Yleinen

MAURI JA MUSTIS

Mauri & Mustis 4, 2020 Kuvailukäsikirjoitus Eija Paasu ja Sari Rajala Sarjakuva koostuu viidestä ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu käsin tikkukirjaimilla piirtämisen yhteydessä. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, MAURI JA MUSTIS

KOLUMNI: HYVÄ JOULU

Teksti: Aila Malkki Mitä toivoisin lahjaksi tänä jouluna? Jotakin aineetonta ja kestävää kenties. Ehkä pientä hemmottelua tai suurta vapautta. Kun alkaa miettiä, vaihtoehtoja löytyy loputtomiin. Mutta mitä tarvitsisin eniten? Kaikkein eniten kaipaisin aineettomia anteja, mutten tiedä mitä valita. Niiden rinnalla materia kalpenee. Tästä voimme päätellä, miten turhaa on kerätä lahjoja kuusen alle kasapäin. Houkuttelevaa on KOLUMNI: HYVÄ JOULU

JONNAN MUKANA: MAAILMAN LÖYLYTETTÄVÄNÄ

Teksti: Jonna Heynke Lämpimät höyrylonkerot kietoutuvat ympärilleni. Tulikuuman kiukaan vastukset naksuttavat. Lyön lisää löylyä. Tämä on paras sähkösauna pitkiin aikoihin, ellei jopa kymmenen parhaan joukossa. Ei sen väliä, että olen keskellä Tyyntämerta australialaisella risteilylaivalla, joka on juuri aloittanut matkansa Numean saarelta kohti Sydneytä. Löylyäkin saa itse heittää mielensä mukaan, vaikka ämpäri onkin tuskin isoa kauhaa JONNAN MUKANA: MAAILMAN LÖYLYTETTÄVÄNÄ

LUKUNURKKA: VIISASTUMISEN KYNNYS

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Jenni Spännäri & Eeva K.Kallio: Viisaus – Käyttäjän opas Tuuma, 2020 Ihmiskunta on vuosituhansia arvostanut viisautta. Viisauden tutkijat Jenni Spännäri ja Eeva K. Kallio haluavat auttaa meitä henkilökohtaisessa viisastumisessa. Viisaus ei kartu automaattisesti iän myötä. Mutta jos näemme vaivaa viisastumisessa, alamme nähdä myös tuloksia. Ajatellaanpa ihmistä, joka uskoo omassa viisaudessaan olevansa aina LUKUNURKKA: VIISASTUMISEN KYNNYS

PISTEITÄ: KAIKUJA TÄSTÄ PÄIVÄSTÄ JA EILISESTÄ

Teksti: Jouko Lehtonen Synnyttääköhän koronavirus poikkeusolojen postikortteja? Näin tekivät Suomen historiassa sortokausi, sota-ajat ja sodanjälkeisen säännöstelyn aika? Postikortin 150-vuotiseen historiaan mahtuu monenlaisia poikkeusoloja, jotka ovat näkyneet niin korttien lähetysmäärissä, ulkomuodossa kuin lähetyshinnassakin. Asiasta kertoo postikorttilehti Apollo, numero 2. Sähköinen viestintä on lähes kokonaan imaissut pois kirjeet ja kirjekuoret, kortit ja postimerkit. Ennätysmäärä kortteja lähetettiin rintamalta PISTEITÄ: KAIKUJA TÄSTÄ PÄIVÄSTÄ JA EILISESTÄ

HELMIKKO: KÄSILLÄ KYLLÄ NÄKEE

Teksti: Riitta-Kaisa Voipio Sokealle kosketus tarkoittaa keinoa katsoa. Jos sitä on käyttänyt koko ikänsä, ei siinä ole mitään ihmeellistä. Aikuisena näkönsä menettänyt sitä vastoin joutuu harjoittelemaan, enemmän tai vähemmän. Alkuun sokeus muistuttaa maailmanloppua. Aivot kuitenkin muovautuvat, ja eri kohdat alkavat korvata silmien käyttämiä keskuksia. Tuntoaistin treenaamisesta koituukin hirveästi hyötyä ja roppakaupalla riemua. Aivotutkijat ovat selvittäneet HELMIKKO: KÄSILLÄ KYLLÄ NÄKEE

VINOKAS: PILVENPIIRTÄJÄAAMU

Teksti: Olli Lehtinen Sokea mies Vinokas heräsi. Patja oli pehmeämpi kuin kotona. Hän ja avustaja olivat saapuneet hotelliin edellisenä päivänä. Hotellihuoneen lattia narisi Vinokkaan kävellessä vessaan. Hän avasi vessan oven. Kas, sinne oli jäänyt valo. Hän astui sisään ja ovi sulkeutui automaattisesti hänen takanaan. Vessa tuntui valtavalta. Useiden metrien päässä puhui ainakin yksi ihminen. Vai VINOKAS: PILVENPIIRTÄJÄAAMU

MUSIIKKI: MYSTEERILAULAJA

Teksti: Helena Taskila Meillä on kotona keittiössä vanha kasettisoitin, joka on ahkerassa käytössä lähes viikoittain. Tapanamme on napata nauhalle radiosta kuulemaamme musiikkia, jos se on mielestämme tarpeeksi mielenkiintoista. Materiaalia onkin kertynyt jo monen kasetin verran. Ja kyllä, suurin osa musiikista on nykyisin parin klikkauksen päässä suoratoistopalveluissa, joten voi tuntua hölmöltä nauhoittaa sitä kasetille, jonka äänenlaadustakin MUSIIKKI: MYSTEERILAULAJA

HEIJASTUKSIA: KULJEN PUISTON HALKI

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Mitä näkövammaisten liikkumistaidon ohjaaja tekee? Yksinkertaistettuna voisin kuvailla omaa näkemystäni asiasta seuraavasti: liikkumistaidon ohjaaja tarjoaa näkövammaiselle keinoja mahdollisimman itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen tarkoituksenmukaisia apuvälineitä, tekniikkaa ja näkövammaistaitoja haltuun ottaen käyttäen samalla hyväksi mahdollista näönjäännettä ja/tai muita aisteja, tämä luonnollisesti asianomaisen ympäristössä tai hänen tarvitsemillaan reiteillä. Tarkoituksella en katsonut Näkövammaisten liiton sivuilta virallista HEIJASTUKSIA: KULJEN PUISTON HALKI

KULTTUURIN TUULAHDUKSIA: KULTTUURIA KORONAN AIKAAN VOL 2

Teksti: Tanja Rantalainen Kesällä toivottiin, että pandemia on syksyllä selätetty, mutta edelleen vain saamme olla varovaisia. Yhdistyksen kokoukset järjestetään etäyhteyden kautta. Nautimme yhdessä tekemisestä ja olemisesta ainoastaan silloin, kun se on turvallisesti mahdollista. Maskit lepattavat hengityksen tahdissa ja käsidesiä kuluu. Kulttuuripalvelun Kontrapunkti-kuoro ja Näkövammaisteatteri ovat kaikkia taiteen sääntöjä ja koronarajoituksia noudattaen aloittaneet Edmond Rostandin klassikkonäytelmä KULTTUURIN TUULAHDUKSIA: KULTTUURIA KORONAN AIKAAN VOL 2

VINCENT VAN GOGH – TIE TAITEILIJAKSI

Teksti: Tuula Paasivirta Didrichsenin Taidemuseossa on avoinna Suomessa harvinainen ja laajin täällä koskaan nähtävänä ollut Vincent van Goghin näyttely. Tie taiteilijaksi -näyttely kuvaan hänen taiteensa alkuaikoja. Näyttely huipentaa Didrichsenin taidemuseon 55-vuotisjuhlavuoden. Se on avoinna 31.1.2021 asti. Näyttelyn ytimen muodostaa valikoima Vincent van Goghin (1853-1890) uran alkuvaiheen piirustuksia (39 kpl), jotka on lainattu hollantilaisesta Kröller-Müller-museosta. Siellä VINCENT VAN GOGH – TIE TAITEILIJAKSI

LYHYESTI

Eija-Liisa Markkulasta Näkövammaisten liiton varapuheenjohtaja Näkövammaisten liitto sai uuden johdon syyskuussa pidetyssä liiton valtuuston kokouksessa. Kulttuuriväkeä ilahdutti Eija-Liisa Markkulan valinta liiton varapuheenjohtajaksi. Näkövammaisten Kultuuripalvelua aiemmin luotsannut Eija-Liisa voi nyt edistää hyvältä paikalta kulttuurin saavutettavuutta ja osallistumismahdollisuuksia muiden tärkeäksi kokemiensa asioiden ohella. Kajastus onnittelee lämpimästi entistä päätoimittajaansa! Kulttuuriverkosto Euroopan Sokeain Unioniin Vuosi sitten hyväksymässään toimintasuunnitelmassa Euroopan LYHYESTI

LAITETAAN ÄÄNIKIRJAMUISTOT TALTEEN – MEILLÄHÄN NIITÄ RIITTÄÄ

Teksti: Timo Kuoppala Mitä äänikirja sinulle merkitsee? Äänikirjabuumin myötä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto haluaa tallettaa suomalaisten kokemuksia äänikirjojen käytöstä ja merkityksestä. Keruu alkoi syksyllä ja kestää helmikuun loppuun. Teksti: Timo Kuoppala Arkiston keruuohjeet ovat selkeät. Voit kirjoittaa kokemuksesi vapaasti omalla kielelläsi ja tyylilläsi. Tekstien pituutta ei ole rajoitettu. Arkisto ottaa mielellään vastaan myös valokuvia, äänitteitä, LAITETAAN ÄÄNIKIRJAMUISTOT TALTEEN – MEILLÄHÄN NIITÄ RIITTÄÄ

TUTUSTUIMME LUONTOON

Teksti: Rauni Laihonen Pääsimme mukaan kuvailutulkattuun metsäretkeen Sipoonkorven maisemiin. Kuvailutulkki Niina Ollanketo ja luonto-opas Tuomas Lilleberg tekivät metsästä näkyvän. Ryhmämme kokoontui Sipoonkorven kansallispuiston kävelyreitin alussa. Meitä oli sokeita, heikkonäköisiä ja näkeviä yhteensä 20 ihmistä ja yksi opaskoira. Esittelykierroksen jälkeen lähdimme kulkemaan noin viiden metrin levyistä metsätietä. Hetken aikaa käveltyämme Tuomas riensi sanomaan, että Sipoonkorven puro TUTUSTUIMME LUONTOON

SUN AIKAS KOITTAA

Teksti: Anneli Iltanen Kuvataiteilija Anikó Kuikan lyhytfilmi Sun aikas koittaa sai vihdoin ensiesityksensä marraskuun viides päivä elokuvateatteri Dianassa Turussa. Se on osa videofestivaali VAFT:ia. Näillä näkymin Lontoossa teos tulee esille 11.2.2021 ja on esillä maaliskuun loppupuolelle. Esityspaikka on galleria Fiumano Clasissa ja siihen yhdistyy myös installaatio. Installaatio koostuu lyhytfilmissä olevasta puistonpenkistä, lasisista käävistä, kuusen oksista SUN AIKAS KOITTAA

MATKAMME VEI UTÖHÖN, SUOMEN ETELÄKOLKKAAN

Teksti: Timo Kuoppala Suomeksi Utö tarkoittaa ulkosaarta. Nimen alkuperää ei tarvitse paljon arvailla sen jälkeen, kun on katsonut saaren sijaintia kartalta. Kokemus vain vahvistuu viiden tunnin merimatkalla Nauvosta yhteysalus Baldurilla. Perillä tuntee olevansa ulkona merellä, kaukana kaikesta. Utö on Suomen eteläisin asuttu paikka. Siellä on Suomen vanhin toiminnassa oleva, komea majakka ja lintubongareille paljon kiikaroitavaa MATKAMME VEI UTÖHÖN, SUOMEN ETELÄKOLKKAAN

EKOLOGINEN PESÄKOLONI

Teksti: Pasi Päivinen Toiset löytävät oman pesäkolon helpommin ja asettuvat siihen asumaan, kun taas toiset ovat muuttolintutyyppiä ja vaihtavat pesäkoloa tai etsivät sitä oikeaa niin kauan kunnes löytävät sopivan. Olen muuttanut lukuisia kertoja niin Suomessa kuin ulkomaillakin, ja kokemus omasta kodista on ollut välillä häilyvä. Olen syntynyt ”muuttolinnuksi” ja haluan ”lentää” talvella etelään, mutta kesäisin EKOLOGINEN PESÄKOLONI

OLYMPIAHISTORIA JOKA VEI MENNESSÄÄN

Teksti: Heidi Ikäheimonen Olen aina ollut urheiluhullu, niin kauan kuin jaksan muistaa. Seurannut intohimoisesti olympialaisia ja monia muita arvokilpailuja. Kerran olin niin lähellä oman olympiaunelmani täyttymystä, että se olisi ollut vain kolmen tunnin automatkan päässä, mutta jostain syystä en tarttunut haasteeseen. Lillehammerin kisat katsoin – tai enimmäkseen kuuntelin radion välityksellä läntisessä Ruotsissa. Kadun luultavasti loppuelämäni OLYMPIAHISTORIA JOKA VEI MENNESSÄÄN

RUSETTI RY TOTEUTTAA VAMMAISTEN TYTTÖJEN JA NAISTEN UNELMIA

Teksti: Tuula Paasivirta Rusetti, Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry, perustettiin 23.3.2016. Yhdistys käyttää itsestään nimitystä Rusetti ry ja sitä myös käytetään tässä lehtijutussa. Yhdistys on yksi Invalidiliitto ry:n valtakunnallisista yhdistyksistä. Siihen voivat liittyä kaikki vammaiset tytöt, naiset tai naiseksi itsensä kokevat. Rusetin varapuheenjohtaja Marja Pihnala kertoo, että Rusetti ry:n synty juontaa aika kauaksi historiaan, 25 RUSETTI RY TOTEUTTAA VAMMAISTEN TYTTÖJEN JA NAISTEN UNELMIA

LUKIJAN AARREARKUSTA 8

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Hyvät lukijamme Joulu lienee tänä vuonna monelle melkoisen erilainen. Mutta kirja, se varmasti kuuluu myös koronajouluun! Saamme jälleen iloita uusista suosituksista, kiitos vakituisten ja uusien suosittelijoiden! Toivotamme hyvää joulua, rakkaiden kohtaamista läsnä tai virtuaalisesti, lämpöisiä talven valoja, makuja ja tuoksuja ja tietenkin kirjojen aina ilahduttavaa seuraa! Jatkoa odotetaan! Kertoisitteko meille kirjasta, joka LUKIJAN AARREARKUSTA 8

NÄKÖVAMMAISTAITOJA VAHVISTAMASSA ETIOPIASSA

Haastattelu: Timo Kuoppala Kajastuksen lukijat saattavat hyvinkin muistaa kuuden vuoden takaa Timo Ylikarhun (ent. Vehviläinen), joka oli palannut maailmanympärimatkaltaan ja oli aloittamassa työtään Näkövammaisten liiton lastenkuntoutuksessa. Aiheen uuteen juttuun antoi Timon työmatka Etiopiaan. Timo sanoo, että hän on nykyään kaikenikäisten näkövammaisten kuntoutusohjaaja, mutta reissumies edelleen. Etiopiaan lähtemistä ei tarvinnut paljon miettiä, kotona vaimolle ehkä vähän NÄKÖVAMMAISTAITOJA VAHVISTAMASSA ETIOPIASSA

NYKYTAIDETTA VOI OPPIA VAIKKA VERKOSSA

Teksti: Kirsti-Sisko Salonen Näkövammaisten Kulttuuripalvelu järjesti lokakuussa nykytaidekurssin verkossa. Opettajana toimineelle taiteilija Hanna Vahvaselälle kurssi oli uransa ensimmäinen sekä näkövammaisille että verkossa. ”Enemmän minua jännitti se, miten selviydyn tekniikan kanssa kuin työskentely näkövammaisten kanssa”, Hanna sanoi. Hanna on valmistunut taiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 1999 ja täydentänyt opintojaan pätevöitymällä kuvataideopettajaksi Aalto-yliopistossa viime vuonna. Opetustyötä hän on NYKYTAIDETTA VOI OPPIA VAIKKA VERKOSSA

RAKKAUDESTA RAMMSTEINIIN

Teksti: Marianne Tenhami Jonna Heynken mukaan yksi pieni hetki voi muuttaa elämän täysin. Hänelle se hetki oli Rammstein-yhtyeen solistin Till Lindemanin kasvot ja tämän ystävällisyys heidän tavattuaan Suomessa viime vuoden elokuussa. Kajastus-lehden lukijoille tuttu, saksalaista Rammstein-yhtyettä innokkaasti fanittava Jonna Heynke, 42, on ikionnellinen saadessaan kääntää bändin laulajan Till Lindemanin runoja suomeksi. Lindemanin kolmas runokirja 100 RAKKAUDESTA RAMMSTEINIIN

”KUKAAN IHMINEN EI OLE VAIN YKSI”

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Näkövammaisten Kulttuuripalvelun ja Näkövammaisten Kirjastoyhdistyksen suositut kirjailijavierailut jatkuvat, lokakuussa oli vuorossa JP Koskinen, joka oli ehdokkaana myös Laurin kirja -palkinnon saajaksi. ”Vanha mies haluaa ostaa junalippua Tampereen asemalla. Asemalla on vain lippuautomaatti, mutta miehellä on vain käteistä rahaa. Tiedustellessaan asiaa puhelimitse häntä neuvotaan ostamaan lippunsa R-kioskilta. Aseman R-kioski kuitenkin valmistuu vasta vuoden ”KUKAAN IHMINEN EI OLE VAIN YKSI”

KAUHUA ÄÄNEEN LUKEVA RATSASTAJA

Teksti: Eija-Liisa Markkula Ensimmäisen Laurin kirja -äänikirjapalkinnon voitti espoolaisen Krista Putkonen-Örnin lukema Kaksoiskierre, jonka on kirjoittanut Tiina Raevaara. Voittajateos julkistettiin Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä Keskustakirjasto Oodissa Helsingissä. Sekä kirjailijalle että äänikirjan lukijalle ojennettiin palkintona 3 000 euron suuruinen rahasumma. Sain tilaisuuden haastatella lukijaa Kajastukseen. Pidämme haastattelun marraskuun alkupäivinä etänä eli puhelimitse, kuten näinä KAUHUA ÄÄNEEN LUKEVA RATSASTAJA

KIERTEITÄ JA KIMEEREJÄ

Teksti: Eija-Liisa Markkula Ensimmäisen Laurin kirja -äänikirjapalkinnon voitti Tiina Raevaaran kirjoittama ja Krista Putkonen-Örnin lukema Kaksoiskierre. Kyseessä on trilleri, jonka tapahtumat sijoittuvat Helsingin yliopiston Viikin laitoksille sekä päähenkilö Eerikan kotiin. Kirjan genre on kauhu. Kertomatta monisäikeistä juonta mainitsen vain joitakin tapahtumia ja tunnelmia sekä henkilöiden välisiä suhteita. Kunnon jännärin tapaan kirjassa tapahtuu neljä tai viisi KIERTEITÄ JA KIMEEREJÄ

Kauhua kirjoittava geneetikko

Teksti: Eija-Liisa Markkula Keravalainen Tiina Raevaara (s. -79) voitti ensimmäisen Laurin kirja -äänikirjapalkinnon romaanillaan Kaksoiskierre. Voittajateos julkistettiin Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä keskustakirjasto Oodissa Helsingissä. Sekä kirjailijalle että äänikirjan lukijalle ojennettiin palkintona 3 000 euron suuruinen rahasumma. Sain tilaisuuden haastatella kirjailijaa Kajastukseen. Pidämme haastattelun kolmisen viikkoa myöhemmin etänä eli puhelimitse, kuten näinä korona-aikoina on Kauhua kirjoittava geneetikko

Ensimmäinen Laurin kirja -palkinto Kaksoiskierteelle

Teksti: Tanja Rantalainen ”Laurin julisti hän parhaaksi lukijaksi Toukolan kylässä” – ensimmäinen Laurin kirja -palkinto jaettiin Oodissa. Keskustakirjasto Oodi läikehti lokakuun auringossa Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä 10.10.2020 kun näkövammaisjärjestöt jakoivat ensimmäisen Laurin kirja -palkinnon parhaalle äänikirjalle. Palkinnon ovat perustaneet Näkövammaisten Kirjastoyhdistys, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry ja Näkövammaisten liitto. Palkintolautakunta koostuu järjestöjen edustajista – ja Ensimmäinen Laurin kirja -palkinto Kaksoiskierteelle

Pääkirjoitus: valon ja rauhan juhlaa

Teksti: Timo Kuoppala Joulu oli lapsuudenkodissani ruokaisa, koristeellinen ja lämmin juhla. Muuten aika juroluontoinen isäni laittoi aattoillan aterian jälkeen tonttulakin päähänsä ja keskittyi parhaaseen lahjakirjaansa. Kotini oli raitis, eikä meidän lasten tarvinnut pelätä joulutunnelman pakoa vanhempien riitelyn tai väkivallan vuoksi. Hyvät lapsuusmuistot ovat säilyneet mielessäni vahvoina. Aikuisena minusta on tullut mallikelpoinen jouluihminen. Koronavirusta en jouluksi Pääkirjoitus: valon ja rauhan juhlaa

Uusi elokuvayleisö näkövammaiset

SODANKYLÄN ELOKUVAJUHLAT ESITTELI UUDEN ELOKUVAYLEISÖN: NÄKÖVAMMAISET Teksti: Tanja Rantalainen Kulttuuripalvelun väki osallistui legendaarisille keskiyön auringon elokuvajuhlille ja toi Sodankylään kuvailutulkatun Kätilön. Kulttuurisihteeri kertoo matkasta Napapiirin toiselle puolen. Päät käännähtelivät vaivihkaa Rovaniemen lentokentällä: Tuolla menee Ismo Alanko, tuolla kulkevat käsikynkkää itse Elina Knihtilä ja komea Tommi Korpela! Kulttuuripalvelun puheenjohtaja Eija-Liisa Markkula, kuvailutulkki Pipsa Toikka ja minä Uusi elokuvayleisö näkövammaiset