuo esille valokuvan monimuotoista historiaa. Lisää: www.valokuvataiteenmuseo.fi

Valokuvataiteilijoiden liitto ry (VTL) on valtakunnallinen etujärjestö, jonka tehtävä on vahvistaa valokuvataiteen ja valokuvataiteilijoiden yhteiskunnallista asemaa ja arvostusta Suomessa. Liitto tarjoaa valokuvaan pohjautuvalle taiteelle ja sen tekijöille näkyvyyttä, foorumeita ja verkostoja sekä kasvattaa osaltaan yhteiskuntamme kulttuurista pääomaa.
Lisää: hippolyte.fi/valokuvataiteilijoiden-liitto

KUVAJOURNALISMI 2020

-kilpailussa palkittiin vuoden parhaat journalistiset ja dokumentaariset kuvat

Suomen vanhin ja ainoa kuvajournalismin ja dokumentaarisen kuvan kilpailu kokosi jälleen yhteen vuoden parhaimmat kuvat: tärkeimmät ja merkityksellisimmät uutistapahtumat sekä dokumentaarisen kerronnan kirkkaimmat helmet.

Aiemmin Vuoden Lehtikuvat -nimellä tunnetun kilpailun järjestää Suomen Kuvajournalistit ry. Kuvajournalismikilpailu on kutsukilpailu Suomen kuvajournalistit ry:n jäsenille, mutta kilpailussa on myös kaikille kuvaajille avoimia sarjoja. Vuonna 2020 avoimia sarjoja oli enemmän kuin koskaan ennen eli viisi sarjaa kymmenestä. Kilpailuun osallistui 81 kuvaajaa yhteensä 1981 kuvalla.

”Poikkeuksellinen vuosi näkyi kilpailukuvissa aihevalintoina, symboleina ja kuvaustavan muutoksena. Pandemia on tuonut lukuisia haasteita ja rajoituksia myös kuvajournalistien ja dokumentaristien työhön. Kuvaajat ovat löytäneet näissä vaikeissa olosuhteissa omat tapansa luoda vaikuttavia ja kiinnostavia valokuvia, jotka jäävät dokumenteiksi merkittävästä ajanjaksosta ja sen mukanaan tuomista muutoksista”, toteaa Suomen kuvajournalistit ry:n puheenjohtaja Antti Yrjönen.

Kilpailun tuomareiksi oli kutsuttu alan arvostettuja ammattilaisia. Korona toi kuitenkin muutoksia tuomariston kokoonpanoon, sillä aiemmin ilmoitetun tuomarin, liettualaisen Jonas Stateliksen saapuminen Suomeen estyi korona takia. Stateliksen sijaan kilpailun tuomariksi tuli professori Anna-Kaisa Rastenberger. Muita tuomareita olivat valokuvatutkija- ja kuraattori Riitta Raatikainen sekä käsikirjoittaja-ohjaaja Aino Suni.
”Järjestämme Kuvajournalismikilpailua nostaaksemme esille korkealaatuista kuvakerrontaa. Riippumattomat tuomarit viime kädessä määrittelevät kilpailun tason. Olemme tyytyväisiä, että olemme jälleen saaneet kilpailulle alaa monelta kantilta tuntevat tuomarit niin valokuvan kuin liikkuvan kuvan kentältä.”, kuvajournalistit ry:n varapuheenjohtaja ja kilpailun työryhmän vetäjä Riitta Supperi Supperi sanoo.

Kilpailusarjat ja voittajat vuonna 2020:

Vuoden lehtikuva 2020: Silja Viitala
Kuvajournalisti 2020: Antti J. Leinonen
Reportaasi 2020: Janne Körkkö
Reportaasi 2020 kunniamaininta: Mikko Vähäniitty
Urheilukuva 2020: Jukka Ritola
Kuvaessee 2020 (kaikille avoin sarja): Jonne Sippola
Kuvaessee kunniamaininta: Alessandro Rampazzo
Uutiskuva 2020 (kaikille avoin sarja): Hanna-Kaisa Hämäläinen
Henkilökuva 2020 (kaikille avoin sarja): Antti J. Leinonen
Henkilökuva 2020 kunniamaininnat: Kimmo Penttinen, Timo Pyykkö
Uusi kuvajournalisti 2020 (kaikille avoin sarja): Toivo Heinimäki
Uusi kuvajournalisti kunniamaininta: Silja Viitala
Video 2020 (kaikille avoin sarja): ei palkittuja tänä vuonna lainkaan

Lisäksi yleisö pääsi äänestämään omaa suosikkiaan Kuvajournalisti 2020
-sarjan finalistien joukosta ja valitsemaan näin Yleisön suosikki 2020 -voittajan.
Tällä kertaa voiton vei Rio Gandara 370 äänellä.
Äänestyksessä mukana olleet kuvaajat olivat: Antti J. Leinonen, Janne Körkkö, Juha Metso, Mikko Vähäniitty ja Rio Gandara. Yhteensä ääniä annettiin 1206 kappaletta. Äänestäjien kesken arvottiin Canon G7 X -kamera. Palkintokamera matkaa tällä kertaa Tornioon.

Tuomariston perustelut Kuvajournalismi 2020 -kilpailun voittajista:

Keskustan sääntömääräinen puoluekokous järjestettiin Ouluhallissa Oulussa 4.-5.9.2020. Talkoolainen Tuija Tikkanen osallistui puoluekokoukseen yllään Tuuterin kansallispuku, kasvovisiiri ja kertakäyttöhanskat.

Vuoden lehtikuva 2020: Silja Viitala
Silja Viitalan kuva kertoo huumorin keinoin vaikeasta koronavuodesta. Pelkistetyssä kuvassa yksityiskohdat keskustelevat keskenään ja muodostavat ajankuvaa. Kuva yhdistää hauskalla tavalla historiaa ja hetkellisyyttä. Tuomaristo arvosti Viitalan kuvan vähäeleisyyttä. Joskus eleetön kuva voi kertoa paremmin kuin toiminnallinen kuva. Huumori on lehtikuvan tärkeä mauste ja tässä kuvassa sitä on. Silja Viitala on journalisti, jonka ensisijainen työväline on kamera. Hän työskentelee Ylellä.

Pula-aikana vanhoista autoista tehtiin traktorinkorvikkeita, kun varsinaisiin traktoreihin ei ollut varaa. Michiganin yläniemimaalla niitä kutsuttiin jokkereiksi. Vain Mass City oli poikkeus, jossa niitä kutsuttiinkin päkkäröiksi. John Vesterinen on ylpeä päkkärästään. Mass City, Michigan 2020.

Kuvajournalisti 2020: Antti J. Leinonen
Antti J. Leinonen on kuvasarjallaan vahvasti ja koskettavasti läsnä ajankohtaisissa ilmiöissä. Kuvissa ihmisten elinympäristö on vahvasti esillä. Kuvaaja on seurannut intensiteetillä vuoden tapahtumia ja huomioinut eri ikäryhmiä ja alueitakin. Kuvasarjassa yhdistyvät rauhallinen asioiden seuraaminen ja välillä humoristiset tilanteet. Antti J. Leinonen on oululaissyntyinen valokuvaaja. Freelancerina työskentelevä Leinonen kuvaa muotokuvia, lehtikuvia ja kaupallisia toimeksiantoja.

Kuvat ovat Bagdadin mielenosoitusten ja Korona eristykseen siirtyvän kaupungin tilanteesta. Mielenosoitukset ovat pahimmillaan on kuin sotaa, jossa mistään ei voi olla varma. Pysäytin ihmiset ja kuvasin rauhalliset potretit koaksen keskellä. Kysyin kysmyksen: miten sinulla /teillä menee.
Bagdadin mielenosoitukset ja koronan vaikutukset. Mielenosoittaja savuisella kadulla, lähellä Tiger-joen siltaa. Hän on haavoittunut vatsaan muutama viikko aikaisemmin veitsen iskusta. Mies haluaa pysyä nimettömänä, koska menetettävää on liikaa. Liian monta ystävää on kadonnut, mies sanoo. Vastapuolet eivät päässeet sopimukseen ehdoista. Mielenosoittajat olisivat halunneet hallita siltaa.

Reportaasi 2020: Janne Körkkö
Janne Körkön sarja kuvaa Bagdadin kaaosta inhimillisesti. Kuvat ovat Bagdadin mielenosoitusten ja koronaeristykseen siirtyvän kaupungin tilanteesta. Kuvasarjasta välittyy voimakas inhimillinen lämpö. Kuvaaja on päässyt lähelle kuvattaviaan ja löytänyt vahvoja ihmisiä keskellä kaaosta. Sarja näyttää kuinka maailmassa tapahtuu paljon muutakin kuin sillä hetkellä mediassa esiin nostetut asiat. Sarja on visuaalisesti vahva. Janne Körkkö on työskennellyt noin 10 vuotta lehdille ja järjestöille. Tällä hetkellä Körkkö toimii kuvaajana Ylellä.
Sarjassa annettiin kunniamaininta Mikko Vähäniityn reportaasille Sumiaisten kyläkaupasta.

12. maaliskuuta jääkiekkojoukkueen KooKoon kannattajat ovat ajaneet Tampereelle Kouvolasta ja Hakametsässä selvisi, että koronaepidemian vuoksi katsojat eivät pääse katsomoihin. Fanit joutuivat perustamaan kiekkokatsomonsa parkkipaikalle. Kahden auton välissä peliä katsovat kannettavalta tietokoneelta Nico ja Jere Huuhko. – Pleijerit saa jättää pelaamatta, ettei tartte katsoa niitä parkkiksilla, Jere sanoo.

Urheilukuva 2020: Jukka Ritola
Jukka Ritolan kuva kertoo tosifaneista ja faniudesta, jota korona on koetellut. Kuva on myös hyvä ajankuva ja siinä kulminoituu koko urheiluvuosi. Kuvassa on hienot värit ja hieno valo. Pitkän linjan kuvaaja Jukka Ritola työskentelee Aamulehdelle.

Täällä on kuulemma aina vettä. Jonne Sippola Helsingin Koskelassa huhtikuussa 2020. Sarjasta Poikkeustila.Dokumentoin elämääni poikkeustilan aikana. Koronakeväänä 2020 kuvasin sitä, kuinka aika ja arkeni eivät pysähtyneetkään, vaan hidastuivat.

Kuvaessee 2020: Jonne Sippola
Jonne Sippolan Poikkeustila -kuvasarja on myyttinen, koruton, aito ja tärkeilemätön, ei tekemällä tehty. Se on samalla kertomus ajasta. Kuvien luontoulottuvuuden kautta sarja saa myyttisiä piirteitä. Jonne Sippola työskentelee ja tekee vapaaehtoistöitä ihmisläheisten teemojen, taiteen eri muotojen ja aktivismin parissa. Sippolan kuvia on nähty Suomessa ja ulkomailla yksityis- ja ryhmänäyttelyissä.
Sarjassa annettiin kunniamaininta Alessandro Rampazzon sarjalle Lovenotes.

Koronaepidemia on räjäyttänyt kysynnän Suomen Punaiselle Ristin leipäjonossa Tampereella. Kassin haki joulukuun toisen päivän iltana 340 ihmistä. Pisimmillään leipäjono on venynyt kilometrin pituiseksi. Leipäjonoja on yritetty purkaa myös Tampereella. On yhteisiä aamiaisia ja lounaita, ruoanlaittoa kimpassa. Kehitteillä on vähävaraisten oma kauppa. Paikka, josta lupalapulla voi valita ruokaa ilmaiseksi, ilman jonotusta. Mutta avunsaajien kirjo on vain laajentunut. Vapaaehtoinen Lea Haataja (vasemmalla), SPR:n Tampereen osaston toiminnanjohtaja Marjo Majlund, vapaaehtoiset Iina Rajala ja Jukka Järvinen siirtävät ketjussa ruokakasseja SPR:n leipäjonoon.
2.12.2020, Tampere.

Uutiskuva 2020: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Hanna-Kaisa Hämäläisen kuva vapaaehtoistyöstä nostaa esille talkoohenkeä ja uutta yhteisyyttä, jota korona toi mukanaan. Yhdessä tekeminen ja hosuminen välittyy kuvassa hyvin. Kuvassa on valtavasti yksityiskohtia, joista välittyy paljon asioita. Kuvan ottamisaikaan esimerkiksi maskikäytännöt eivät vielä olleet vakiintuneet. Tekeminen oli tärkeää. Hanna-Kaisa Hämäläinen on muuramelainen valokuvaaja, joka on työskennellyt vapaana kuvajournalistina 20 vuotta.

Torniolainen Kerttu Rantataro heitti paperipussissa kukkia Ruotsissa asuvalle ja syntymäpäiväänsä viettävälle tyttärelleen Tamara Bergströmille yli Suomen ja Ruotsin rajalle pystytetyn raja-aidan 5. toukokuuta. Suomen Ja Ruotsin raja oli suljettuna keväällä 2020, kunnes huomattiin, että sen sulkeminen suomalaisilta olikin perustuslain vastaista. Rajan sulku hankaloitti rajayhteisön eloa ja Victoriantorista, jonka halki raja kulkee, tuli suosittu kohtaamispaikka rajan molemmin puolin asuville perheille, ystäville ja tuttaville. Tornio 2020.

Henkilökuva 2020: Antti J. Leinonen
Antti J. Leinosen henkilökuva kertoo sairaudesta, mutta ei mässäile sillä. Kuvaaja kohtelee malliaan hellyydellä. Kuva on kaunis ja näyttää hieman lavasteelta, mutta ei ole rajattu liian siistiksi.
Sarjassa annettiin kunniamaininnat Kimmo Penttiselle ja Timo Pyykölle.

 

 

Renkomäki on Lahden kaupunginosa noin 6 kilometriä keskustan eteläpuolella. Sumu laskeutui paikallisen rautakaupan pihaan marraskuussa 2020. 

Muusikko ja performanssitaiteilija KEliel esiintyi Kontula Electronic festivaalilla lokakuussa 2020. / 

Uusi kuvajournalisti 2020: Toivo Heinimäki
Toivo Heinimäen sarja on yllättävä, anarkistinen ja siinä on punk-henkeä. Se kierrättää 90-luvun antiestetiikkaa, joka näyttää nyt tuoreelta. Kuvaaja on luonut oman tyylinsä ja osaa yhdistää eri kuvatyyppejä sarjaansa. Toivo Heinimäki on vuonna 1995 syntynyt helsinkiläinen valokuvaaja. Heinimäen tyylille on ominaista tarkoituksellisen kokeellinen ja sattumanvaraisuutta hyväksikäyttävä kuvakerronta. Heinimäki on valmistunut valokuvaajaksi Lahden Muotoiluinstituutista keväällä 2020. Valokuvauksen ohella hän on kiinnostunut pienjulkaisutoiminnasta ja vaihtoehtoisista tavoista esittää (valo)kuvia.
Sarjassa kunniamaininnalla palkittiin Silja Viitala.

Video 2020 -sarjassa ei palkittuja
Tuomariston yksimielisellä päätöksellä Video 2020 -sarjassa ei valittu voittajaa. “Videoita ei edes voinut rinnastaa kilpailun valokuvareportaaseihin, jotka olivat tosi draamallisia, tosi voimakkaita, eläviä hetkiä ihmisten välillä eikä niissä selitellä, mitä on tapahtunut. Sama vaatimus koskee mielestäni myös videoita: niiden tulisi olla draamallisia”, toteaa Aino Suni tuomariston puolesta.

Yhteistyökumppanit mahdollistavat Kuvajournalismikilpailun
Kuvajournalismi 2020 -kilpailun pääyhteistyökumppani oli Canon Oy.
Kilpailun rahapalkinnot rahoitettiin Kopiosto ry:n valokopiointikorvauksilla ja ne maksettiin Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön Lehtikuvaajarahastosta. Uusi kuvajournalisti -sarjan palkitsi Patricia Seppälän säätiö. Lisäksi kilpailua olivat tukemassa Helsingin kaupunki, Oodi, Trainer’s House, Fimeko, Studiovarustamo, Päivälehden museo, Glad media ja Kamera-lehti.

Yleisön suosikki: Rio Gandara

Koronarajoitukset heikensivät merkittävästi Suomen taloutta.
Sisäministeri Maria Ohisalo ja pääministeri Sanna Marin hallituksen tiedotustilaisuudessa syyskuussa Helsingissä.
Pääministeri Sanna Marinin hallitus julkaisi pitkän listan päätöksiä.
Hallitus muun muassa kertoi, miten työvoimapalvelut ja energiaverotus muuttuvat.
Neuvotteluja hankaloitti koronaviruksen takia surkeassa kunnossa oleva Suomen talous.
Tämän takia hallitus ottaa miljardeja euroja enemmän velkaa kuin se kuvitteli ottavansa.
16.9.2020 Helsinki

Donald Trumpin kannattaja Virginia Cityssä Nevadassa helmikuussa.
Nevada on äänestänyt demokraattien puolesta kolmen edellisen presidentinvaalin aikana, mutta Trump-kampanja oli pyrkinyt kääntämään valtion punaiselle.
Demokraatti Joe Biden voitti Nevadan yli 33 000 äänellä Yhdysvaltojen vuoden 2020 presidentinvaaleissa.
Virginia City, Nevada, 24.2.2020

JULKAISEMME LISÄKSI SATUNNAISESSA JÄRJESTYKSESSÄ KILPAILUSSA MENESTYNEIDEN VALOKUVAAJIEN TÖITÄ

 

Antti J. Leinonen: Drive in -coronatestauspaikka Oulun Oritkarissa. Oulu, 2020.

Antti J. Leinonen: Toivo Makslahti, 90, vannoi päivittäin rakkauttaan hoivakodissa asuvalle vaimolleen Kaarina Makslahdelle. Pari vietti 65-vuotishääpäiväänsä ikkunan läpi, sillä koronavirusepidemia lopetti vierailut vanhusten hoivakoteihin. Ylitornio 2020.

Janne Körkkö: Bagdadin mielenosoituksen ja korona eristykset jatkuvat. Ihmiset viettävät aikaa ja kohottavat kadulla tanssimalla ja juhlia. Nuori mies hyppää korkeuksiin villin ja nopean musiikin tahdissa. Epätoivo on asia, joka tulee ensin mieleen. Ihmiset haluavat perusoikeuksia, ja siksi kaiken ikäiset ihmiset pysyvät aukiolla. Protesteistä on tullut velvollisuus kaikenikäisille.

Jonne Sippola kotonaan Helsingissä kesäkuussa 2020. Sarjasta Poikkeustila.

Jonne Sippola: Sulo-koira, Vilma ja Jonne kesäkuussa 2020. Sarjasta Poikkeustila.
Sulo the dog, Vilma and Jonne in June 2020. From the Poikkeustila photo series.

Antti J. Leinonen: Kirjailija Janne Utriainen (50) nukkumassa kotonaan Inarin Turvejärvellä. Hän sairastaa ALS:ia. ALS on selkäytimessä kulkevien liikehermojen sairaus, jossa lihaksia käskyttävät liikehermot tuhoutuvat vähitellen. Tautiin ei ole parannuskeinoa. Utriainen asuu arkisin vanhainkodissa Ivalossa. Sairaudesta huolimatta hän jatkaa kirjoittamista. Inari 2020.

Toivo Heinimäki: Muusikko ja performanssitaiteilija KEliel esiintyi Kontula Electronic festivaalilla lokakuussa 2020. / Musician and performance artist KEliel performed at the Kontula Electronic Festival in October 2020.

Sokeain kuunnelmapalkinnon 2020 voitti Liisa Pöntisen Yöperhonen-kuunnelma

Raati palkitsi Pöntisen myös vuoden ääninäyttelijänä

Sokeain kuunnelmaraati on palkinnut vuoden 2020 parhaana kotimaisena kuunnelmana Liisa Pöntisen käsikirjoittaman ja ohjaaman Yöperhonen-kuunnelman. Raati valitsi Pöntisen myös Vuoden ääninäyttelijäksi.
Yöperhonen on kuvaus Amy Johnsonin lennosta yksin Englannista Australiaan toukokuussa 1930. Yksinlennon ympärille punoutuu Johnsonin elämäntarina. Kuunnelma välittää kuulijalleen lentämisen hurman, vaaran tunteen, mutta myös mielen täyttävän tyhjyyden tavoitteen saavuttamisen jälkeen.
Monologimaisessa Yöperhonen-kuunnelmassa Pöntinen kuljettaa herkästi lentäjä Amy Johnsonin tarinaa ja esittää yhdessä äänisuunnittelija Jussi Kraftin kanssa säveltämänsä musiikin. Pöntinen elää lentäjän tunteet ja kokemukset vahvasti.
Sokeain kuunnelmaraati iloitsee erityisesti siitä, että uusi, omaperäinen teatterintekijä on löytänyt kuunnelman antamat mahdollisuudet.
Liisa Pöntinen (s. 1987) on valmistunut näyttelijäksi Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselta vuonna 2011. Hänet on aiemmin palkittu parhaan naisnäyttelijän palkinnolla Venäjällä kansainvälisellä Dostojevski-teatterifestivaalilla. Yöperhonen on Liisa Pöntisen ensimmäinen kuunnelmatyö.
Sokeain kuunnelmapalkinto jaetaan nyt 54. kerran. Voittajan valitsee kuusijäseninen raati, joka koostuu kuunnelmista innostuneista ja niitä aktiivisesti kuuntelevista sokeista ja heikkonäköisistä ihmisistä. Raadin taustayhteisö on valtakunnallinen kulttuuriyhdistys Näkövammaisten Kulttuuripalvelu.
Voittaja valittiin Ylen vuonna 2020 radiokanavilla ja Yle Areenassa esittämistä kotimaisista kuunnelmista. Uusia kuunnelmia julkaistiin kymmenen ja kuunnelmasarjoja kuusi.
Yöperhosen voi kuunnella Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/audio/1-50437927
Kuunnelma esitetään uusintana Ylen Radio 1:ssä su 11.4. klo 15.00 ja ma 12.4.klo 19.02.

Lisätietoja:
Sokeain kuunnelmaraadin puheenjohtaja Mikko Ojanen
p. 050 581 7770
m.ojanen@luukku.com

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n kulttuurituottaja Tanja Rantalainen
p. 040 964 9288
tanja.rantalainen@kulttuuripalvelu.fi
www.kulttuuripalvelu.fi

Antti Tuomainen sai Petrona-palkinnon

Pikku Siperian sinisävyisessä kannessa on kuusien varjosma öinen talvimaisema, jossa näkyy tähdenlento tai jokin muu vastaava tien yläpuolella.

Teksti: Timo Kuoppala

Suomen dekkarigenre sai maailmalla ansaitssemaansa tunnustusta, kun Antti Tuomaisen Pikku Siperia -romaanille myönnettiin Petrona-palkinto parhaasta pohjoismaisesta rikosromaanista. Pikku Siperia julkaistiin vuonna 2018 ja sen on kääntänyt englanniksi David Hackston.
Celian äänikirjaesittelyn mukaan Pikku Siperia on rikosromaani ja mustaakin mustempi komedia uskosta ja epäuskosta, inhimillisistä pyrkimyksistä ja ihmistä suuremmista kysymyksistä. Tuomaristo piti romaania hyvin syvällisenä ja inhimillisenä.
Antti Tuomainen oli Näkövammaisten Kulttuuripalvelun kirjailijavieraana huhtikuussa 2018. Haastattelutallenne on kuunneltavissa osoitteessa http://www.kajastuslehti.fi/kirjailijavierailut/ Tuomaisen tuorein teos on tänä vuonna ilmestynyt Jäniskerroin.
Petrona-palkinnosta lisätietoa http://www.petronaaward.co.uk/

Laurin kirja -palkitun Kaksoiskierre-romaanin lukija Krista Putkonen-Örn, kirjoittaja Tiina Raevaara ja kustantajan edustaja Noora Al-Ani kukitettuina ja kunniakirjat sylissään.

Krista Putkonen-Örn, Tiina Raevaara ja Like Kustannuksen / Otavan edustaja Noora Al-Ani. Kuva suurenee hiirellä klikkaamalla. Kuva: Marika Mäkinen / Nkl viestintä

Näkövammaiset lukijat palkitsivat parhaan äänikirjan

Ensimmäisen Laurin kirja –äänikirjakilpailun on voittanut Like Kustannuksen julkaisema Tiina Raevaaran romaani Kaksoiskierre lukijanaan Krista Putkonen-Örn. Laurin kirja -palkinto on näkövammaisten lukijoiden kumarrus laadukkaalle äänikirjalle. 6000 euron rahapalkinto jaettiin ensimmäisen kerran Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä keskustakirjasto Oodissa 10.10.2020. Kilpailuun osallistui 100 kustantamojen ehdottamaa äänikirjaa.

Palkintolautakunnan tavoitteena oli löytää ehyt kokonaisuus, äänikirja, jossa tekstin ääneen luenta on tuonut sisällölle elämyksellistä lisäarvoa. Voittajan kohdalla asetetut kriteerit täyttyivät ansiokkaasti.

Kaksoiskierteen aihe on hyvin ajankohtainen – geeniteknologia ja kimeerien kehittäminen sen suomin mahdollisuuksin. Kirjan genre on kauhu. Geneetikkona Raevaara rakentaa kirjan todellisuutta sellaisella yksityiskohtiin menevällä asiantuntijuudella, että sitä kuuntelevalle se muuttuu mahdolliseksi reaalitodellisuudeksi. Samalla päähenkilön kokema tulevaisuudenpelko ja kauhu siirtyvät ratkaisemattomina moraalisena ja eettisenä dilemmana kuuntelijalle.

Äänikirjan lukijaksi pitäisi aina löytää kyseiseen aiheeseen ja sävyyn sopiva, ”oikea” lukija. Putkonen-Örn on ollut onnistunut valinta. Hän lukee vähäeleisesti elävöittäen, mutta siirtäen tekstin tunnelmia jopa yksittäisten tavujen tasolle. Raevaaran teksti on tyyliltään selkeän toteavaa, suorastaan raportoivaa. Lyhyet virkkeet seuraavat toisiaan ja vievät vääjäämättömällä rytmillään tapahtumien kierrettä eteenpäin. Samoin tekee lukija, kauhun kumuloituessa hän säilyttää kylmän rauhallisen rytminsä, mikä vain lisää pelonsekaisia uhkakuvia kuuntelijan mielessä.

Näkövammaisjärjestöt haluavat Laurin kirja -palkinnolla vaikuttaa kotimaisen äänikirjan laatuun.

 

 

Näkövammaisten Kirjastoyhdistys, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ja Näkövammaisten liitto jakavat tästä vuodesta alkaen joka toinen vuosi palkinnon laadukkaalle äänikirjalle. Laadukas äänikirja on painetun kirjan ääneen luettu versio, joka vastaa mahdollisimman hyvin alkuperäisen teoksen lukuelämystä.
Palkinto on tänä vuonna suuruudeltaan yhteensä 6000 euroa: 3000 euroa äänikirjaksi luetun teoksen kirjoittajalle ja 3000 euroa äänikirjan lukijalle.

”Laurin julisti hän parhaaksi lukijaksi Toukolan suuressa kylässä.”
Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä

 

Näkövammaisten Kirjastoyhdistys
Näkövammaisten Kulttuuripalvelu
Näkövammaisten liitto