PÄÄKIRJOITUS

JOULUN KIRJAT OVAT SAAVUTETTAVASSA MUODOSSA

Teksti: Eija-Liisa Markkula

Jouluna kaikki lukevat, kaikki näkövammaisetkin, jopa sokeat! Viimemainittujen kohdalla puhutaan varsin suuresta lukijakunnasta; sokeita on maassamme lähes 8000, vaikeasti heikkonäköisiä useita kymmeniä tuhansia. Suuri yleisö ei juuri tule ajatelleeksi, mistä nuo noin 60 000 ihmistä hankkivat luettavansa tai miten he lukevat. Onneksi heille voi antaa lahjaksi äänikirjoja, joiden valikoima kirjakaupoissa koko ajan kasvaa. Pistekirjoja sen sijaan ei myydä missään. Joskus olen harmitellut, ettemme me sokeatkaan voi antaa toisillemme esim. jotakin klassikkorunoteosta lahjaksi pisteillä. Ehkä Kajastuksen näkeville lukijoille on avartavaa tietää enemmän näkövammaisten lukemisharrastuksesta ja heitä palvelevasta erikoiskirjastosta.

Näkövammaisille kirjallisuuden on oltava niin sanotussa saavutettavassa muodossa eli tekstinä, jota voi seurata ja sisällön vastaanottaa kuulo- tai tuntoaistilla. Saavutettavat kirjat ovat siis joko ääni- tai pistekirjoja. Niitä tuottaa lainattavaksemme Opetus- ja kulttuuriministeriön osana toimiva Celia-kirjasto, joka sijaitsee, vaikka onkin valtion laitos, Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä Helsingin Itäkeskuksessa. Lainattavissamme ovat noin 40 000 nimekkeen kokoelmat kattaen lasten koskettelukirjoista kaunokirjallisuuden kautta oppikirjoihin. Kirjastolle voi esittää kirjatoiveita. On sellaistakin, mitä emme saa saavutettavassa muodossa mistään. Celia ei tuota esimerkiksi kuvateoksia, nuottikirjoja eikä sarjakuvateoksia. Osana oppimateriaalituotantoa julkaistaan kohokarttoja, -kuvia ja graafisia esityksiä. Tällä hetkellä Celiassa työskentelee 43 henkilöä.

Perinteisesti Celia-kirjaston asiakaskunnan ovat muodostaneet näkövammaiset – olihan kirjaston nimikin vielä joitakin vuosia sitten Celia Näkövammaisten kirjasto. Ennen äänikirjojen tuloa lainattiin pelkästään pistekirjoja, nyt pisteillä kirjojaan lukevia on vain noin 150 henkilöä. Kirjaston lainaajakunnasta kaksi kolmasosaa on näkövammaisia ja yksi kolmannes muita lukemisesteisiä, joihin kuuluvat lukihäiriöiset sekä henkilöt, jotka eivät pysty lukemaan painettua tekstiä tavanomaisella tavalla jostakin sairaudesta tai vammasta johtuen. Arvioidaan, että maassamme on jopa 500 000 lukemisesteistä ihmistä. Muiden lukemisesteisten ryhmä onkin Celian nopeimmin kasvava lainaajaryhmä. Heistä useimmat ovat koululaisia, joten siinä ryhmässä keski-ikä on varsin alhainen. Kuitenkin sokeilla lukemiseste on totaalisin. Tiedetään myös, että näkövammaiset ovat eniten lukeva kansanosa ja lainaamistiheys heidän keskuudessaan on suurin. Näkövammaisten lainaajien keski-ikä on korkea, johtuen seniori-ikään ehtineistä suurista ikäluokista ja usein tapahtuvasta näön heikkenemisestä vanhuusiällä.

Äänikirjan kuuntelu vastaa sokealle kuunnelmaa, teatteriesitystä tai elokuvaa. Etenkin haja-asutusalueella asuvalle kirja on lähes ainoa ”kulttuuritapahtuma”. Sokealle teatteriin lähtö voi olla pitkän matkan vuoksi monien järjestelyjen takana ja tulee yleensä kalliiksi. Hyvä kirja on aina vahva, muistiinpainuva elämys. Kirjan voi kuunnella joko cd-levyltä tai verkkolainana. Parin kolmen viikon takaisen tilaston mukaan verkkolainaajia oli 30 595, cd-lainaajia puolestaan 14 269. Kukin asiakas voi käyttää vain jompaakumpaa lainaustapaa.

Celian asiakkaaksi voi liittyä antamalla selvityksen lukemisesteensä laadusta, suullinen selvitys riittää. Uusi lainaaja saa Celianetin tunnukset, mutta jos hän ei pysty lainaamaan netin kautta, hän voi tilata kirjansa puhelimitse ttai sähköpostitse.

Viime vuosina Celia on aloittanut yhteistyön julkisten kirjastojen kanssa. Kyseessä on kuitenkin niin laajakantoisen muutoksen läpivieminen, ettei se vielä toimi joka puolella maata. Celian tavoitteena on toimia saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskuksena. Sen toimintaa säätelee laki Näkövammaisten kirjastosta vuodelta 1996 sekä muun muassa juuri uusittu tekijänoikeuslaki. Tärkeitä ovat myös Yhdenvertaisuuslaki ja YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus.

Joka neljäs vuosi Celia kilpailuttaa äänittämöt, nykyisin sille luetaan Silencio Oy:n studioilla sekä Näkövammaisten liiton Dramafonin studioilla. Ensi vuonna on edessä uusi kilpailutus. Näin tuotettujen kirjojen luennan laatua on toistaiseksi valvonut äänikirjaraati, jonka toimintaa ei nykyisessä muodossa todennäköisesti jatketa. Suoraan kaupallisilta äänikirjojen tuottajilta ostettavien kirjojen määrä kasvaa koko ajan nousten tänä vuonna 25 %:iin ja ensi vuonna tavoite on jopa 50 %.

Huoli jäädä uusien asiakasryhmien ”jalkoihin” on näkövammaisten keskuudessa suuri. Näin on etenkin ikäihmisten kohdalla – heille modernien laitteiden hallinta on hankalaa, monien kohdalla jopa mahdotonta. Meneillään on monitahoinen siirtymävaihe. Onneksi kirjasto sai cd-levyjen tuotantoon lisämäärärahan. Toivottavasti niiden saaminen postitse kotiin säilyy pitkään ainakin haja-asutusalueilla!

Sokeat kirjojen kuuntelijat toivovat saavutettavuuden lisäämistä – tällä hetkellähän luetaan vain kirjan varsinainen teksti. Kuvat ovat meille kaikkein saavuttamattomimpia, joten niiden kuvailu olisi ensiarvoisen tärkeää, samoin graafisten esitysten selostaminen, sekä lähdeluetteloiden ja viitteiden lukeminen.

Celian kautta voi liittyä Tanskan tai Norjan vastaavien kirjastojen lainaajaksi. Eurooppalaisella tasolla saavutettavassa muodossa tuotettua kirjallisuutta on tällä hetkellä 7 – 20 % maasta riippuen.

Celian juuret ovat näkövammaisliikkeessä. Kirjastossa on aina tehty erittäin merkittävää ja kunnioitettavaa työtä näkövammaisten hyväksi. 1800-luvun lopulla Kirjoja Sokeille –nimisessä yhdistyksessä työntekijät totesivat, että kirjoja oli tuotettu riittävästi lainaamisen aloittamiseksi ja ensimmäinen pistekirja kirjattiin lainatuksi vuonna 1894.

Toivotan, sinulle lukijani, oikein hyvää ja iloista joulunaikaa mieluisine kirjoineen ja musiikkeineen!

25. marraskuuta 2018

Eija-Liisa Markkula