Teksti: Marianne Tenhami
Monen näkövammaisen toive toteutuu heidän vieraillessaan Olympiastadionilla sijaitsevan Urheilumuseon moniaistisessa näyttelyssä. Joihinkin perusnäyttelyn museoesineisiin voi tutustua koskettelemalla niiden 3D-tekniikalla tulostettuja malleja. Tiedot esineistä pystyy joko kuuntelemaan iPadilta tai lukemaan pistekirjoituksella. Esineiden 3D-malleista on hyötyä muillekin asiakasryhmille.
Lasinen, kylmä vitriini. Jonkin yksittäisen museoesineen haljua tunnustelua hansikkaat kädessä museotyöntekijän valvovan silmän alla. Näkevän ystävän tai sukulaisen summittainen kuvailu. Tylsää! Kuulostaako tutulta museokäynniltä? Meille näkövammaisille tämä on arkea. Tilanne on parantunut huomattavasti ainakin Urheilumuseon osalta: osa museon perusnäyttelyn esineistä on saavutettavia myös kosketellen ja kuunnellen. Hyllyissä 3D-tekniikalla tulostettujen museoesineiden mallien vieressä on tarrat, joissa on kämmenen kuva ja teksti ”saa koskea!” Näkövammaisten lisäksi koskettelusta ja kuuntelusta on hyötyä lapsille, muistisairaille ja autistisille henkilöille sekä henkilöille, joilla on ongelmia hahmottaa esineitä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa Vaihtoehto vitriinille -hanketta, jonka takana olevat naiset, Kaisa Penttilän, Piia Rossin ja Ritva Kantelen Kajastus esitteli viime kesänä. Urheilumuseossa on käynnissä hankkeen pilottikokeilu, jossa hyödynnetään 3D-tulostustekniikkaa, audio-opastusta ja sisätilapaikannusta. Apurahahakemuksen tueksi Kaisa, Ritva ja Piia ovat tehneet pienimuotoista tutkimusta haastatellen kymmenkuntaa sokeaa henkilöä kysellen heidän mielipiteitään 3D-tekniikalla tulostettuihin esineisiin liittyen. Tutkimuksen tarkoituksena on todistaa, että sokea näkee sormillaan.
Olympiasoihdusta kilpasoutuveneeseen
Saapuessaan Urheilumuseoon näkövammainen saa vastaanottotiskiltä joko iPadin, jossa on museoesineiden kuvailu tai kuvaillut tekstit pistekirjoituksella. Hän on myös voinut tutustua teksteihin jo ennen saapumistaan kuuntelemalla tai lukemalla ne Näkövammaisten Keskusliiton Tiedonhallintapalveluiden Windows Luetus -julkaisusta. Omaa ios-laitetta voi myös käyttää, kunhan siihen on asentanut ilmaisen Guidio-opastusohjelman, jossa on sisätilapaikannus. Jos kuuntelee Arto Terosen lukemat sekä Pirkko-Leena Toikan ja Carita Lehtniemen suunnittelemat kuvailut jollakin ios-laitteella, saa kaupan päälle autenttisia ääninäytteitä Matti Nykäsen voittaessa kultaa mäkihypyssä Calgaryssa 1988 sekä olympiasoihtua tunnustellessaan Helsingin olympialaisista 1952. Urheilumuseon kassalta lainaksi saatavaa IPadia voi käyttää sellainenkin henkilö, jolla ei ole minkäänlaista kokemusta ios-laitteista. Mitään nappulaa ei tarvitse painaa. IPad vain alkaa puhua. Se hallitsee myös sisätilapaikannuksen.
– 3D-mallien hyllyihin, vitriinien ulkopuolelle on kiinnitetty majakoiksi kutsutut nappulat, jotka lähettävät tietoa itsestään. Ne tunnistavat iPadissa olevan Guidio-opastusohjelman, jossa on sisätilapaikannus. Niinpä iPad alkaa kertoa aina siitä kohteesta, jonka lähellä näkövammainen on. Tämä on sisätilapaikannuksen ensimmäinen vaihe. Toista vaihetta ollaan kehittelemässä. Siinä iPad osaa ohjata, mihin suuntaan museovieraan on lähdettävä kävelemään löytääkseen haluamansa esine, valottaa Vaihtoehto vitriinille -hankkeen äiti Kaisa Penttilä.
Kuuntelemisen lisäksi näyttelyesineisiin voi tutustua koskettelemalla. 3D-tulostustekniikalla on tulostettu luonnollisen kokoiset mallit olympiasoihdusta Helsingin olympialaisista 1952, Paavo Nurmen piikkarista, Matti Nykäsen olympiakultamitalista Calgarysta 1988 sekä 1700-luvun luuluistimista. Pienoismalleina on tulostettu Pertti Karppisen kilpasoutuvene, korkeapyöräinen pyörä 1800-luvun lopulta ja Olympiastadion.
– Valitsin tulostettavat esineet sen mukaan, miten suosittuja ja mielenkiintoisia ne ovat. Valintaani vaikutti myös se, miten paljon esineistä kysellään. Stadion-säätiö tilasi mallin Olympiastadionista, kertoo Urheilumuseon museolehtori Henriikka Heikinheimo.
Suklaallekin voi tulostaa
Materiaaleina Urheilumuseon esineiden mallien 3D-tulostuksessa on käytetty muovia sekä metallia Matti Nykäsen kultamitalissa. Se on tulostettu Lappeenrannan teknillisen yliopiston lasertyöstön laboratoriossa.
– Siellä on Suomen ainoa metallitulostin. Mitali on syntynyt todella ohuesta teräsjauhosta, jota kone levittää mitalin muotoon. Lasersäde polttaa mitallista paksumman kerros kerrokselta, Kaisa havainnollistaa.
Tulostuksessa käytettävissä materiaaleissa vain mielikuvitus on hänen mukaansa rajana. 3D-tekniikalla voi tulostaa muovin ja teräsjauhon lisäksi hiekkakivelle, jota voidaan lasittaa, komposiitille jossa on selluloosaa ja muovia, tavalliselle paperille ja jopa suklaalle.
3D-tulostuksen hinta riippuu tulostettavan esineen koosta, painosta sekä tulostukseen käytettävän materiaalin hinnasta. Suurin osa tulostettavan esineen hinnasta muodostuu piirtämisestä. Ensin esine kuvataan, minkä jälkeen sitä aletaan piirtää tietokoneen näytölle joka suunnasta, pienintä yksityiskohtaa myöten. Tämä vie tietysti paljon aikaa.
Miten vitriini aukeaa?
Ystävykset Kaisa ja Piia alkoivat pohtia saunan lauteilla, miten museoiden vitriinit saataisiin auki näkövammaisille. Ritvaa pyydettiin mukaan hankkeeseen hänen arkkitehdin taitojensa vuoksi. 3D-tekniikalla tulostaminen alkoi halveta puolessatoista vuodessa huimasti.
– Jos olisimme teettäneet esineet puusepällä, ne olisivat olleet uniikkeja taideteoksia, eikä niiden rikkoutuessa olisi saatu vastaavia tilalle. 3D-tekniikalla mallinnettuja esineitä voidaan materiaalin hinnalla tulostaa yhä uudelleen, Kaisa vertailee. Ritva kävi opiskeluaikanaan tutustumassa Aalto-yliopiston digitaalisen suunnittelun laboratorion ADDlabin toimintaan Otaniemessä. Siellä on alettu muiden esineiden ohella tulostaa myös pienoismalleja 3D-tekniikalla. Toinen yliopistoyhteistyökumppani on Lappeenrannan teknillisen yliopiston lasertyöstön laboratorio. Muita yhteistyökumppaneita ovat olleet Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry, Kulttuuria kaikille -palvelu, Näkövammaisten Keskusliiton näkövammaismuseo, Guidio-sisätilapaikannusohjelman kehittäneet Silencio oy, Nimble Device ja Versoteq oy, Apple sekä suurimman osan näyttelyesineistä mallintanut 3D Hexagon. Kuvailutulkit Pirkko-Leena Toikka ja Carita Lehtniemi tulivat mukaan Näkövammaisten Kulttuuripalvelun kautta ja Apple on lainannut kaksi iPadia Urheilumuseolle ios-laitteettomien museovieraiden käyttöön.
Sari Salovaara Kulttuuria kaikille -palvelusta laittoi tietoa hankkeesta museoiden yhteiselle museoposti-sähköpostilistalle. Tämä poikikin vastauksia yli 20 museolta ympäri Suomen, Urheilumuseolta muiden mukana.
– Vaihtoehto vitriinille vaikutti mielenkiintoiselta hankkeelta. On myös tärkeää, etteivät näkövammaiset museokävijät törmäisi museossa vain kiiltävään lasiin ja vitriinipintoihin, perustelee Henriikka Urheilumuseon kiinnostusta hankkeeseen.
– Valitsimme Urheilumuseon, koska museon esineistö on helposti mallinnettavissa ja tulostettavissa, Ritva selittää.
– Halusimme jonkin käytännönläheisen jutun, joka on kaikille tuttu. Urheilumuseo voisi houkutella myös miehiä, Kaisa lisää.
Vaihtoehto vitriinille on perustunut vapaaehtoistyölle niin Kaisan, Piian ja Ritvan kuin useimpien yhteistyökumppaneidenkin osalta. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatu rahoitus kattaa vain tulostettaessa käytetyt materiaalit sekä mallintajien ja tulostajien palkkiot. Moniaistinen näyttely on ollut menestys. Jo avajaisissa vieraili yli sata ihmistä. Haastattelua tehdessämme paikalle ilmaantui näkövammainen mies oppaineen näyttelyä kiertämään. Palaute on ollut kiittävää ja positiivista.
– On ihmetelty, miksi vastaavaa ei ole ollut jo aikaisemmin täällä Suomessa tai muualla maailmassa, Ritva kertoo.
– Näkövammaiset ovat kiitelleet näyttelyä hienoksi. Näkevät ovat ihastelleet sitä, miten hyvin hyllyt ja niille asetetut mallit on saatu upotettua visuaalisesti osaksi perusnäyttelyämme, Henriikka lisää.
NÄIN NÄYTTELYYN
Suomen urheilumuseon pysyvän näyttelyn kuvailutulkkausten kuuntelemiseksi tarvittavan Guidio-mobiilisovelluksen voi ladata maksutta iOS-, Android- ja Windows Phone-puhelimiin. Teoksia voi hakea numerohaulla, teosnäkymässä tai gallerianäkymässä. iOS-puhelimissa on käytössä lisäksi sisätilapaikannus. Kuvailutulkkaukset sisältävät taustatietoa esineistä.
Projektiryhmässä ovat olleet mukana Kaisa Penttilä, Piia Rossi ja Ritva Kannel. Kuvailutulkkauksista ovat vastanneet Pipsa Toikka ja Carita Lehtniemi.
Urheilumuseo on avoinna maanantaista perjantaihin kello 11.00-17.00 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12.00-16.00. Poikkeavat aukioloajat:
19.6. juhannusaatonaatto 11.00-15.00
20.6. juhannusaatto suljettu
21.6. juhannuspäivä suljettu
22.6. juhannussunnuntai suljettu
Urheilumuseo sijaitsee Olympiastadionin siipirakennuksessa tornin puoleisella sivulla, Paavo Nurmen tie 1, 00250 Helsinki. Pääsymaksu 5e/3e, avustajille ja alle 18-vuotiaille vapaa pääsy.
Näkövammaiset voivat lukea kuvailutulkatut tekstit thp-jakelusta nimellä urmu2014.wlf.
Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat mm.:
Aalto University /Digital Design Laboratory
Kulttuuria kaikille -palvelu
Lappeenrannan teknillinen yliopisto/ Lasertyöstön
laboratorio
Näkövammaismuseo
Näkövammaisten Kulttuuripalvelu
Silencio Oy
Versoteq 3D Solutions Oy
Lisätietoa Vaihtoehto vitriinille -hankkeesta:
Hankevastaava Kaisa Penttilä, kaisa.penttila@pp.nkl.fi tai museolehtori Henriikka Heikinheimo, Urheilumuseo,henriikka.heikinheimo@stadion.fi,
09-43422519